Luin yhdestä kirjasta neuvoja puiden kaatamisesta. Siinä sanottiin, että maaliskuun alussa kaadetut puut eivät pala vaan mustuvat vaan ja savuavat. Siksi ne käy hyvin talonrakentamiseen. Polttopuut pitäis kaataa syksyllä.
Onko tosiaan jotain väliä milloin kaataa polttopuut tai rakentamiseen tarkoitetut puut???
Onko tosiaan jotain väliä milloin kaataa polttopuut tai rakentamiseen tarkoitetut puut???
Vastaukset 7
Vanhimmat
Asiassa on varmaan vinha perä.
Se liittyy puun lepotilaan ja nestevirtauksiin puussa.
Helmikuussa talonrakennuspuut kadettiin ennen vanhaan kun niitä omasta metästä otettiin. Silloin puut ovat lepotilassa.
Maaliskuussa ilmeisesti nesteet lähtee liikkeelle juuristosta.
Ihka oma kokemus on koivuista jotka kaadettiin tiettyinä päivinä heinäkuun lopulla ja jätettiin maahan kuivamaan lehtineen päivineen, kun ne sitten syksymmällä katkottiin ja pilkottiin saatiin liiteriin tosi kuivaa koivua. Eli kuivatusaika jää silloin lyhyeksi.
Tarkkoja päiviä en muista. Ppitäisi jututtaa vanhoja ukkoja niin sekin asia selviäisi.
Enpä ole asiantuntija, mutta muistelen faijan kertoneen että niin kauan kuin puun rungossa liikkuu ravintopitoinen neste, puu lahoaa helposti (Lahottajasienillä on sapuskaa), eli luulisin että silloin kuin sokeripitoisuus on alhaisimmillaan on se paras aika, uusiokasvu on pysähtynyt ja rungossa virtaa melkein vain vettä, pelkkää ylläpitoa.
Ehkäpä Koivuklapikin kuivui helpommin kun vesi haihtui.
Toinen juttu oli Saunavihdoista, ne piti ottaa oikeaan aikaan puusta, silloin kun neste oli "makeimmillaan", uusiokasvun aikaan, silloin neste kuivatettaessa jähmettyi (Sokeripitoinen?) ja esti lehtien irtoamisen. Eli aikaan jolloin uusiokasvu vielä jatkui ja lehdet olivat jo tarpeeksi isoja.
Siitä voisi ajatella syyn miksi kuivattu Vihta piti hauduttaa ensin kuumassa vedessä ja kiukaalla, sokeri notkistui eikä katkennut kuin vanha Lakritsitanko ja lehdet pysyivät kiinni?
Saattaa liittyä samaan "vanhat sen tietää"- juttuihin kuin Mahlan kerääminen.
Varmaan niissä tarinoissa joku vinha perä on koska meiltäkin, vuodenaikojenvaihtelumaalta löytyy aikasti vanhaa hirsirakentamista.
Painekyllästetty puu taidetaan tehdä tänäpäivänä pakottamalla puun suoniin sopivaa liuosta vrt. Glyseroli Joulukuusen jalkaveteen.
H.
Mietiskelin vielä...
Hiiliyhdisteet ovat hyvin palavia juttuja, Tervas palaa hyvin, ja palaisi Tervakin, vaan oliskohan sekin vähän sokeripitoinen koska se suojaa puuta lahoamiselta?
Kuka lie se mies joka huomasi että nuotiopuista tihkuu lientä ja otti sitä talteen ja alkoi kokeilla? Liekö omaan persheeseensä? :):)
Faaraot aikanaan "entisöitiin" sillä ja sen tiivistymällä: Piellä.
Ja niin tuosta "luonnontuotteesta" aikanaan puristui maaöljyä lammikoittain, sakeaa mömmöä josta Porvookin tislaa Tärpättejä ja muita "ei-luonnontuotteita"
Saapas nähdä milloin pääsemme ajelemaan Palmu-öljy- moottoritietä Porvoosta Pojoon...
H.
RosaLiin ja Hunksz
Juuri noin. Kesällä - kaiketi juuri syyskesälle käännyttäessä - kaadetaan koivut ns. rasiin, silloin ne kuivuvat hyvin kun myös lehdistö haihduttaa kosteuden puusta. Hyvää kuivaa halkoa tulee. En muista että kaatopäivät hirmu tarkkoja olisivat, vanhat kuitenkin laskivat esim. saunavihtojen teon myös kuunkiertojen mukaan. Senkin olen sedältäni joskus kuullut mutta unohtanut.
Vanhoja on uskominen, ainakin useimmissa tämänkaltaisissa asioissa. Tiedot ovat vuosisataisen kokemuksen tulosta. Kannattaa kirjata ylös jos joku vanha setä tai täti ohjeet vielä tarkasti muistaa. Setäni on kuollut jo aikapäiviä sitten.
Uusia systeemejä (kemikaaleja) on yritetty soveltaa hirsirakentamiseenkin, mutta ilmeisen huonoin tuloksin. Kannattaisi vaan luottaa vanhaan kokemukseen ja tietoon. Yksi ikätoverini "seurasi aikaansa" ja ruiskutti satoja vuosia vanhan aittarivin jollakin lahonsuoja-aineella - ja pilasi sen totaalisesti. Kertoi ihan itse että näin kävi.
"takatakatakataa..."
Olisi riittänyt:
Rosaliin ja HUNKSZ, oikeassa olette.
Ihqutarpeetonta on toistaa kirjoittamiamme.
Tuttujiesi virheistä voit toki kirjoitella.
H.
Voi älä viiti! Aina vaan tätä samaa...
vedä sinä runkku kätees