Ystäviä SPR:n ystäväpalvelun kautta?

Ei täällä taida olla ketään oikeasti yksinäistä, kun kukaan ei ole tullut kertomaan kokemuksiaan. Hakuammuntaahan tuollaiset palvelut on, mutta näköjään moni valittaa ennemmin netissä yksinäisyyttään kuin ottaisi juttuseuraa kotiinsa, vaikka kaikki hoituisi kätevästi yhdellä puhelinsoitolla... Ei jakseta nähdä senkään vertaa vaivaa, vaikka palkkana voisi olla aito ystävyys.

No enpä tiedä tuosta palvelusta... voiko sitä kautta saada oikean ystävän? Jotenkin minulle tulee mieleen heti ajatus "maksetusta" kaverista tai ihmisestä, joka viettää aikaa kanssani velvollisuudentunnosta.

En ole kokeillut, koska ainakin täällä vapaaehtoisista on pulaa enkä tahdo viedä juttuseuraa sellaiselta jolla ei ole oikein ketään eikä mitään. Mulla on sentään ihan hyvät välit siskoon ja vanhempiin, yksi ulkomaille muuttanut ystävä, juttuseuraa (ns. hyvän päivän tuttuja) yliopistolla ja tapaan YTHS:n psykologia parin viikon välein, joten tuntuisi väärältä viedä vapaaehtoinen joltain jolle se tulisi todelliseen tarpeeseen.

En kehtaisi käyttää tuota palvelua, koska se olisi noloa. Vähän niinkuin nettideittailu :)

Ruikuti ruikuti: Et taida ymmärtää, että yksinäisyyteen liittyy monilla paljon muitakin elementtejä. Moni saattaa sairastaa sosiaalista pelkoa, uupumusta, masennusta, kaksisuuntaista...mitä milloinkin. Elämässä on paljon tekijöitä, jotka johtavat yksinäisyyteen. Tämä palsta on juuri sitä varten, että täällä saa ruikuttaa, jos haluaa. Jos sinua se ärsyttää, niin älä ole palstalla. Ei ihminen voi keinotekoisesti ystäviä noin vaan hankkia.

Ja monikaan ei halua nykypäivänä täysin vieraita kotiinsa "ystävyyden merkeissä", kun kaikenmaailman huijareita on valunut eri järjestöihin. Joillekin netti on alkuun parempi keino kommunikoida. Eikä ystävyyttä noin vaan rakenneta. Varsinkin jos takana on petettyjä lupauksia ihmissuhteissa.
Törkeää arvostella täällä ihmisiä tuolla tavalla.

Miksi näistä palstan viesteistä tulee vähän sellanen kuva ettette edes ystäviä halua löytää 'noloa'-kommentteja ja plaaplaa.

Ja suurin osa noistakin ystävä 'palveluiden' käyttäjistä on mielenterveys ongelmaisia. Olin itsekin nuorempana yksinäinen. Mutta jos asenne elämää on 'ei ketään kiinnosta olen tyhmä ja sairas jne' ei ketään tuskin tule edes kiinnostamaan :)

Kyllä minäkin monia mielenterveys ongelmia sairastan ja olen ujo. Ja silti minut on hyväksytty kun olen ensin hyväksynyt ITSENI.

Ja nähnyt vaivaa niiden ystävien eteen, enkä miettinyt ekana että noille nyt tuskin tulen kelpaamaan. Eivät ne ihmiset olleet hirviöitä vaikka niin aina ajattelin.

Ystäviä löytää sieltä, missä niitä on, eli maailmasta. aivan sama oliko kyseessä joku ystävä aplvelu vai ei. Siksi tollainen juttu on keksitty etä siellä on MATALA kynnys. Ja ihmiset jotka siellä ystäväksi tarjoutuvat tietävät mistä on kysymys.

En ole sellainen "tosiyksinäinen", jollaisille palvelu on suunnattu, joten en ole etsinyt sitä kautta ystävää. Olen välillä harkinnut vapaaehtoiseksi ryhtymistä, mutta sekin on jäänyt tekemättä, koska mulla on huonot sosiaaliset taidot enkä kehtaisi mennä toimintaan mukaan. Vapaaehtoisten täytyy käydä kurssi ja olisi tosi noloa näyttää siellä kaikille kuinka säälittävä ja toivoton tapaus olen. En tiedä näyttäisikö ne mulle ovea ystävätoiminnasta, mutta varmasti mulle ainakin vihjailtaisiin hienovaraisesti, että taidoilleni on parempaa käyttöä jossain muualla. :(

Minä olen mukan SPR:n ystävätoiminnassa. Kyllä tätä kautta voi saada ystäviä. Tietysti se on paljon ihmisistä itsestään kiinni, millainen ystävyydestä muodostuu. Sopiiko kemiat, yms.

tuula-neiti: "Onko kukaan täällä kirjoittavista saanut ystäviä SPR:n ystäväpalvelusta tai toimiiko joku SPR:n ystäväpalvelussa ystävänä?"

Mielestäni kynnys tuollaiseen palveluun on kyllä aika korkea, todella huono tilanne täytyisi olla, jos tuohon menisi mukaan. Olen myös luullut, että se on lähinnä vanhuksille tarkoitettu palvelu.

Tapaan työkavereita (="kavereita", eivät he varsinaisesti mitään kavereita ole) työpäivinä, joten en ole ihan täysin ilman kontakteja ihmisiin. Myös ammattini on sellainen, että olen paljon tekemisissä ihmisten kanssa.

Ystäväpalvelussa töissä oleminen on kyllä todella vaativa tehtävä mielestäni. Siinä on oltava hyvä vaisto siitä, mitä kenenkin kanssa voi puhua koska jos sen kontaktin pilaat, niin sille yksinäiselle ihmiselle voi tulla tosi pettynyt ja entistä yksinäisempi olo kun ei edes ystäväpalvelun ihminen häntä ymmärtänyt.

Toimin itsekin lyhyen aikaa SPR:n ystäväpalvelussa ystävänä. Eli kävin ensin sen kurssin joka vaadittiin siihen toimintaan osallistuvilta. Se on totta että suurin osa niistä ihmisistä jotka hakevat SPR:ltä ystävää, ovat ikäihmisiä - niin oli myös se minun "asiakasystävänikin". Huomasin nopeasti ettei minusta ole tähän juttuun koska olen liian sisäänpäinkääntynyt luonteeltani. Auttamisen halua kyllä olisi ollut mutta joskus on pakko tunnustaa oma rajallisuutensa.

hyvä idea