Tasavallan presidentti on perustanut sosiaalialan äänitorven.

Kukkahattutädit rasismia vastaan.

Arja Paakkanen kirjoittaa bogissaan

Suomalaisia aivopestään kuulemaan, että näiden miljoonien pakolaisten pelastaminen kuuluisi meille.
Ei muuten kuulu, en tunne tyyppejä enkä välitäkään, tapasin heitä ulkomailla tarpeeksi.

Onko hän herättelemässä Kukkahattutätejä ymmärtämään, että Suomalaiset perheetkin tarvitsevat apua ja tukea?

Aiheesta lisää.

http://arjapaakkanen.fi/index.php?sivu=11379
------------

Kakkahattutätejä? kirjoitti:

Kukkahattutädit rasismia vastaan.

Arja Paakkanen kirjoittaa bogissaan

Suomalaisia aivopestään kuulemaan, että näiden miljoonien pakolaisten pelastaminen kuuluisi meille.
Ei muuten kuulu, en tunne tyyppejä enkä välitäkään, tapasin heitä ulkomailla tarpeeksi.

Onko hän herättelemässä Kukkahattutätejä ymmärtämään, että Suomalaiset perheetkin tarvitsevat apua ja tukea?

Aiheesta lisää.

http://arjapaakkanen.fi/index.php?sivu=11379
------------

Arja Paakkasen Kukkahattutäti juttu poikkeaa aikaisemmista käsityksistä

Lainaus.

KUKKAHATTUTÄDIT RASISMIA VASTAAN


KUKKAHATTUKUVILLA IHMISTEN VÄLISEN TASA-ARVON PUOLESTA
Avaamme tammikuussa 2011 yhteisötaiteellisen valokuvagallerian internetiin, jossa on esillä meidän, sinun ja muiden kukkahattutätien kuvat. Kuvassa voit esiintyä omassa kukkahatussasi tai lainata hattua meidän kukkahattukokoelmastamme. Kuvan saa ottaa itse ja lähettää osoitteeseen [email protected]. Voit myös ottaa yhteyttä osoitteeseen [email protected] ja sopia, milloin kuvaamme sinut. Jos sinulle on kysyttävää, ole yhteydessä Jaanaan sähköpostitse tai soita 050-3613561.

“Suomalaisia aivopestään luulemaan että näiden miljoonien pakolaisten pelastaminen muka kuuluisi meille , ei muuten kuulu . en tunne tyyppejä enkä välitä tunteakaan. tapasin heitä ulkomailla tarpeeksi.”

"Omakohtaisesti voin rehellisesti sanoa, että ei, EN ole valmis kärsimään muiden, minulle tuntemattomien ihmisten puolesta"

“Kukkahattutädit vastustavat talouskasvua ja elintason nousua vetoamalla kaikenlaisiin naurettaviin ideologioihin, kuten "kestävä kehitys", "ilmastonmuutos", "kulutuskriittisyys", "eläinten oikeudet" ja "degrowth".”
(lainauksia internetin keskustelupalstoilta ja blogeista)

Kukkahattutäti on muodostunut niin mainioksi termiksi maahanmuuttokriittisten keskusteluissa, että siitä täytyy ottaa kaikki ilo irti. Ennen tiukkapipoinen moraalinvartija kipitti kokouksiinsa muhkeassa kukkahatussaan ja tiesi, miten muiden kuului elää. Nykyään maahanmuuttokriitikko tietää, kuinka muiden kuuluu elää, ja kertoo sen internetissä nimimerkin takaa. Näissä keskusteluissa kukkahatun saa päähänsä henkilö, joka kannattaa ihmisten välistä tasa-arvoa, kyseenalaistaa rasistiset tunnekuohut ja tekee valintoja ympäristön puolesta.

Me ainakin julkeasti kannatamme ihmisten välistä tasa-arvoa, sekä muita kukkahattutädeille tyypillisiä arvoja, ja etsimme kaltaisiamme. Rasismia perustellaan sananvapaudella ja kasvojen antaminen rasismille on jopa trendikästä. Meidän mielestämme kukkahatut ovat trendikkäitä ja sopivat kaikille niille, jotka eivät hyväksy rasismia.

Iloisin terveisin,

Ninni Luhtasaari ja Jaana Ristola
Tampereen ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutusohjelmasta.
------------

Uusia tuulia? kirjoitti:

Arja Paakkasen Kukkahattutäti juttu poikkeaa aikaisemmista käsityksistä

Lainaus.

KUKKAHATTUTÄDIT RASISMIA VASTAAN


KUKKAHATTUKUVILLA IHMISTEN VÄLISEN TASA-ARVON PUOLESTA
Avaamme tammikuussa 2011 yhteisötaiteellisen valokuvagallerian internetiin, jossa on esillä meidän, sinun ja muiden kukkahattutätien kuvat. Kuvassa voit esiintyä omassa kukkahatussasi tai lainata hattua meidän kukkahattukokoelmastamme. Kuvan saa ottaa itse ja lähettää osoitteeseen [email protected]. Voit myös ottaa yhteyttä osoitteeseen [email protected] ja sopia, milloin kuvaamme sinut. Jos sinulle on kysyttävää, ole yhteydessä Jaanaan sähköpostitse tai soita 050-3613561.

“Suomalaisia aivopestään luulemaan että näiden miljoonien pakolaisten pelastaminen muka kuuluisi meille , ei muuten kuulu . en tunne tyyppejä enkä välitä tunteakaan. tapasin heitä ulkomailla tarpeeksi.”

"Omakohtaisesti voin rehellisesti sanoa, että ei, EN ole valmis kärsimään muiden, minulle tuntemattomien ihmisten puolesta"

“Kukkahattutädit vastustavat talouskasvua ja elintason nousua vetoamalla kaikenlaisiin naurettaviin ideologioihin, kuten "kestävä kehitys", "ilmastonmuutos", "kulutuskriittisyys", "eläinten oikeudet" ja "degrowth".”
(lainauksia internetin keskustelupalstoilta ja blogeista)

Kukkahattutäti on muodostunut niin mainioksi termiksi maahanmuuttokriittisten keskusteluissa, että siitä täytyy ottaa kaikki ilo irti. Ennen tiukkapipoinen moraalinvartija kipitti kokouksiinsa muhkeassa kukkahatussaan ja tiesi, miten muiden kuului elää. Nykyään maahanmuuttokriitikko tietää, kuinka muiden kuuluu elää, ja kertoo sen internetissä nimimerkin takaa. Näissä keskusteluissa kukkahatun saa päähänsä henkilö, joka kannattaa ihmisten välistä tasa-arvoa, kyseenalaistaa rasistiset tunnekuohut ja tekee valintoja ympäristön puolesta.

Me ainakin julkeasti kannatamme ihmisten välistä tasa-arvoa, sekä muita kukkahattutädeille tyypillisiä arvoja, ja etsimme kaltaisiamme. Rasismia perustellaan sananvapaudella ja kasvojen antaminen rasismille on jopa trendikästä. Meidän mielestämme kukkahatut ovat trendikkäitä ja sopivat kaikille niille, jotka eivät hyväksy rasismia.

Iloisin terveisin,

Ninni Luhtasaari ja Jaana Ristola
Tampereen ammattikorkeakoulun kuvataiteen koulutusohjelmasta.
------------

Arja Paakkanen ottaa kantaa asioihin aika räväkästi.

Kuntalakia uudistetaan - mitä tapahtuu kunnalle? - 16.02.2011

MILLAINEN ON TULEVAISUUDEN KUNTA
- MIHIN KUNTAA VIEDÄÄN?

Kuntalakia aiotaan siis uudistaa. Se on tarpeen.

Tärkeintä mielestäni olisi aivan ensimmäiseksi määritellä, mikä kunta ylipäätään on. Isoja poikia kuunnellessani tuntuu, että kunnan olemassaolon perusta, kunnan perimmäinen tehtävä on hämärtynyt ikävän monella taholla.

Entinen pääministeri Matti Vanhanen kutsuu haastattelussa kuntia ”suljetuiksi markkinoiksi” ja patistaa kuntia avaamaan palvelutuotantonsa kilpailulle. (Yle/uutiset 13.2.2011). Pöyristyttävää.

Toivottavasti uudistajilla on muutakin kuin markkinamiesten termit mielessä. Minua lämmittää Aulikki Kajanojan näkemys kunnasta (Kuntalehti 1/2011). Tunnetun sosiaalipolitiikan asiantuntijan määritelmä on tämä: Kunta ei ole palvelutehdas, vaan yhteisvastuun organisaatio, jonka tehtävänä on – kuntalainkin mukaan – aikaansaada ja vahvistaa asukkaidensa hyvinvointia. Kuntalaiset maksavat veroja ja päättävät demokraattisesti, miten nämä varat käytetään asukkaiden hyväksi. Yhteinen vastuu tarkoittaa sitä, että heikoimmistakin pidetään huolta ja kaikilla on vaikutusmahdollisuuksia.”

Jo tällä hetkellä monet kunnat ovat kuin osto- ja myyntiliikkeitä. Ainakin sosiaali- ja terveyspuolella enemmän aikaa kuluu osto- ja palvelusopimusten teossa, kilpailutusten järjestämisessä ja yrittäjien kanssa neuvotellessa kuin oman henkilöstön tai palveluiden kehittämisessä.

Mitenkähän Vanhasen mallissa asukkaat pääsevät vaikuttamaan ja osallistumaan? Vai onko Vanhasen mallissa tarkoitus raottaa yhtiöitten liikesalaisuuksien verhoa avoimuuden ja osallisuuden toteuttamiseksi? Kuntalaisten osallistaminen ei nykyiselläänkään ole kuntien parasta osaamista.

Viime syksynä Jämsässä järjestämässämme terveydenhuollon yksityistämistä koskeneessa seminaarissa kokenut hallintomies, ex-maaherra Kauko Sipponen muistutti, että lain mukaan kunnan tulee olla asukkaidensa itsehallintoa. Kuinka pitkälle palvelut voidaan yksityistää tai ulkoistaa tämän itsehallinnollisuuden romuttumatta? Nykymenoa Sipponen arvioi kysymällä, olemmeko palaamassa 1800-luvun yövartijayhteiskuntaan. Yövartijavaltio ei tarjoa kansalaisilleen muita palveluja kuin yksilön omaisuuden suojaa ja järjestyspalveluja.

Arkkiatri Risto Pelkonen on ilmaissut julkisesti huolensa siitä, että julkisten terveyspalvelujen yksityistäminen – jopa pörssiyhtiöille – pirstaloi koko terveydenhuoltojärjestelmämme. Hän ei myöskään usko, että terveyspalvelujen ulkoistaminen yksityisille parantaisi laatua tai tulisi edullisemmaksi.

Ainakin toivon, jos ja kun kuntapalvelut muutetaan avoimeksi markkinaksi, siitä päätetään avoimesti ja tietoisesti.
--------------

Mielipiteitä. kirjoitti:

Arja Paakkanen ottaa kantaa asioihin aika räväkästi.

Kuntalakia uudistetaan - mitä tapahtuu kunnalle? - 16.02.2011

MILLAINEN ON TULEVAISUUDEN KUNTA
- MIHIN KUNTAA VIEDÄÄN?

Kuntalakia aiotaan siis uudistaa. Se on tarpeen.

Tärkeintä mielestäni olisi aivan ensimmäiseksi määritellä, mikä kunta ylipäätään on. Isoja poikia kuunnellessani tuntuu, että kunnan olemassaolon perusta, kunnan perimmäinen tehtävä on hämärtynyt ikävän monella taholla.

Entinen pääministeri Matti Vanhanen kutsuu haastattelussa kuntia ”suljetuiksi markkinoiksi” ja patistaa kuntia avaamaan palvelutuotantonsa kilpailulle. (Yle/uutiset 13.2.2011). Pöyristyttävää.

Toivottavasti uudistajilla on muutakin kuin markkinamiesten termit mielessä. Minua lämmittää Aulikki Kajanojan näkemys kunnasta (Kuntalehti 1/2011). Tunnetun sosiaalipolitiikan asiantuntijan määritelmä on tämä: Kunta ei ole palvelutehdas, vaan yhteisvastuun organisaatio, jonka tehtävänä on – kuntalainkin mukaan – aikaansaada ja vahvistaa asukkaidensa hyvinvointia. Kuntalaiset maksavat veroja ja päättävät demokraattisesti, miten nämä varat käytetään asukkaiden hyväksi. Yhteinen vastuu tarkoittaa sitä, että heikoimmistakin pidetään huolta ja kaikilla on vaikutusmahdollisuuksia.”

Jo tällä hetkellä monet kunnat ovat kuin osto- ja myyntiliikkeitä. Ainakin sosiaali- ja terveyspuolella enemmän aikaa kuluu osto- ja palvelusopimusten teossa, kilpailutusten järjestämisessä ja yrittäjien kanssa neuvotellessa kuin oman henkilöstön tai palveluiden kehittämisessä.

Mitenkähän Vanhasen mallissa asukkaat pääsevät vaikuttamaan ja osallistumaan? Vai onko Vanhasen mallissa tarkoitus raottaa yhtiöitten liikesalaisuuksien verhoa avoimuuden ja osallisuuden toteuttamiseksi? Kuntalaisten osallistaminen ei nykyiselläänkään ole kuntien parasta osaamista.

Viime syksynä Jämsässä järjestämässämme terveydenhuollon yksityistämistä koskeneessa seminaarissa kokenut hallintomies, ex-maaherra Kauko Sipponen muistutti, että lain mukaan kunnan tulee olla asukkaidensa itsehallintoa. Kuinka pitkälle palvelut voidaan yksityistää tai ulkoistaa tämän itsehallinnollisuuden romuttumatta? Nykymenoa Sipponen arvioi kysymällä, olemmeko palaamassa 1800-luvun yövartijayhteiskuntaan. Yövartijavaltio ei tarjoa kansalaisilleen muita palveluja kuin yksilön omaisuuden suojaa ja järjestyspalveluja.

Arkkiatri Risto Pelkonen on ilmaissut julkisesti huolensa siitä, että julkisten terveyspalvelujen yksityistäminen – jopa pörssiyhtiöille – pirstaloi koko terveydenhuoltojärjestelmämme. Hän ei myöskään usko, että terveyspalvelujen ulkoistaminen yksityisille parantaisi laatua tai tulisi edullisemmaksi.

Ainakin toivon, jos ja kun kuntapalvelut muutetaan avoimeksi markkinaksi, siitä päätetään avoimesti ja tietoisesti.
--------------

Mitä mieltä Tarja Halonen on tasa-arvosta nyt kun hän ei enään jatka presidenttinä?

Haastattelu Verkko uutisissa 5.3.2012 löytyy vastaus.

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=74220:tarja-halonen-aikoo-puhua-yhae-aeaenekkaeaesti-tasa-arvon-puolesta&catid=26:politiikka&Itemid=30
--------------