Olisin kiinnostunut kuulemaan kokemuksia synnytyksen jälkeisen masennuksen erikoisesta oireesta, jota on kuvattu sanoilla "epätodellinen olo". Tämä oli minulle sairastumiseni kammottavin osa: Tunsin irronneeni itsestäni. Oloni oli outo ja itsestä vieraantunut. Hoin itselleni, kuka olen ja että minulla on nyt tämä lapsi. Kokemis- ja tuntemistavat vääristyivät. Pahimmillaan kaikki elämäni elementit - lapsi, koti, mies, kadut, kotikaupunki jne. - tuntuivat vierailta ja muuttuneilta. Pystyin silti toimimaan ja hoitamaan lapsen, mutta oloni oli epätoivoinen. Oxepamin puolikas usein neutraloi olon, mutta vältin sen jatkuvaa ottamista.
Toipumisvaiheessa epätodellinen olo nakkasi päälle PMS-vaiheessa eli kuukautisten alla ja vielä kuukautisten kuluessa. Uskonkin, että kyse on ollut pitkälti hormonaalisista syistä. Jos lopettaisin masennuslääkityksen, mitä olen muutaman kerran kokeillut, olo palaisi vähintään muutamassa viikossa.
Nyt kun pääni on ollut todellisen tuntuinen jo pitkään, kiinnostaisi kuulla kokemuksen yleisyydestä ja keinoista, jolla tästä kammotuksesta kärsivät ovat saaneet olonsa paremmaksi.
Toipumisvaiheessa epätodellinen olo nakkasi päälle PMS-vaiheessa eli kuukautisten alla ja vielä kuukautisten kuluessa. Uskonkin, että kyse on ollut pitkälti hormonaalisista syistä. Jos lopettaisin masennuslääkityksen, mitä olen muutaman kerran kokeillut, olo palaisi vähintään muutamassa viikossa.
Nyt kun pääni on ollut todellisen tuntuinen jo pitkään, kiinnostaisi kuulla kokemuksen yleisyydestä ja keinoista, jolla tästä kammotuksesta kärsivät ovat saaneet olonsa paremmaksi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.