Kerroin yksi ilta aivan ohimennen normaalisti, että en tiedä mitä teen koulun liikuntapäivänä. Paras ystäväni on menisi oman luokkatoverinsa kanssa eri paikkaan liikkumaan, mitä itse olin suunnitellut. No, eihän tuo haittaa, menisin minäkin toisen kaverini kanssa jonnekkin muualle. Eihän sitä tarvitse aina olla kuin paita ja peppu ! Sen kyllä äitikin ymmärtää...
Mutta jostain hän veti sellaiset johtopäätökset, että nyt tämä paras ystäväni olisi hylkäämässä minut ja, että koen syrjintää ! Nauroin ja sanoin ,ettei näin ole, mutta hänen tentattuaan minua jonkin aikaa sanoin vain, että nykyään liikuskellaan vähän eri porukoissa ja ,että luonteet ei enää mene niin yksiin.
Tuon pohjalta äiti sitten ajattelee ystävästäni pahoja asioita. Minua loukkasi se, että äiti puhui minulle ystävästäni pahaa ja tottakai kerron sen ystävälleni, koska muuten minusta tuntuu, että puhun äitini kanssa ystävästä selän takana pahaa. Normaalisti, jos olisi kyse jostain muusta henkilöstä, antaisin mennä, mutta kun me jaamme tuon ystäväni kanssa AIVAN KAIKKI asiat.
Nyt ystäväni ei halua tulla enää meille, koska äitini on puhunut pahaa ystävästäni koko perheelle. Ystäväni "vihaa" nyt äitiäni ja se tuntuu osiksi pahalta. En voi hyväksyä sitä, mitä äiti sanoo ystävästäni, mutten myös kestä ystäväni haukkumista takaisin äitiäni kohtaan.
Olen kuin jokin välikappale ja en kestä tuota. Ei minun kuulu kärsiä äitini suurestas suusta !!! AUTTAKAA JA NEUVOKAA.. KOKEMUSTA SAMANTAPASISTA ASIOISTA!?:)
Mutta jostain hän veti sellaiset johtopäätökset, että nyt tämä paras ystäväni olisi hylkäämässä minut ja, että koen syrjintää ! Nauroin ja sanoin ,ettei näin ole, mutta hänen tentattuaan minua jonkin aikaa sanoin vain, että nykyään liikuskellaan vähän eri porukoissa ja ,että luonteet ei enää mene niin yksiin.
Tuon pohjalta äiti sitten ajattelee ystävästäni pahoja asioita. Minua loukkasi se, että äiti puhui minulle ystävästäni pahaa ja tottakai kerron sen ystävälleni, koska muuten minusta tuntuu, että puhun äitini kanssa ystävästä selän takana pahaa. Normaalisti, jos olisi kyse jostain muusta henkilöstä, antaisin mennä, mutta kun me jaamme tuon ystäväni kanssa AIVAN KAIKKI asiat.
Nyt ystäväni ei halua tulla enää meille, koska äitini on puhunut pahaa ystävästäni koko perheelle. Ystäväni "vihaa" nyt äitiäni ja se tuntuu osiksi pahalta. En voi hyväksyä sitä, mitä äiti sanoo ystävästäni, mutten myös kestä ystäväni haukkumista takaisin äitiäni kohtaan.
Olen kuin jokin välikappale ja en kestä tuota. Ei minun kuulu kärsiä äitini suurestas suusta !!! AUTTAKAA JA NEUVOKAA.. KOKEMUSTA SAMANTAPASISTA ASIOISTA!?:)
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.