Hirsitalon lämmöneristys

No jos suoraan saa sanoa niin olet ostamassa hirrellä vuorattua kappaletavarataloa, et hirsitaloa? Hengittävä rakenne tehty "hengittämättömäksi" muoveilla. Pullotaloksi haukkuvat eräät tahot. Samat lisäeristykset kun olisi voinut toteuttaa hengittävillä materiaaleilla jolloin muodostetulla rakennekokonaisuudella olisi jotain järkeä?
Siinä mielessä herää kysymys miksi hirsitalo jos/kun kaikki sen ominaisuuksiksi luokiteltavat on poissuljettu rakenne- ja materiaalivalinnoilla?
Lisäksi omasta mielestä yksi massiivihirren parhaista ominaisuuksista eli lämmönvarauskyky on menetetty sisäpuolisella eristyksellä. Toimii tavallaan samalla tavalla kuin mainittu takka. Sitoo lämpöä. Tosin ylösnostovaiheessa hiukan kuluttaa energiankulutusta samasta syystä mutta peruslämpö lienee asuinkäytössä vakio? Ilmiön kaikki tunnistaa esim. kesämökeistä kylminä vuodenaikoina. Perjantaina kylmään mökkiin ja tulet pesään. Sunnauntaina kotiin lähtiessä mökki vasta kunnolla lämmin ja kuiva jne.

Henk. koht. mielipiteenä rossi olisi parempi ratkaisu paitsi tietenkin kosteissa tiloissa.

Kattolämmityksestä ei henk. koht. kokemuksia mutta senkin edestä tyytymättömiä kommentteja niiltä harvoilta joilla se on. Tuntuu että lämpö menee yläpohjan lämmitykseen..? Lämpimällä ilmalla kun on taipumus nousta ylöspäin

eli olis pitänyt jättää nuo muovit pois. Miten tuo ulkopuolinen lämmöeristys sitten menisi? Eli onko toi nyt semmoinen että on koko ajan lämmitettävä että pysyy lämpimänä? Onko toi muovi mahdollisesti homeenkin kannalta materiaali mikä sitä vois aiheuttaa?

Mitenkäs toi villa määrä 100-125mm onko se riittävä vai meneekö lämpö harakoille.

Joo kattolämmityksestä olen itsekin kuullut vain huonoa. Onko kellään tietoa miten kestäviä ne ovat ja pitääkö niitä huoltaa ja kuinka kauan tommoset kestää enenkuin tarttee ruveta vaihtelemaan osia?

Eli ei kannata ostaa?

Kyllä tällä pärjää, näitähän on paljon tehty. Pitää olla aina lämmöt ja ilmastointi päällä. Maavaraista mökkiä ei pitäs jättää kylmilleen.

No insinöörit suuressa viisaudessaan jopa suosittelee muovia jos eristevahvuus kasvaa yli 10cm:n. Perustelivat asiaa siten, että eristevahvuuksien kasvaessa kastepisteellä on mahdollisuus jäädä rakenteen sisään oli materiaalivalinnat mitä tahansa. Siinä mielessä rakenneratkaisu on jopa oikea mutta yhdistettynä hirsirakenteeseen yhtälö on kummallinen koska kyseessä on ns. pullotalo eli tässä tapauksessa hirrellä vuorattu. Hyvinkin perusteltu rakenne mutta yleensä verhoiluun käytetään "hiukan" heikompia materiaalivahvuuksia. Vastaavasti ulkopuolinen kosteus hirressä yhdistettynä sisäpuoliseen eristykseen on hiukan kyseenalainen rakenne?

Ulkopuolella painumisen jälkeen tai liukukiinnikkeillä eristekoolaukset ja puupohjainen eriste, tuulensuojalevy. koolaukset ja ulkoverhoilu yhtenä esimerkkinä.

Eristevahvuus on sinällään riittävä että hirrelle lasketaan oma eristyskykynsä riippuen vahvuuksista.

Omasta mielestä kyseessä on rak.tapa joka verrattavissa energiankulutuksen mukaan kpl-rakennukseen jossa lämmitystarve on ns. jatkuva joten koneellinen lämmöntalteenotto perusteltavissa. Sama kuin esim. kevythormi verrattuna tiilihormiin. Ylösnoston jälkeen tiili sitoo lämpöä ja valmishormi on kohta kylmä.

Itse ostopäätökseen vaikuttamiseen en katso omaavani edellytyksiä, esitin vain mielipiteitä kysymysten kera. Rakennekokonaisuus sinällään toimiva (?) mutta joka tapauksessa ns. hirrellä vuorattu pullotalo.

Hullua sinällään että hirsirakennnuksille määrätyt energiasäästöt toteutetaan tavoilla joiden toimivuutta kosteusteknisesti ei tiedä edes niitä laatineet tahot? Hiukan arpapelin makua tyyliin tehdään nyt näin kun energiavaatimukset sitä edellyttää ja katsotaan miten käy?

Vaikutti ihan hyvältä tuo ulkoseinärakenne, kunnes tajusin, että HIRSIRUNKO muodostaa ulkoseinän. Siis ikäänkuin ikuivanha hirsitalo, sisäpuoleisella lisälämmöneristyksellä.

Helvetillinen riskirakenne ilman tuota höyrysulkumuovia!

Ja myös SEN kanssa.

Näillä kulmilla yksi juoppo, konkurssintehnyt rak.mestari sai katkaistua kierteensä katkaisuhoidolla ja päätti sen jälkeen, että hänpä onkin pätevämpi LUOMU-arkkitehtinä.

Herran suunnittelman mukainen talon ulkoseinärakenne ja yläpohja oli vastaava, mutta sisäpinta oli lastulevyä ja höyrysulku pois, (ilman muuta) jotta rakenne "henkittäisi".
Jotta hirsipinpinta olisi komea vaikka naapurin katsella, oli se määrätty lakattavaksi oikein VENE-lakalla.

Muutaman vuoden kuluttua omistaja ryhtyi tosissan haistelemaan sisäilmaa ja pisti talonsa myyntiin. Kuivien kevät- ja kesätuulien puhallellessa ostajapariskunta meni täydellisesti retkuun.

Syksyllä tutkittiin hajunlähdettä ja aluksi huomattiin yläpohjan villan kasvavan jotain töhnää ja saunan ja pesuhuoneen kohdalla oli jo jonkin pimeässä viihtyvän kasvilajin hede- ja emikukinnot töröttämässä 30 cm korkeudelle.

Seinien sisään katsottaessa löytyi vain entistä keltaista "Karhuntaljaa" täysin mustuneena ja sekä hirsiseinän, että lastulevyn sisäpinta olivat homeessa.
Ja mitenkäs tuo erikoisen hyvälaatuinen venelakka oli lähtenyt kuoriutumaan irti seinäpinnasta.

No, se venelakka muodosti sen höyrysulun, siis sinne ulommaiseksi ts. kun rakenteen pitäisi harverta ulospäin, niin tässä tapauksessa se tiivistyi. Yläpohjassa homeen ja kasvien juuret saivat höyrysulun puuttumisen vuoksi nauttiakseen sisäilman kosteutta.

Tämä juttu on totinen tosi Savolaisesta rakentamisen viisaudesta ja "konkarin" höyrähtämisestä muodinmukaisuuteen. Rakennusmestari ilman suunnittelijakoulutusta pysyköön lestissään ja johtakoon töitä senmukaisesti, että oikeitten suunnittelijoiden suunnitelmat tulevat toteutetuiksi.

harmi ettei ketään kiinnosta sinun juttusi

Klassisen koulukunnan "rakennusfyysikot" pitää tuta ulkoseinärakennetta hienoisena kosteusongelmariskinä, mutta saattaa se toimiakin, kunhan höyrynsulku on kestävä ja ehyt. Kattolämmitys on hieman vanhanaikainen eikä likimainkaan yhtä käyttömukava kuin nykyisin yleisempi alttialämmitys - kattolämmitystaloilla lattiat ovat selvästi viileämmät. Tuo lattiarakennkin on hieman arvoituksellinen, etenkin jos siinä on käytetty aiemmin tyypillistä muovia valun alla - en muista milloin siitä yleisemmin luovuttiin - 1991 saattoi vielä olla tapana.
Eristys on hieman niukanlainen, mutta sähkölaskustahan se näkyy, kuinka energiataloudellinen tuo "mökki" on.
Itse teettäisin ilmantiiveystestin (tai lämpökuvauksen) tuolle ennen kauppaa - se kertoisi talosta hyvin paljon.

Voipi olla hyvä tai todella huono. Jos hirsikehä on harva, hyörynsulussa reikiä/teipit pettäneet, kosteus pääsee villoihin eikä kuivu millään. Millä huolellisuudella tehty alapohjan eristys laatan alla ja onko siellä moskaa seassa? Paljon on kiinni rakentajasta, miten aikanaan tehnyt. Teetä kunnon tutkimukset. Itse en kajoaisi moiseen.