Kauppalehti: Kauppa täysin seis

Koronnosto vei sijoittajan umpikujaan


Perjantai 2.7.2004, Kauppalehti, sivu 18


Huonoja uutisia sijoittajille? USA:n keskuspankin pääjohtajan Alan Greenspanin keskiviikkoinen koronnosto johtaa oppikirjojen mukaan tilanteeseen, jossa mikään sijoituskohde ei tuota kunnolla.

USA:n keskuspankin keskiviikkona aloittama korkojen nosto ajaa kotimaiset sijoitusmarkkinat eriskummalliseen tilaan.

Puheet koronnostosta ovat jo ajaneet asuntomarkkinat laskun kynnykselle. Välittäjien ilmoitukset sunnuntain Helsingin Sanomissa ovat paisuneet sivujen mittaisiksi - keskellä kesää.

Se myy, joka vielä ehtii, taitaa moni ajatella. Asuntolainan korkohan saattaa vuoden päästä olla kolmen sijasta neljä prosenttia!

Turha irvailla. Massapsykologia ratkaisee.

Asuntoa ei taida kannattaa ostaa.
322401
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 32

Vanhimmat

http://www.kauppalehti.fi//4/f/uutiset/plehti/juttu.jsp?oid=2004/07/02/1074367

Vaatii (ilmaisen) rekisteröitymisen.

Kiinteistövälittäjäpiireissä mietitään kuumeisesti, miten saadaan kauppa käymään. Pahinta kait mitä voisi tapahtua on, että hinnat jämähtäisivät paikoilleen, koska silloin markkinoilla ei ole suuntaa, mikä saattaisi pitää kaupankäynnin hiljaisena.

Mikä tulee olemaan kiinteistövälittäjien viesti? Veikkauksia?

Äänestä
  • Kiinteistönvälittäjät sepustaa kauniita sanoja luoden asuntokaupasta persoonan joka
    - vetää henkeä (ihan kuin joku painon-nostaja)
    - puhkeaa kukkaan syksyllä kysyntäpurskauksen myötä
    - kesällä on aina hiljaista (no kannattaako sillon sitten mainostaa sivutolkulla?)

    Eli tulossa kauniita sanoja ja lauseita joista ei pysty päättelemään juuri yhtään mitään

    Äänestä

  • huijareita kirjoitti:

    Kiinteistönvälittäjät sepustaa kauniita sanoja luoden asuntokaupasta persoonan joka
    - vetää henkeä (ihan kuin joku painon-nostaja)
    - puhkeaa kukkaan syksyllä kysyntäpurskauksen myötä
    - kesällä on aina hiljaista (no kannattaako sillon sitten mainostaa sivutolkulla?)

    Eli tulossa kauniita sanoja ja lauseita joista ei pysty päättelemään juuri yhtään mitään

    ...se olisi keskustelua, eikä yksinpuhelua.

    Äänestä

  • huijareita kirjoitti:

    Kiinteistönvälittäjät sepustaa kauniita sanoja luoden asuntokaupasta persoonan joka
    - vetää henkeä (ihan kuin joku painon-nostaja)
    - puhkeaa kukkaan syksyllä kysyntäpurskauksen myötä
    - kesällä on aina hiljaista (no kannattaako sillon sitten mainostaa sivutolkulla?)

    Eli tulossa kauniita sanoja ja lauseita joista ei pysty päättelemään juuri yhtään mitään

    Kuka/mikä on ensimmäinen kiinteistövälittäjä, joka mainostaa:

    "Kauppaa käydään laskevilla hinnoilla".

    Onkohan tuollaista viestiä koskaan ollutkaan? Tärkeintä (kiinteistövälittäjän) näkökulmasta on viestissä tietysti "Kauppaa käydään".

    Äänestä

  • juuh kirjoitti:

    ...se olisi keskustelua, eikä yksinpuhelua.

    MISTÄ SINÄ PÄÄTTELET ETTÄ JUTUN ALOITTAJA JA VASTAAJA ON SAMA HENKILÖ. JOS JA KUN ET SIIHEN KYKENE NIIN VOISITKO YSTÄVÄLLISESTI JÄTTÄÄ KOMMENTTISI SINNE MISTÄ NE REVIT.

    Äänestä

  • kiinteistönvälittäjät kirjoitti:

    MISTÄ SINÄ PÄÄTTELET ETTÄ JUTUN ALOITTAJA JA VASTAAJA ON SAMA HENKILÖ. JOS JA KUN ET SIIHEN KYKENE NIIN VOISITKO YSTÄVÄLLISESTI JÄTTÄÄ KOMMENTTISI SINNE MISTÄ NE REVIT.

    ...johon kalikka kalahtaa :)))

    Äänestä

  • älähtää kirjoitti:

    ...johon kalikka kalahtaa :)))

    Perättömät väitteet eli valheet saavat kieltämättä joskus veren kuohahtamaan

    Äänestä

" Tuomaan kannoille
Tässä kohden epäilevä tuomas tarttuu vasta-argumentteihin.

Ensimmäiseksi hän ihmettelee, miten osakekurssit ovat voineet laskea vuositolkulla, vaikka korot ovat samaan aikaan tulleet alas. Taitaa oppikirjojen logiikka pettää.

Ja eikö kurssien pitäisi nousta, kun talous ja yritysten tulokset kohenevat? Luottamusindikaattorit osoittavat lähes kautta linjan koilliseen.

Moni on kallistunut samoille kannoille.

Tulevat korkopäätökset laskivat kursseja keväällä, kun pessimistianalyytikot nostivat esiin tiukkoja oppikirjatulkintoja. Toukokuun jälkeen kurssit ovat nousseet, tosin ohuella vaihdolla.

Myönteistä reagointia
Positiivinen ajattelu valtaakin yhä enemmän tilaa. Koronnoston tulkitaan olevan reaktiota myönteisiin uutisiin. Kun lähtötaso on matala, nousu ei kurista talouskasvua.

Paranevat tulokset painavat analyytikoiden kassavirtalaskelmissa enemmän kuin nouseva diskonttokorko niitä heikentää suhteessa velkapapereihin.

Joten osakeostoksille, hyvät ihmiset.

Paitsi että taloustoimittaja ei tietenkään voi antaa sijoitusneuvoja. Eikä niihin varsinkaan kannata luottaa. "

Äänestä
  • että kiinteistöistä pitäisi siirtää rahat osakkeisiin. Koron nostohan on viesti talouden elpymisestä.

    Ihmettelen, jos joku sijoittaja ei niin vielä ole tehnyt.

    Äänestä

  • rahat osakkeisiin kirjoitti:

    että kiinteistöistä pitäisi siirtää rahat osakkeisiin. Koron nostohan on viesti talouden elpymisestä.

    Ihmettelen, jos joku sijoittaja ei niin vielä ole tehnyt.

    No itseasiassa juttu oli osastolla "pörssi" ja siinä spekuloitiin lähinnä osakesijoittamisen kiemuroita. Alun negatiivinen pläjäys, jonka tämän keskustelun avaaja oli laittanut näkyville, tai osan siitä, sisälsi samaisessa jutussa tällaista spekulaatiota;

    " Minne rahat sitten kannattaisi laittaa? Osakkeisiinko?

    Ei hyvältä näytä sielläkään - ainakaan oppikirjojen mukaan. Nouseva korko on perinteisesti myrkkyä osakemarkkinoille. Se tekee korkosijoituksesta houkuttelevamman suhteessa osakkeisiin. "

    Eli spekulaattori toteaa myös osakesijoittamisen huonoksi vaihtoehdoksi.

    Hän jatkaa tarkoituksellista negatiivista avaustaan näin;

    " Käytännössä sijoittaja on umpikujassa. Laittoi rahat minne tahansa, tuotto jää olemattomaksi.

    Rahat siis käteen ja odottamaan. Kultakin nimittäin näyttää epävarmalta. Parin vuoden nousutrendi on taittumassa. "

    Sitten hän kääntää lehteä ja tuo positiivisemman epäilevän tuomaan näkökulman;

    " Tässä kohden epäilevä tuomas tarttuu vasta-argumentteihin.

    Ensimmäiseksi hän ihmettelee, miten osakekurssit ovat voineet laskea vuositolkulla, vaikka korot ovat samaan aikaan tulleet alas. Taitaa oppikirjojen logiikka pettää.

    Ja eikö kurssien pitäisi nousta, kun talous ja yritysten tulokset kohenevat? Luottamusindikaattorit osoittavat lähes kautta linjan koilliseen.

    Moni on kallistunut samoille kannoille.

    Tulevat korkopäätökset laskivat kursseja keväällä, kun pessimistianalyytikot nostivat esiin tiukkoja oppikirjatulkintoja. Toukokuun jälkeen kurssit ovat nousseet, tosin ohuella vaihdolla. "

    " Positiivinen ajattelu valtaakin yhä enemmän tilaa. Koronnoston tulkitaan olevan reaktiota myönteisiin uutisiin. Kun lähtötaso on matala, nousu ei kurista talouskasvua.

    Paranevat tulokset painavat analyytikoiden kassavirtalaskelmissa enemmän kuin nouseva diskonttokorko niitä heikentää suhteessa velkapapereihin.

    Joten osakeostoksille, hyvät ihmiset. "

    Artikkelin kirjoittaja toteaa aivan oikein, että lähtötason ollessa matala, ei koronnosto kurista talouskasvua ja että paranevat tulokset painavat analyytikoiden kassavirtalaskelmissa enemmän kuin nouseva korko.

    Samaa voidaan todeta asuntomarkkinoilla. Koheneva talous ja hiukan kiihtyvä inflaatio nostavat ihmisten euromääräistä käteen jäävää tuloa, mitä vähäinen koronnousu lisää lainanhoitomenoja. Koronnoston voidaan tulkita olevan myös kotitalouksille myönteinen uutinen ja paranevat tulokset (lihova palkkapussi) painaa enemmän asunnon hankinnassa kuin pieni koronnousu.

    Äänestä

  • rahat osakkeisiin kirjoitti:

    että kiinteistöistä pitäisi siirtää rahat osakkeisiin. Koron nostohan on viesti talouden elpymisestä.

    Ihmettelen, jos joku sijoittaja ei niin vielä ole tehnyt.

    eikös nuo suuret sijoittajat juuri ole pyrkineet eroon kiinteistöistä; paha sanoa mihin mutta jonnekin se raha sijoitetaan. Olisiko osakkeet ?

    Äänestä

  • Lukija kirjoitti:

    No itseasiassa juttu oli osastolla "pörssi" ja siinä spekuloitiin lähinnä osakesijoittamisen kiemuroita. Alun negatiivinen pläjäys, jonka tämän keskustelun avaaja oli laittanut näkyville, tai osan siitä, sisälsi samaisessa jutussa tällaista spekulaatiota;

    " Minne rahat sitten kannattaisi laittaa? Osakkeisiinko?

    Ei hyvältä näytä sielläkään - ainakaan oppikirjojen mukaan. Nouseva korko on perinteisesti myrkkyä osakemarkkinoille. Se tekee korkosijoituksesta houkuttelevamman suhteessa osakkeisiin. "

    Eli spekulaattori toteaa myös osakesijoittamisen huonoksi vaihtoehdoksi.

    Hän jatkaa tarkoituksellista negatiivista avaustaan näin;

    " Käytännössä sijoittaja on umpikujassa. Laittoi rahat minne tahansa, tuotto jää olemattomaksi.

    Rahat siis käteen ja odottamaan. Kultakin nimittäin näyttää epävarmalta. Parin vuoden nousutrendi on taittumassa. "

    Sitten hän kääntää lehteä ja tuo positiivisemman epäilevän tuomaan näkökulman;

    " Tässä kohden epäilevä tuomas tarttuu vasta-argumentteihin.

    Ensimmäiseksi hän ihmettelee, miten osakekurssit ovat voineet laskea vuositolkulla, vaikka korot ovat samaan aikaan tulleet alas. Taitaa oppikirjojen logiikka pettää.

    Ja eikö kurssien pitäisi nousta, kun talous ja yritysten tulokset kohenevat? Luottamusindikaattorit osoittavat lähes kautta linjan koilliseen.

    Moni on kallistunut samoille kannoille.

    Tulevat korkopäätökset laskivat kursseja keväällä, kun pessimistianalyytikot nostivat esiin tiukkoja oppikirjatulkintoja. Toukokuun jälkeen kurssit ovat nousseet, tosin ohuella vaihdolla. "

    " Positiivinen ajattelu valtaakin yhä enemmän tilaa. Koronnoston tulkitaan olevan reaktiota myönteisiin uutisiin. Kun lähtötaso on matala, nousu ei kurista talouskasvua.

    Paranevat tulokset painavat analyytikoiden kassavirtalaskelmissa enemmän kuin nouseva diskonttokorko niitä heikentää suhteessa velkapapereihin.

    Joten osakeostoksille, hyvät ihmiset. "

    Artikkelin kirjoittaja toteaa aivan oikein, että lähtötason ollessa matala, ei koronnosto kurista talouskasvua ja että paranevat tulokset painavat analyytikoiden kassavirtalaskelmissa enemmän kuin nouseva korko.

    Samaa voidaan todeta asuntomarkkinoilla. Koheneva talous ja hiukan kiihtyvä inflaatio nostavat ihmisten euromääräistä käteen jäävää tuloa, mitä vähäinen koronnousu lisää lainanhoitomenoja. Koronnoston voidaan tulkita olevan myös kotitalouksille myönteinen uutinen ja paranevat tulokset (lihova palkkapussi) painaa enemmän asunnon hankinnassa kuin pieni koronnousu.

    onko sinun palkkasi sidottu euriboriin? Koronnosto ei ainakaan minun palkkaani vaikuta pätkääkään, lainanhoitokuluihin kylläkin pienellä viiveellä.

    Äänestä

  • rahat osakkeisiin kirjoitti:

    että kiinteistöistä pitäisi siirtää rahat osakkeisiin. Koron nostohan on viesti talouden elpymisestä.

    Ihmettelen, jos joku sijoittaja ei niin vielä ole tehnyt.

    Varmasti joku on jo siirtänyt omaisuuttaan kiinteistöistä osakkeisiin. Mutta, jos maailma olisi näin helppo ennustaa, kaikki olisimme rikkaita! Koronnosto ei välttämättä tee hyvää osakkeille. Tämän päivän kauppalehdessa on aiheesta artikkeli.
    Kannattaisiko vielä odottaa kiinteistön myyntiä, kun mahdollinen patoutunut kysyntä purkaantuu kaikkien huomattua, että asuntojen hintaromahdusta ei tullutkaan?

    Äänestä

  • Lukija kirjoitti:

    No itseasiassa juttu oli osastolla "pörssi" ja siinä spekuloitiin lähinnä osakesijoittamisen kiemuroita. Alun negatiivinen pläjäys, jonka tämän keskustelun avaaja oli laittanut näkyville, tai osan siitä, sisälsi samaisessa jutussa tällaista spekulaatiota;

    " Minne rahat sitten kannattaisi laittaa? Osakkeisiinko?

    Ei hyvältä näytä sielläkään - ainakaan oppikirjojen mukaan. Nouseva korko on perinteisesti myrkkyä osakemarkkinoille. Se tekee korkosijoituksesta houkuttelevamman suhteessa osakkeisiin. "

    Eli spekulaattori toteaa myös osakesijoittamisen huonoksi vaihtoehdoksi.

    Hän jatkaa tarkoituksellista negatiivista avaustaan näin;

    " Käytännössä sijoittaja on umpikujassa. Laittoi rahat minne tahansa, tuotto jää olemattomaksi.

    Rahat siis käteen ja odottamaan. Kultakin nimittäin näyttää epävarmalta. Parin vuoden nousutrendi on taittumassa. "

    Sitten hän kääntää lehteä ja tuo positiivisemman epäilevän tuomaan näkökulman;

    " Tässä kohden epäilevä tuomas tarttuu vasta-argumentteihin.

    Ensimmäiseksi hän ihmettelee, miten osakekurssit ovat voineet laskea vuositolkulla, vaikka korot ovat samaan aikaan tulleet alas. Taitaa oppikirjojen logiikka pettää.

    Ja eikö kurssien pitäisi nousta, kun talous ja yritysten tulokset kohenevat? Luottamusindikaattorit osoittavat lähes kautta linjan koilliseen.

    Moni on kallistunut samoille kannoille.

    Tulevat korkopäätökset laskivat kursseja keväällä, kun pessimistianalyytikot nostivat esiin tiukkoja oppikirjatulkintoja. Toukokuun jälkeen kurssit ovat nousseet, tosin ohuella vaihdolla. "

    " Positiivinen ajattelu valtaakin yhä enemmän tilaa. Koronnoston tulkitaan olevan reaktiota myönteisiin uutisiin. Kun lähtötaso on matala, nousu ei kurista talouskasvua.

    Paranevat tulokset painavat analyytikoiden kassavirtalaskelmissa enemmän kuin nouseva diskonttokorko niitä heikentää suhteessa velkapapereihin.

    Joten osakeostoksille, hyvät ihmiset. "

    Artikkelin kirjoittaja toteaa aivan oikein, että lähtötason ollessa matala, ei koronnosto kurista talouskasvua ja että paranevat tulokset painavat analyytikoiden kassavirtalaskelmissa enemmän kuin nouseva korko.

    Samaa voidaan todeta asuntomarkkinoilla. Koheneva talous ja hiukan kiihtyvä inflaatio nostavat ihmisten euromääräistä käteen jäävää tuloa, mitä vähäinen koronnousu lisää lainanhoitomenoja. Koronnoston voidaan tulkita olevan myös kotitalouksille myönteinen uutinen ja paranevat tulokset (lihova palkkapussi) painaa enemmän asunnon hankinnassa kuin pieni koronnousu.

    Se kait on selvää, että mitään voittoja ei ole seuraavan parin vuoden aikana ole Suomen huoneisto- ja kiinteistömarkkinoilla odotettavissa. Osakemarkkinoilla sensijaan saattaisi olla.

    Lahden hullukin on varmaankin kiinteistösijoittaja, jotka ovat ottaneet rahansa pois ja yrittävät nyt hieman nopeuttaa asuntojen hinnan laskua (jotta voisi taas niihin sijoittaa).

    Viiden tai kymmenen vuoden päästä asuntojen hinnat saattaisivat olla tätä korkeammalla, mutta monelle siihen on liian pitkä aika.

    Äänestä

  • näinkö kirjoitti:

    onko sinun palkkasi sidottu euriboriin? Koronnosto ei ainakaan minun palkkaani vaikuta pätkääkään, lainanhoitokuluihin kylläkin pienellä viiveellä.

    Kyllä se on, vaikka et ole sitä oivaltanutkaan. Korkoja lähdetään nostamaan, jotta talouskasvu ei karkaisi käsistä ja talous ylikuumenisi. Korkojen nousulla ennakoidaan alkavaa talouskasvua, joka näkyy kyllä useimpien meidän palkkapusseissa. Aina, kun talous on kasvanut ja korot nousseet, ovat myös palkat nousseet tilastojen mukaan nopeammin. Lisäksi koron nousu on viesti nopeutuneesta inflaatiosta, joka lopulta merkitsee myös euromääräisen palkan kasvua. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esim. inflaation kiihtyessaä yhdestä kolmeen prosenttiin, myös palkat nousevat vähintään tuon kolme prosenttia vuodessa. Niinpä palkan nousu syö kiinni jatkuvasti korkeampia korkoja.

    Äänestä

  • sidottu.. kirjoitti:

    Kyllä se on, vaikka et ole sitä oivaltanutkaan. Korkoja lähdetään nostamaan, jotta talouskasvu ei karkaisi käsistä ja talous ylikuumenisi. Korkojen nousulla ennakoidaan alkavaa talouskasvua, joka näkyy kyllä useimpien meidän palkkapusseissa. Aina, kun talous on kasvanut ja korot nousseet, ovat myös palkat nousseet tilastojen mukaan nopeammin. Lisäksi koron nousu on viesti nopeutuneesta inflaatiosta, joka lopulta merkitsee myös euromääräisen palkan kasvua. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esim. inflaation kiihtyessaä yhdestä kolmeen prosenttiin, myös palkat nousevat vähintään tuon kolme prosenttia vuodessa. Niinpä palkan nousu syö kiinni jatkuvasti korkeampia korkoja.

    Korot ovat nousseet, kuten lainanhoitokulutkin. Inflaatio taitaa olla negatiivinen. Milloin se palkankorotus tulee ?

    Äänestä

  • näinkö kirjoitti:

    Korot ovat nousseet, kuten lainanhoitokulutkin. Inflaatio taitaa olla negatiivinen. Milloin se palkankorotus tulee ?

    Milloin korot ovat todella nousseet? Nehän ovat ennätyksellisen alhaalla. Esim. Neljä vuotta sitten korot olivat 2,5 prosenttiyksikköä korkeammalla ja ne ovat siitä saakka laskeneet. Katso itse. Nyt puolen vuoden sisällä tapahtuneen korkomuutoksen vaikutus lainanhoitokuluihin on marginaalinen. Joka ei usko, laskekoon lainalaskureilla ja vähentäköön verovähennyksen lisäyksen.

    http://www.bof.fi/fin/5_tilastot/5.1_Tilastografiikkaa/inetkaavio.asp?kuvaid=243&kieli=sv&topicid=5.1.2_korot

    Nykyisellään ollaan edelleen lähes nollainflaatio- ja sitä vastaavalla korkotasolla. Jos korot nousevat pari prosenttiyksikköä, merkitsee se myös parin prosenttiyksikön nopeampaa inflaatiota ja nopeutunutta talouskasvua. Tällöin palkat kehittyvät todellisuudessa nopeammin kuin inflaatioprosentti.

    Ohessa palkkatilastoa (tilastokeskus). Jos sinulla ei tapahdu palkkakehitystä, se on sitten voi voi. Me muut nostamme sitten sinunkin osalta tilastoja keskimääräistä vieläkin suuremmalla ansiokehityksellä. Joten kysypä sitä palkankorotustasi työnantajaltasi, älä minulta. Tai vaihda työpaikkaa, mikä usein nostaa palkkaa paljon keskimääräistä enemmän.

    http://www.stat.fi/tup/suoluk/taskus_palkat.html

    Äänestä

  • Kysyjä kirjoitti:

    Milloin korot ovat todella nousseet? Nehän ovat ennätyksellisen alhaalla. Esim. Neljä vuotta sitten korot olivat 2,5 prosenttiyksikköä korkeammalla ja ne ovat siitä saakka laskeneet. Katso itse. Nyt puolen vuoden sisällä tapahtuneen korkomuutoksen vaikutus lainanhoitokuluihin on marginaalinen. Joka ei usko, laskekoon lainalaskureilla ja vähentäköön verovähennyksen lisäyksen.

    http://www.bof.fi/fin/5_tilastot/5.1_Tilastografiikkaa/inetkaavio.asp?kuvaid=243&kieli=sv&topicid=5.1.2_korot

    Nykyisellään ollaan edelleen lähes nollainflaatio- ja sitä vastaavalla korkotasolla. Jos korot nousevat pari prosenttiyksikköä, merkitsee se myös parin prosenttiyksikön nopeampaa inflaatiota ja nopeutunutta talouskasvua. Tällöin palkat kehittyvät todellisuudessa nopeammin kuin inflaatioprosentti.

    Ohessa palkkatilastoa (tilastokeskus). Jos sinulla ei tapahdu palkkakehitystä, se on sitten voi voi. Me muut nostamme sitten sinunkin osalta tilastoja keskimääräistä vieläkin suuremmalla ansiokehityksellä. Joten kysypä sitä palkankorotustasi työnantajaltasi, älä minulta. Tai vaihda työpaikkaa, mikä usein nostaa palkkaa paljon keskimääräistä enemmän.

    http://www.stat.fi/tup/suoluk/taskus_palkat.html

    oliko tuo vastaus ? Sanoit että kun korot nousee niin palkkakin (myös minun) nousee.
    Korot ovat huhtikuun 1.9:stä nousseet 2.4:än, ja inflaatio on negatiivinen.

    Yksinkertainen kysymys; milloinka se palkka nousee ?

    Äänestä

  • näinkö kirjoitti:

    oliko tuo vastaus ? Sanoit että kun korot nousee niin palkkakin (myös minun) nousee.
    Korot ovat huhtikuun 1.9:stä nousseet 2.4:än, ja inflaatio on negatiivinen.

    Yksinkertainen kysymys; milloinka se palkka nousee ?

    Minun palkkani ainakin tulee nousemaan ensi vuoden vaihteessa, tai viimeistään helmi/maaliskuussa.

    Oletko koskaan kuullut tuposta?

    Äänestä

  • Juuso kirjoitti:

    Minun palkkani ainakin tulee nousemaan ensi vuoden vaihteessa, tai viimeistään helmi/maaliskuussa.

    Oletko koskaan kuullut tuposta?

    Olen kyllä, mutta ei siinä mitään euriboriin viittaavaa. Kysyin onko palkka euribor-sidonnainen, korkojen nousu ei ainakaan minun palkkapussissani näy toisin kuin lainanlyhennyksissä.

    Palkkani nousee sopimusten mukaan, mutta se nousee sen euriborista riippumatta.

    Tässäpä se väite;
    "Koheneva talous ja hiukan kiihtyvä inflaatio nostavat ihmisten euromääräistä käteen jäävää tuloa, mitä vähäinen koronnousu lisää lainanhoitomenoja. Koronnoston voidaan tulkita olevan myös kotitalouksille myönteinen uutinen ja paranevat tulokset (lihova palkkapussi) painaa enemmän asunnon hankinnassa kuin pieni koronnousu. "

    Äänestä

  • näinkö kirjoitti:

    oliko tuo vastaus ? Sanoit että kun korot nousee niin palkkakin (myös minun) nousee.
    Korot ovat huhtikuun 1.9:stä nousseet 2.4:än, ja inflaatio on negatiivinen.

    Yksinkertainen kysymys; milloinka se palkka nousee ?

    Laitoin sinulle tilastokeskuksen antamaa tietoa ansioiden kehityksestä. Se on keskimääräinen lukema, valitettavasti tässäkin häviäjiä ja voittajia, joidenkin palkat kehittyvät alle keskiarvon, joidenkin yli.

    Korkojen nousu liittyy kiihtyneeseen talouskasvuun ja kiihtyvään inflaatioon. Tuo korkomuutos huhtikuusta tähän hetkeen on niin lyhyt aikaväli, että eivät ne palkat sentään lukittuna korkoja/inflaatiota seuraa.

    Inflaatio ei todellisuudessa ole negatiivinen, sitä vääristää lähinnä auto- ja alkoholiveron muutokset, todellisuudessa hinnat ovat nousseet jotain 0-1%.

    Tilastollisesti palkat nousevat nopeammin silloin, kun inflaatio kiihtyy, ne ovat osaltaan kiihdyttämässä sitä. Jos et usko, kaiva esille inflaatio-, ansiotaso- ja korkokäppyrät pidemmältä ajalta.

    Minun palkkani on ainakin noussut nopeammin kuin tilastokeskus lupaa, vaikka työssä ei ole tapahtunut muutoksia. Täytyy pitää puoliaan.

    Tuo puolen prosenttiyksikön heilahdus koroissa on vielä marginaalista, vastahan korot olivat 2000 alussa tuplasti nykyisen verran. Jos palkkasi ei ala nousta korkojen ja inflaation noustessa, vaihda työpaikkaa.

    Äänestä

  • näinkö kirjoitti:

    Olen kyllä, mutta ei siinä mitään euriboriin viittaavaa. Kysyin onko palkka euribor-sidonnainen, korkojen nousu ei ainakaan minun palkkapussissani näy toisin kuin lainanlyhennyksissä.

    Palkkani nousee sopimusten mukaan, mutta se nousee sen euriborista riippumatta.

    Tässäpä se väite;
    "Koheneva talous ja hiukan kiihtyvä inflaatio nostavat ihmisten euromääräistä käteen jäävää tuloa, mitä vähäinen koronnousu lisää lainanhoitomenoja. Koronnoston voidaan tulkita olevan myös kotitalouksille myönteinen uutinen ja paranevat tulokset (lihova palkkapussi) painaa enemmän asunnon hankinnassa kuin pieni koronnousu. "

    Korkotaso seuraa inflaatiota ja toisinpäin. Ovat kuin paita ja peppu.

    Palkankorotukset ovat sidottuja inflaatioon (tai elinkustannusindeksiin - sama asia).

    Joko VÄHITELLEN valkenee?

    Äänestä

  • näinkö kirjoitti:

    Olen kyllä, mutta ei siinä mitään euriboriin viittaavaa. Kysyin onko palkka euribor-sidonnainen, korkojen nousu ei ainakaan minun palkkapussissani näy toisin kuin lainanlyhennyksissä.

    Palkkani nousee sopimusten mukaan, mutta se nousee sen euriborista riippumatta.

    Tässäpä se väite;
    "Koheneva talous ja hiukan kiihtyvä inflaatio nostavat ihmisten euromääräistä käteen jäävää tuloa, mitä vähäinen koronnousu lisää lainanhoitomenoja. Koronnoston voidaan tulkita olevan myös kotitalouksille myönteinen uutinen ja paranevat tulokset (lihova palkkapussi) painaa enemmän asunnon hankinnassa kuin pieni koronnousu. "

    Korkojen nousu liittyy kiihtyvään inflaatioon ja nopeutuvaan talouskasvuun. Tupo -ratkaisuissa inflaatio on keskeisimpiä vaikuttimia. Jos inflaatio on kiihtymään päin, minkä vuoksi korkojakin nostetaan, myös tupossa tulee enemmän liksaa. Korot ovat aina sidoksissa inflaatioon.

    Äänestä

  • Huh huh kirjoitti:

    Korkotaso seuraa inflaatiota ja toisinpäin. Ovat kuin paita ja peppu.

    Palkankorotukset ovat sidottuja inflaatioon (tai elinkustannusindeksiin - sama asia).

    Joko VÄHITELLEN valkenee?

    "Palkankorotukset ovat sidottuja inflaatioon (tai elinkustannusindeksiin - sama asia). "

    Ja kun inflaatio on nolla niin palkkako nousee koska euriborit nousee ?

    Edelleen intän koska en ymmärrä alunperin esitettyä väitettä palkkojen ja korkojen korrelaatiosta; euriborit ovat nousseet, palkkani ei. Milloin se nousee ?

    Äänestä

  • vastaus kirjoitti:

    Korkojen nousu liittyy kiihtyvään inflaatioon ja nopeutuvaan talouskasvuun. Tupo -ratkaisuissa inflaatio on keskeisimpiä vaikuttimia. Jos inflaatio on kiihtymään päin, minkä vuoksi korkojakin nostetaan, myös tupossa tulee enemmän liksaa. Korot ovat aina sidoksissa inflaatioon.

    jos tupossa inflaatio keskeisimpiä vaikuttimia, ja inflaatio on nolla niin mitä ihmeen tekemistä euriborin nousulla ja minuun palkkapussini muutoksella on tekemistä keskenään ?

    Äänestä

  • näinkö kirjoitti:

    "Palkankorotukset ovat sidottuja inflaatioon (tai elinkustannusindeksiin - sama asia). "

    Ja kun inflaatio on nolla niin palkkako nousee koska euriborit nousee ?

    Edelleen intän koska en ymmärrä alunperin esitettyä väitettä palkkojen ja korkojen korrelaatiosta; euriborit ovat nousseet, palkkani ei. Milloin se nousee ?

    " Edelleen intän koska en ymmärrä alunperin esitettyä väitettä palkkojen ja korkojen korrelaatiosta; euriborit ovat nousseet, palkkani ei. Milloin se nousee ? "

    Korkojen nousulla ennakoidaan jo havaittua inflaation kiihtymistä/talouden vilkastumista, vaikka sitä ei ole vielä tilastoitu. Mikäli talous ei kehitykään toivotulla tavalla, ei tule inflaatiota eikä palkkojen nousua ja korkoja lasketaan takaisin. Jos taas talous elpyy ja inflaatio kiihtyy jonkin verran, korkoja ei lasketa takaisin ja myöskin palkat nousevat. Eli mikäli korot nousevat jatkossakin ja pysyvät korkeammalla, palkatkin tulevat nousemaan.

    Äänestä

  • näinkö kirjoitti:

    jos tupossa inflaatio keskeisimpiä vaikuttimia, ja inflaatio on nolla niin mitä ihmeen tekemistä euriborin nousulla ja minuun palkkapussini muutoksella on tekemistä keskenään ?

    Nyt tehtävällä korkojen nousulla pyritään ennaoimaan talouden vilkastumista ja inflaatiota. Jos näitä ei tule, korkoja lasketaan takaisin. Korot tulevat pysymään korkeammalla vain, jos talous elpyy ja inlaatio kiihtyy, jolloin myös palkat nousevat.

    Äänestä

Massapsykologia tosiaan ratkaisee. Nyt olen tulkinnut tilannetta, että kysyntä on patoutunut asuntomarkkinoilla ja on paljon myytävää. Mitä mahtaa tapahtua, kun nopeat päättäjät tekevät hyviä tarjouksia&kauppoja tällä hetkellä, kun muut odottavat. Saattaa käydä niin, että suuri massa patoutunutta kysyntää purkaantuu mutta parhaat kaupat on jo tehty.
Ennustamisen vaikeutta kuvaa kauppalehdestä otettu lainaus" asuntoa ei TAIDA kannattaa ostaa".

Äänestä
  • Parhaat kaupat tehdään nyt, kun suuret massat miettivät muutaman kuukauden että ostaako vai ei. Sitten kärsivällisyys loppuu ja ostopaineet purkautuu....

    Ne, jotka uskaltavat nyt tinkiä sen 5-10% ovat voittajia ja saavat myös ostettua parhaita kohteita. Vaikka hinnat laskisivatkin tuon 5%, on jäljellä enää huonompia kohteita, kun suuret joukot lähtevät liikkeelle.

    Äänestä

Jaksan odottaa.

Äänestä
  • Ja kaunis kiitos siitä. Palataan asiaan vuokran indeksikorotuksen merkeissä. Hyvää kesää ja romahduksen odottelua.

    Äänestä

  • Vuokranantajasi kirjoitti:

    Ja kaunis kiitos siitä. Palataan asiaan vuokran indeksikorotuksen merkeissä. Hyvää kesää ja romahduksen odottelua.

    Vuokrathan ovat laskeneet viimeisten kuukausien aikana pääkaupunkiseudulla, sinulla sitten lienee vielä tarkistamatta.

    Kyllä on hyvät ajat asunnon myyjille, hinnat vielä korkeita (vai ovatko, vielä, en tiedä) ja vuokrat laskevat.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Jukka kirjoitti:

Koronnosto vei sijoittajan umpikujaan


Perjantai 2.7.2004, Kauppalehti, sivu 18


Huonoja uutisia sijoittajille? USA:n keskuspankin pääjohtajan Alan Greenspanin keskiviikkoinen koronnosto johtaa oppikirjojen mukaan tilanteeseen, jossa mikään sijoituskohde ei tuota kunnolla.

USA:n keskuspankin keskiviikkona aloittama korkojen nosto ajaa kotimaiset sijoitusmarkkinat eriskummalliseen tilaan.

Puheet koronnostosta ovat jo ajaneet asuntomarkkinat laskun kynnykselle. Välittäjien ilmoitukset sunnuntain Helsingin Sanomissa ovat paisuneet sivujen mittaisiksi - keskellä kesää.

Se myy, joka vielä ehtii, taitaa moni ajatella. Asuntolainan korkohan saattaa vuoden päästä olla kolmen sijasta neljä prosenttia!

Turha irvailla. Massapsykologia ratkaisee.

Asuntoa ei taida kannattaa ostaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu