Heipä hei.
Tämä ei siis sinänsä liity mitenkään palstan aiheeseen, mutta näyttäisi silmämääräisesti keskustelijoilla olemaan paljon tietämystä, niin kysytään yksinkertainen kysymys:
Kuinka paljon saa kolmivaihesen pienjänniteverkon vaihe-erot olla? Ihan tällainen yleinenkin nyrkkisääntö riittäisi, mutta jos joku vielä tietää mistä standardista, direktiivistä, säädöksestä, kokoelmasta, sopimuksesta....... tämä tieto löytyisi?
Kiitos ja kumarrus.
Tämä ei siis sinänsä liity mitenkään palstan aiheeseen, mutta näyttäisi silmämääräisesti keskustelijoilla olemaan paljon tietämystä, niin kysytään yksinkertainen kysymys:
Kuinka paljon saa kolmivaihesen pienjänniteverkon vaihe-erot olla? Ihan tällainen yleinenkin nyrkkisääntö riittäisi, mutta jos joku vielä tietää mistä standardista, direktiivistä, säädöksestä, kokoelmasta, sopimuksesta....... tämä tieto löytyisi?
Kiitos ja kumarrus.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Minä en tiedä asiasta sen enempää kuin mitä Wikipediassa lukee elikkä vaiheiden välillä olisi noin 1/3 jakson eli 120 asteen vaihe-ero:
"Jännitteiden välillä on 1/3 jakson (120°) vaihe-ero, jolloin vaiheista yhteensä käytettävissä oleva teho on koko ajan yhtä suuri. "
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmivaihevirta
Sitä en tiedä kuinka paljon se vaihe-ero saa olla ja mikä standardi ja mistä sellanen löytyy.
Vaiheiden väliset kulmat eivät vaihtele mainittavasti.
Pieniä jännite-eroja voi olla, jos ei ole vikatilannetta.
Jossain määrin voi olla yliaaltoja eli harmoonisia, mitkä pilaa sähkönlaatua, sitä tekee moni sähölaite kotonasikin.
http://www.emvi.fi/files/Sahkon_laatu_TTY-LTY_1-2003.pdf
Tarkoitatkohan vaihesiirtymää?
Kysymäsi vaihe-ero on yleensä 360a astetta / 3 eli 120 astetta. Eihän generattorin käämitykset muutu toisiinsa nähden.
Tietysti pelle peloton voi tehdä 30-70-260 vaihe-eroisen generaattorin ;))
Sitten pellen pikku-apulainen tekee samalle vaihe-erolle moottorin...? Ja yhdesää tasapainoittavat,,,!
Vaihesiirtymä sitävastoin muuttuu yl. kuormituslaitteista riippuen. Tätä siirtymää usein kompensoidaan jollakin keinolla, koska siirtymät heikentävät laitteen hyötysuhdetta. Taajuudesta riippuen haitta muuttuu. Esim lämmityksessä haitta jää pelkästään hyötysuhteen alenemaan.
miten se lasketaan hankalas sanoa oisiko u=r3 kertaa 500volttia neliöjuureen
jaettuna 2
ei muista mutta netsitä varmaan löytyy laskukaava.
miten mitataan kaiuttimien signaalikäyrä jossa näkuu mallina signaalikäyrä pissimallina.
häiriökenttä paljonko on desibeleinä
sähkohellan verran