Viimeisin itselläni on vanhojen rahojen keräily.Juuri hain Postista hopeamarkan vuodelta 1866. Monetan toimittamana. Mulla alkaa olla jo pienoinen kokoelma vanhoja hopearahoja.
Mutta on yksi tosi vanha kolikko vuosilta 337-348 AD, Rooman Constantine I ajalta.
Pikkuinen, kynnen kokonen kupariraha, aitoustodistuksella.
Olihan se aika kallis, mutta moniko on pitänyt käsissään noin vanhaa rahaa?
Mutta on yksi tosi vanha kolikko vuosilta 337-348 AD, Rooman Constantine I ajalta.
Pikkuinen, kynnen kokonen kupariraha, aitoustodistuksella.
Olihan se aika kallis, mutta moniko on pitänyt käsissään noin vanhaa rahaa?
Vastaukset 42
Vanhimmat
Oho! En ole ikinä edes nähnyt noin vanhaa rahaa! saati pitänyt hyppysissäni!
Vanhin käsissäni pitämä kolikko on 1700-luvulta oleva venäläinen raha. Luultavasti se oli kopeekka. Kai niitä oli jo silloin olemassa.
Oli iso , painava ja ajan patinoima.
Mistä sinä sait hankittua tuon aarteesi? Usotko että se on aito, todisteineen päivineen?
Suomen Monetalta olen näitä mynttejä ostanut.
On siinä tosiaan aitoustodistus englanniksi että suomeksi.
Raha on hienosti omassa kansiossaan ja muoviin sinnekin pakattu.
En ole asiantuntija, mutta kyllä se miusta aidolta näyttää.
Pienet olivat rahat siihen aikaan, tosiaan sormenkynnen mittaine.
Siinä on Konstan kuva toisella puolen ja hepan kuva.
Roomalaisia kolikoita on yllättävän paljon kuitenkin saatavilla.
Itseäni kuitenkin kiinnostaa vanhat suomalaiset rahat.
Ainakin näillä näkymin...
Vanhat plootuthan painoivat lähes 20 kg.
Rahat, siis.
Joo, on siinä vaarilla aikonoinaan ollu takataskussa hieman paineita.
Raappahousut , tai niiden jäännökset lyöneet tulta.
Varmasti koko kylä kokoontunut kahtommaan kun ukko lähti hevosta ostamaan.
Varmaan jo portille uupunut.
- Ja pitäkää hummanne, mulle tuli jo huonot housuun.
Vitut näitä plootuja kukaan kanna:-)
Totta tuo lie. Että roomalaiset kolikot eivät ole mitään harvinaisuuksia. Olivat oman aikansa dollareita. Maailman laajimmalle levinnyt valuutta.
Mua ei raha kiinnosta muuten kuin maksuvälineenä. :)
Ei niitä plootuja taskussa kannettukaan. Vaan ne lastattiin hevosrekeen tai kärryihin, riippuen siitä mihin aikaan vuodesta oltiin menossa ostoksille.
Oli siinä kiskomista jos kaupassakävija teki ostokset koko kylän väelle. Ja Ouluun oli pitkä matkakin.
:)
Mun hyppysissä ei pysy uudet eikä vanhat rahat.
Harrastan ainoostaan tulevaisuuteni suunnittelemista ja age of empires tietsikkapelejä .
Teenage rampage.
Kirjallisuus on se vain ainoa tie.Tie sivisyä.
Herranjestas, Lady pelaa siis jotain nettijuttuja.
Olen pettynyt sinuun!
Haha. Mä petyin sinuun jo silloin kun tyrkytit vaimosi vanhaa turkkia "mannettarelle". Mä vein mieheni vaatteet (kalliitkin ja uudetkin) Pelastusarmeijaan. Niiden katsominenkin teki kipeetä.
Kirjoista vielä: olen lukenut paljon ja monella kielellä, mutta nyt luulen että hommaan Amazon Kindlen jolla saa tekstin suuremmaksi. Äänikirjoja kuuntelen autossa työmatkoilla. Agea (se on strategiapeli) pelaan töiden jälkeen kun tarvin purkaa agressioita. Halvempaa kuin käydä terapiassa.
Mitä nyt laiska harrastaa ? Lukemista, elokuvia, kavereita ja tuleehan sitä liikuttuakin omiksi tarpeiksi. Niin ja tuleehan sitä täälläkin hengailtua,
liikaakin välillä.
Niinpä, lukeminen on kivaa jos on hyvä kirja. Luin juuri Arja Saijonmaan kirjoittaman "Alaston nainen", voin suositella.
Oli alusta asti mukaansa tempaavaa tekstiä.
Täälläkin tulee liikaa seikkailtua, ja pelailtua. Muttei rahapelejä, niihin mä en sorru. Ristikoita ratkon sekä kudon sukkia.
Liikuntaa tulee liian vähän, johtuen laiskasta luonteestani.
Vähän liikkuvilla onkin usein kissa.
Ei ole kissaa.
Muotoilen uudestaan. Kissaihmiset ovat usein laiskoja liikkumaan.
Ai tuo Saijonmaan kirja oli hyvä (maarina). Luin siitä esittelyn ja kirja kiinnostaa siksi, että Saijonmaasta on minulle tullut erilainen kuva. Vähän diivanahan häntä on pidetty. Täytyypä laittaa hakuun...
Jos mä saan muotoilla Maarina1:sen puolesta, niin sanon: en ole kissaihminen.
;)
En ole minäkään kissaihminen ja kuitenkin laiskottaa niin vietävästi! ;)
Kissaihmiset ovat viettelevän ihania, ihmisystävällisiä, rakastavia, rakastettavia.
Eläimiä vihaavat vihaavat myös ihmisiä.
Aijaaha taas tehdään tikusta asiaa. Olen kissa ihminen, mutta
tällähetkellä ei ole omaa kissaa.
Omituista olettamista, miten liikkuminen kissaan liittyy.
Liikun kuitenkin päivittäin, mutten ole mikään himoliikkuja.
Että, revi siitä... "onko nyt hyvä"?
Minä pidin siitä valtavasti. Iltaisin oli vaikeeta lopettaa, kun ei tiennyt mitä seuraavaksi tapahtuu. Yleensä en ole elämäkerroista pitänyt, mut tää oli poikkeus. Nyt on vuorossa Farah Diban elämäkerta, saa nähdä mitä se tuo tullessaan. Luulis olevan mielenkiintoinen.
Sori. Ei ollut tarkoitus loukata! Kommenttini oli tarkoitettu "onko nyt hyvälle" ja puolustuspuhe kissaihmisille.
Niin, mirriä on kiva iltaisin silitellä, öisinkin kunnes herää unesta.
Voi hitto mitä nyt mä tälläkin teen...
En minä loukkaantunut, ihmettelin vaan miten kissa liittyy liikkumattomuuteen. En ole moista ennen kuullut. Täällä kun ei aina saa tekstiä meneen oikeaan osoitteeseen. Pitäis muistaa laittaa kelle on....Siksi se tuli ikäänkuin sinulle..
Hän ei nyt vaan tajunnut.
ijaa, no miksei...mirri kuin mirri... yhymmm.
Enpä keräile juuri mitään, isän postimerkki ja tulitikkulaatikko kokoelma on sekä isoäidin vanhoja kolikkoja ja pari seteliä, vaan eivät ne ole missään luksuskunnossa, muistoina vain ei rahaksi laskettavissa ja toivon mukaan säilyvät suvussa minunkin jälkeen. Lasten vanhoja koulutodistuksia,piirrustuksia ja muuta elintärkeää säilytettävää.
Roskia yritän keräillä ja tyhjiä pulloja kenties raahata kauppaan, ihan vain arjen harrastukset mielessä siis. Ja sairaalasta päässyttä äitiä ja ensiviikolla isäkin pääsee palvelutaloon suoraan sairaalasta myös, niin onhan siinä harrastetta niissäkin touhuissa. Omat rakkaat ovat aina etusijalla mennen ohitse muiden harrastuksien.
Harrastan lumitöitä, kävelyä, joogaa kerran viikossa , vesijuoksua aina kun mies keilaa, sukututkimusta, kirjan kirjoittamista, matkustelua varojen mukaan.
Pidän myös lintujen bongauksesta, avaruuden tutkimisesta, kuun vaikutuksen tutkimisesta..... On ihanaa kun on utelias luonne ja nyt on aikaa tutkia vaikka mitä.
Ja nämä tietokoneet tekevät sen helpoksi ja mahdolliseksi.
Kolikot ja postimerkitkin kiinnostaa. Kaikki 2 Euron erikoiskolikot on tallessa.
Kolleega, kirjoitit omilla sanoillani,. Ornitologia oli 13v alkaen harras lajini.Aamu 4 aikaan piti lähteä muuttolintujen matkaa seuraamaan 156 lintua tuli silloin vuodessa täyteen.
Sukututkimus myöskin on aivan lähellä, kauppiata Viipurista sitten ollaan, äidin puolelta lopulta hurreja.
Herra jumala että voi olla samanlainen ihminen.
Nyt lopetat sen elämäs siellä ja tuut miu luo.
Meillä on kivaa yhdessä:-)))
Olikos tää melekein kosinta? ;)))
Sä olet sitten ihanan spontaani.
Siltä se vaikutti, no nythän se sit löytyi, kunnei treffeilt löytyny....
Anna tulla, riisu vaatteesi, jätä entinen.
Pidän siusta huolen.Herätessämme perehdymme yhdessä filatelian saloihin numismatiikan ihmeisiin.
Etupäässä suutelemme ja tutustumme niihin juttuihin, jotka ovat jo jääneet vähemmälle...
Naidaanks myö silleen ihan oikeesti ?
eikö ole kummallista että olette hatsan ja verditin kanssa samaan aikaan metsässä lintuja bongaamassa ??
Ei välttämättä, mutta jos haluat osaan tehdä sulle tien tähtiin muullakin tavalla.
Ja siinä lanteet saa kyllä kyytiä.
Siinäpä miettimistä ;))))
Musiikkia ja myötäelämistä oman iltatähden kanssa.
Yksi parhaista asioista on ,että saan vielä tässä iässä
olla suht' paljon tekemisissä nuorten kanssa .
Sehän pitää virkeenä, musiikki myös. Ihmettelen, miten joku ei pidä musiikista. Vaikka kaikkihan olemme erilaisia...
Näin talavella etupäässä runkattaan. Kalaveet on jäässä.
Harrastan puisten tulppaanien keräilyä ja ostopaikaksi hyväksyn vain kirpputorit. Sen verran olen erikoistunut, etten kerää niitä tikku pompula irtolehdillä-malleja, vaan sellaisia joissa on puinen ruukku.
Moni mies antaisi sulle tulppaania ihan milloinka vaan
Ostitko mun tulppaanit Kantolan Kammarista?
Kaikenlaista on ollut, veneily (purjeet) postimerkit, asuntovaunulla monessa maassa, aina tärkeä sijoittelu (raha), tanssiminen ja.......
Minä taas olen ihastunut vanhempaan arvomusiikkiin.
Ostin juuri Matin ja Tepon kootut!