mistä tätä edes hyvänen aika alottaisi...
olen 31 vee vanha mies. Tuntuu kuin olisin 80. Olen täysin ja totaalisesti ollut lopussa vuosikaudet. tähän asti olen jaksanyt esittää muille roolia että kyllä tämä tästä.....en meinaan jaksa :(
Elämäni on ihan perseestä. Oikeestaan ei minulla edes sellaista enää ole. Joka aamu herään ja tulee itku, kun joudun taas tähän saatanallisenhelvetillisenvittumaiseen todellisuuteen heräämään! Vihaan itseäni ja elämää enemmän kuin sanat voivat kertoa. Viha on syvä. pohjaton.
Elämä on aina ollut ja aina tulee olemaan pelkkää murhetta. Elämässä on niin paljon pahaa etten kestä sitä :( Elämä on syöpiä ja muita kauheita sairauksia iän ikuisia rahahuolia, velkakierrettä.....sitä se on, ei mitään muuta, muuta ei ole eikä tule(on toki paljon muutakin paskaa noiden lisäksi). En osaa enää valehdella itselleni, että kyllä se vitun kusipää aurinko paistaa vielä minunkin vittumaiseen paskakasaani....ei paista. FAKTA. Ja kaiken päälle olen maailmanhistorian huono onnisin henkilö.
Toivon vain kuolemaa, en mitään muuta. Minulla on pari ihmistä elämässäni joiden takia kuitenkin yritän jaksaa hengitellä, vaikka ihan turhaa sekin.
voi kunpa huominen ei enää tulisi :( mutta huonolla tuurillani, sieltä se kauhupaketti taas iskee vasten naamariani, halusin tai en
Hyi saatana!
olen 31 vee vanha mies. Tuntuu kuin olisin 80. Olen täysin ja totaalisesti ollut lopussa vuosikaudet. tähän asti olen jaksanyt esittää muille roolia että kyllä tämä tästä.....en meinaan jaksa :(
Elämäni on ihan perseestä. Oikeestaan ei minulla edes sellaista enää ole. Joka aamu herään ja tulee itku, kun joudun taas tähän saatanallisenhelvetillisenvittumaiseen todellisuuteen heräämään! Vihaan itseäni ja elämää enemmän kuin sanat voivat kertoa. Viha on syvä. pohjaton.
Elämä on aina ollut ja aina tulee olemaan pelkkää murhetta. Elämässä on niin paljon pahaa etten kestä sitä :( Elämä on syöpiä ja muita kauheita sairauksia iän ikuisia rahahuolia, velkakierrettä.....sitä se on, ei mitään muuta, muuta ei ole eikä tule(on toki paljon muutakin paskaa noiden lisäksi). En osaa enää valehdella itselleni, että kyllä se vitun kusipää aurinko paistaa vielä minunkin vittumaiseen paskakasaani....ei paista. FAKTA. Ja kaiken päälle olen maailmanhistorian huono onnisin henkilö.
Toivon vain kuolemaa, en mitään muuta. Minulla on pari ihmistä elämässäni joiden takia kuitenkin yritän jaksaa hengitellä, vaikka ihan turhaa sekin.
voi kunpa huominen ei enää tulisi :( mutta huonolla tuurillani, sieltä se kauhupaketti taas iskee vasten naamariani, halusin tai en
Hyi saatana!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Lähde maasta ilman mitään ja mee johonki thaimaaseen tms, hävitä paperit ja alota uus elämä. ??
Sinulla on kuitenkin nuo kaksi ihmistä ja sehän on jo sinäsnä hyvä syy elää. Olet yrittänyt näyttää että kyllä tässä pärjäillään. Kunpa ihminen voisi myöntää ajoissa, että on ongelmia, ei seliviä ja tarvitsee apua. Sitten kun on melkein seinä edessä, on pakko myöntää ja etsiä apua. Mutta sitenkin voi vielä alkaa alkusta ja elämä voi saada toisenlaisen käänteen.
No pessimisti osaat kyllä olla viimesen päälle: hvyä purkaa pahaa oloa, mutta asia ei kohdalla ole noin toivoton kuin uskot sen olevan.
Veloistakin voi selivtä. Mitä olis velkajärjestely?
Kuulostaa, että olet masentunut, eikä ihme, jos raha-asiat ovat sekaisin ja terveyskin reistailee. Kannattaa käydä lääkärissä purkamassa huolia, jos saisit sieltä jotain apua, että jaksaisit alkaa selvittämään noita raha-asioita. Kunnan velkaneuvojalle kannattaa varata aika, se tuntuu pelottavalle, mutta ovat ammattilaisia neuvomaan, miten saa talouden raiteilleen. Pikkuhiljaa eteenpäin asia kerrallaan. Kyllä se elämä vielä voittaa, älä luovuta. Voimia sinulle.
Ei noista velkajärjestelyistä ole mihinkään, siis sielläkin joskus käynyt. Osaan itse tehdä kyllä maksusuunnitelmat jne, niitä on niin paljon tullut väännettyä että huhhuh! Vuosia olen sinnitellyt, ja aina jonkun keinon keksinyt päästä rahapaskojen kanssa eteenpäin(koskaan vaan ei kerralla pääse pois tilanteesta, vaan aina muutama kuukausi eteenpäin). En vaan enää jaksaisi :( Mutta pakko kai tiettyjen läheisteni takia, etten pilaisi heidänkin elämää lopullisesti. vihaan rahaa ja sen saamisen himoa. kaikkien elämä pyörii sen sonnan ympärillä, eikä se muuksi tunnu muuttuvan. kun loppuu rahat, loppuu ihmisen elämä, katoaa ne vähätkin tärkeät ihmiset nopeasti ympäriltä. Ei elämää ilman rahaa. ehän siinä jos olisi töitä, tai kykenevä sellaisessa käymään. ottaisin miljoonan lainan, maksaisin velat, menisin vegasiin ja laittaisin loput punaselle ruletissa :D
En ole koskaan kasvanut aikuiseksi. Olen lapsesta asti ollut ahdistunut, enkä saanut yhtään mitään aikaiseksi koskaan. Kaikki on valunut aina käsistäni. Olen vain ollut ahdistunut aina. Nykyään olen masentunut, ylipainoinen juoppo. Mitäs tässä kun olusta naamariin vaan ja toivoo että maksa poksahtaisi, mutta eipä tunnu sekään poksahtavan.....ei taida pelkkä muutama iltaolut siihen riittää. Röökiä pari askia päivässä myös. syödä ei huvita, ja jos syön niin jotain roskapaskaa. hemmetin hidas tapa vaan tehdä itsemurha. niin niin, turhaa rahanmenoa, tiedetään...
terapiat kaikki on moneen otteeseen, vuosia, rampattu. lääkkeet myös, millon mikäkin ollut käytössä. Ei mitään apua. Jeesuksiakin joskus rukoilin, mutta sitten minusta tulikin ateisti....tai juuri siksi. Ja mitä lie meditointeja, itsehypnooseja, itsesuggerointeja ja positiivista haihattelua.
En näe missään koskaan mitään hyvää :( kaikki on niin surullista ja katkeraa. kaikki kaunis on katoavaa, ja se masentaa.
vihaan oikeastaan ihan kaikkea, vilpittömästi. huominen päivä on jo pilalla.
ja ei minulla nyt mitenkään erityisesti terveys reistaile, mitä nyt kaikki mahdolliset ahdistuksesta johtuvat fyysiset/henkiset oireet pari normaalia pikkuvikaa. vaan kärsin sairauspelosta.
pakko se vaan on myöntää ettei enää jaksa :( joko ihme tai nirri pois, ei tässä enää muuta voi toivoa tai suunnitella. pääasia että tuska loppuu. joskushan senkin on loputtuva, ei kukaan aina vaan jaksa voida pahoin :(