Odotathan vieläkin ? - sorryyyh tais tulla aika lyhyt

Se oli koko kaupungin kuumimpia jätkiä, se tuoksu ihan bensiiniltä ja sen kauniit tuuheat silmäripset korostivat upeasti kauniita sinisenharmaita silmiä. Olin ollu siihen lätkässä jo varmaan koko ikäni ja tuntu etten koskaan vois rakastaa ketään koskaan yhtä paljoo kun sitä. "Me" asia jota ei koskaan ollutkaan, asia josta mä haaveilin joka yö ,kaikki valetta, mutta aina mä vaan huomasin uskovani sen naurettaviin selityksiin kuinka se jättäis nykyisen muijansa ja kuinka me kaks oltais onnellisia yhdessä, kuinka meillä ois yhteinen tulevaisuus ja elämä. Mä odotin puolvuotta niinkun olin luvannu, mä odotin koko sen päivän sydän hakaten jännityksestä, olihan nyt se päivä jollon meistä tulis true couple - todellinen pari. Kaikki taas kerran valetta näin se tosin koitti asiaa selittää: "on niin kylmä! " "mun kyllä piti tulla", "mä jätän sen ihan kohta ihan varmasti", "mä tulen kyllä mähän rakastan sua!!". Sanoja joita sen ei ois pitäny koskaan lausua, sanoja jotka sai mut jäämään tähän oravanpyörään, sanoja jotka sai taas rakastamaan sitä ja silti vaan yks sana onnistu rikkomaan mut miljooniin pieniin palasiin. " Odotathan sä mua vieläkin?"