Mukava

Toivotan sulle onnea että sun uusi, tuleva ihastus olis pysyvää ja kestävää laatua. Mun kohdalla ihastumiset on jo mennyttä aikaa, riittää kun vilkasen peiliin välillä, niin tiedän ettei sellaista miestä ole olemassakaan joka näin rumaan naiseen ihastuisi :)

Niin, voinhan mä ihastua johonkin vaikka en haluais. Mutta sen verran fiksu olen etten sitä kellekään ikinä menisi sanomaan, pitäisin omana tietona. Sillä yksikään mies ei voi näin rumaan naiseen kuin mä ihastua. Mä sain oikeasti niin rankan opetuksen etten ikinä voi enää ihastua. Yhdet viestit täällä jossain oli niin sairaita ja rumia että muistan ne aina ja ne oksettavat vieläkin. En anna ikinä itselleni anteeksi että edes kuvittelin joskus jonkun voivan pitää näin helvetin rumasta naisesta kuin mä olen. Jos mä ihastuisin, niin mä takoisin järkeä päähäni ja sanoisin itselleni ett luuletko sä vitun ruma lehmä ett joku mies vois noin vitun rumaan emakkoon ihastua. Riittää kuitenkin kun näen ruman pärstäni päivittäin peilistä, se jo tappaa pahemmat kuvitelmat ihastumisista. Kerran yks sellanen henkilö, johon olin joskus muka ihstunut, tuli vastaan tuolla jossain. Heti kun näin hänet tajusin ettei tuon näköinen mies voinut mun näkösestä lehmästä olla minkään vertaa kiinnostunut. Ja muistin että sehän oikeasti inhosikin mua siellä yhdessä paikassa, olin vain onnistunut jotenkin kääntämään sen asian toiseksi mielessäni eli pidin sitä miestä parempana ihmisenä kuin oikeasti olikaan. Muistinkin ne rumat sanat ja sen inhon ja vihan mikä näkyi, kun hän katsoi muhun päin. Se ilme oli sellanen ett mitä vittua sä ruma lehmä täällä pilaat muitten päivää, olisit pysynyt perkele poissa. En voisi todellakaan antaa ikinä itselleni anteeksi, jos erehtyisin kaiken pahan jälkeen vielä ihastumaan. Pelkäisin joutuvani uudelleen kokemaan sen saman paskan minkä sain silloin muutama vuosi sitten kokea. Ne tekstit on muistissa ja ne kuvat syöpyneet syvälle mieleen. Mä olen liian ruma saadekseni tuntea ihastusta tai rakkautta. Ei yksikään mies maailmassa pysty näin rumaa naista rakastamaan tai tuntemaan muuta kuin inhoa ja vihaa tällästä helvetistä karannutta rumaa hirviötä kohtaan. Eli en pysty ihastumaan ikinä.

aina muistissa kirjoitti:

Niin, voinhan mä ihastua johonkin vaikka en haluais. Mutta sen verran fiksu olen etten sitä kellekään ikinä menisi sanomaan, pitäisin omana tietona. Sillä yksikään mies ei voi näin rumaan naiseen kuin mä ihastua. Mä sain oikeasti niin rankan opetuksen etten ikinä voi enää ihastua. Yhdet viestit täällä jossain oli niin sairaita ja rumia että muistan ne aina ja ne oksettavat vieläkin. En anna ikinä itselleni anteeksi että edes kuvittelin joskus jonkun voivan pitää näin helvetin rumasta naisesta kuin mä olen. Jos mä ihastuisin, niin mä takoisin järkeä päähäni ja sanoisin itselleni ett luuletko sä vitun ruma lehmä ett joku mies vois noin vitun rumaan emakkoon ihastua. Riittää kuitenkin kun näen ruman pärstäni päivittäin peilistä, se jo tappaa pahemmat kuvitelmat ihastumisista. Kerran yks sellanen henkilö, johon olin joskus muka ihstunut, tuli vastaan tuolla jossain. Heti kun näin hänet tajusin ettei tuon näköinen mies voinut mun näkösestä lehmästä olla minkään vertaa kiinnostunut. Ja muistin että sehän oikeasti inhosikin mua siellä yhdessä paikassa, olin vain onnistunut jotenkin kääntämään sen asian toiseksi mielessäni eli pidin sitä miestä parempana ihmisenä kuin oikeasti olikaan. Muistinkin ne rumat sanat ja sen inhon ja vihan mikä näkyi, kun hän katsoi muhun päin. Se ilme oli sellanen ett mitä vittua sä ruma lehmä täällä pilaat muitten päivää, olisit pysynyt perkele poissa. En voisi todellakaan antaa ikinä itselleni anteeksi, jos erehtyisin kaiken pahan jälkeen vielä ihastumaan. Pelkäisin joutuvani uudelleen kokemaan sen saman paskan minkä sain silloin muutama vuosi sitten kokea. Ne tekstit on muistissa ja ne kuvat syöpyneet syvälle mieleen. Mä olen liian ruma saadekseni tuntea ihastusta tai rakkautta. Ei yksikään mies maailmassa pysty näin rumaa naista rakastamaan tai tuntemaan muuta kuin inhoa ja vihaa tällästä helvetistä karannutta rumaa hirviötä kohtaan. Eli en pysty ihastumaan ikinä.

Älä ruoki rumuutta, vaan ajattele, että olen ok.

Neuwo kirjoitti:

Älä ruoki rumuutta, vaan ajattele, että olen ok.

Vähän vaikeata noudattaa tuota neuvoa, muut ihmiset ne mulle siitä mun rumuudesta on mulle hokenut. Entisessä työpaikassa yks työntekijä tyrkkäs kerran ison peilin melkein mun naamaan kiinni ja sanoi, ett kato miten ruma naama näkyy. Olen saanut aikoinaan potkutkin sen takia, kun työnantaja vaihtui yhdessä kaupassa, niin uus pomo irtisanoi mut ja perusteena oli ett mun naama oli kuin petolinnunperse. Joten on pikkasen vaikeata ajatella ett olen ok. Kerran sain jostain kirjankin, jossa neuvottiin miten näyttää hyvältä. Tajusin vain entistä selvemmin etten voi ikinä näyttää hyvältä ja pistin sen kirjan roskiin. Aina kun katson kaupoissa vaatteita tulee se kirja mieleen ja muistan etten näytä hyvältä ja turha se on ruman yrittää itseään vaatteilla koristella, rumuus korostuu vaan entistä selvemmin esille. Eli olen liian ruma tähän kauneutta palvovaan maailmaan. Parempi kun hyväksyn olevani ruma ja en yritä pukeutua tai laittaa enää itseäni, koska sekin ärsyttää toisia entistä enemmän haukkumaan mua rumaksi. Ruma on ruma vaikka koristais itsensä miten tahansa.

tuo ohje ei hyödytä kirjoitti:

Vähän vaikeata noudattaa tuota neuvoa, muut ihmiset ne mulle siitä mun rumuudesta on mulle hokenut. Entisessä työpaikassa yks työntekijä tyrkkäs kerran ison peilin melkein mun naamaan kiinni ja sanoi, ett kato miten ruma naama näkyy. Olen saanut aikoinaan potkutkin sen takia, kun työnantaja vaihtui yhdessä kaupassa, niin uus pomo irtisanoi mut ja perusteena oli ett mun naama oli kuin petolinnunperse. Joten on pikkasen vaikeata ajatella ett olen ok. Kerran sain jostain kirjankin, jossa neuvottiin miten näyttää hyvältä. Tajusin vain entistä selvemmin etten voi ikinä näyttää hyvältä ja pistin sen kirjan roskiin. Aina kun katson kaupoissa vaatteita tulee se kirja mieleen ja muistan etten näytä hyvältä ja turha se on ruman yrittää itseään vaatteilla koristella, rumuus korostuu vaan entistä selvemmin esille. Eli olen liian ruma tähän kauneutta palvovaan maailmaan. Parempi kun hyväksyn olevani ruma ja en yritä pukeutua tai laittaa enää itseäni, koska sekin ärsyttää toisia entistä enemmän haukkumaan mua rumaksi. Ruma on ruma vaikka koristais itsensä miten tahansa.

Missä on noin pässejä ihmisiä ollu! Käsittämätöntä käytöstä!