olen vuodesta 2002 tehnyt kahta työtä, otin lainaa ja ostin talon. tein n.6vuotta noin 250-300tuntista päivää töitä ja ajattelin et pystysin lyhentää asuntolainaa enemmän, eihän ne sit siihen mennytkään vaan ainakun oli vapaata ni juotiin kaikki rahat pois et saatiin työ stressiä pienemmäksi. "Juomisen" syystä alko pieni masennus ja tein pelkästään töitä mikä sai unohtamaan melkein kaiken omasta elämästä. laskut alko menee ulosottoon vaikka rahaa olis ollut maksaakkin, mut ihmisten kanssakäyminen oli jo ja on yhä aika ylitse pääsemätön asia. nyt alkaa olemaan alkoholi ja masennus kova pari mitkä hyökkää päälle yhtäaikaa, et en oikein tiedä mitä tekisin. oon jo n.10v kärsiny/itkeny/nauranu!!!
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
250-300h./kk. ajatukset on pyöriny itsarin ympärillä aika kovasti, mut aina on ollu joku estävä tekijä viimeset 5vuotta, nyt alkaa estot olee loppumassa
Raha-asiat ovat vittumaisia, mutta niiden takia ei itseään kannata tappaa. Ne järjestyvät aina jotenkin. Alkoholin käyttö on minullakin aika reipasta ja olen nyt päättänyt vähentää, aina kännissä tulee mokailtua ja sitten vasta masentaakin. Eli sovitaanko että me kumpikin vähennetään juomista? Mulla ainakin alkoholi aiheuttaa nykyisin kauheita angstauskohtauksia, itsetuhoisuutta ja kaikkea paskaa, juominen ei ole enää kivaa.
Teetkö siis edelleen aivan hulluna töitä? Ja kaikki vapaat dokaat? Raha-asiat päin persettä, laskut ulosotossa etc?
Ei tilanne ole toivoton! Kyllä asiat saadaan vielä kuntoon, älä menetä toivoasi!
Hyvä ehdotus: ja kun tuon viinan jättää niin saatta pian huomata, että rahahuoletkin alkavat pikkuhiljaa jättää?
Päätin eilen kapakasta tullessa että nyt saa riittää. Hoipertelin metsään ja jäin lumeen makaamaan, ihanan rauhallista. Taisin jopa nukahtaa siihen hetkeksi. Sitten tuli joku humalainen teinipoika ja kiskoi minut väkisin ylös, talutettiin toisemme eteenpäin sieltä, vein pojan kotiini ja sai nukkua sohvalla humalansa pois. Nyt on ihan epätodellinen olo, eihän minun pitäisi tai edes saisi olla tässä enää lässyttämässä?! Miten tämä paska oikein loppuu?