Opettajat ällistyttävät kovenevilla asenteillaan

Koulut laittavat mamu lapsia kovaan kuriin. Onko kysymys väsymyksestä vai mistä. Vanhempana haluaisin, että lapseni voisi käydä koulua jossa on lapsia eri kulttuureista. Opettajien taholta esiintynyt vastakkaisasettelu on tuhoisaa lapsille ja nuorille. On valitettavaa, että opettajien asenteet ovat varsin jyrkkiä muualta tulleisiin. Liekö tarve mielistellä valkolaisten lapsia vai mistä on kiinni? Ohjaako sivistysvirasto liian kovalla kädellä? Ymmärrystä peliin. Kotoutuminen ottaa oman aikansa myös lapsilla. Myös sosiaalipuolella asenteellisuutta. Onko pian jo kanneltava lieksalaisista virkamiehistä?
58719
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 58

Vanhimmat

Hyvä kun laittavat kuriin häiriköt.
Onko siis mielestäsi oikein jotta muutama kehittymätön jarruttaa toisten opppimista ?
Haluat siis palata kivikaudelle ?

Antakaa lasten oppia kouluissa ja jos seassa on vajakkeja, niin heille tukiopetusta tai mieluummin omaan opinahjoonsa estämästä kehitystä.

Espoossa on nähty kun muutama ekaluokalla oleva yli 10-vuotias terrorisoi ja heitä ei voi komentaa kun käyttävät heti rasismikorttia.
Muuta kuule sinne, niin tenavas saa ihanaa monikulttuurisuutta ihan jatkuvasti.
Elämä on valintoja.

Äänestä

Lieksassa alkaa lähihoitajakoulutus. Hakuaika on menossa. Hienoa, että koulutusta järjestetään juuri täällä, koska usein koulutuspaikkakunnalle myös jäädään töihin. Tarvetta ainakin vanhuspalveluissa Lieksassa on lähihoitajille.

Äänestä
  • Miten niin alkaa? Lähihoitajakoulutusta on ollut jo 15 vuotta. Haku alkaa vasta 27.2.

    Äänestä

  • Luuletko hölömö, että kielitaidottomista ja peruskoulua suorittamattomista somaleista on lähihoitajakoulutukseen. Niistä ei oo siihen vielä moniin vuosiin...eivät nääs ymmärrä ammattitermejä.

    Äänestä

Kannattaa muistaa, että maahanmuuttajalapsi ei ole vajakki. Olen itse hoitanut perhehoitajana pakolaislasta ja aluksi lapsi oli vilkas. Oli kokenut kovia ja joutunut asumaan monenlaisissa majapaikoissa. Nähnyt raakuuksia ym. Hirveää älykkyyttä ette kyllä osoita näillä kirjoituksillanne. Lpasen tilanne rauhoittui ja nyt hän on mitä ihanin lapsi.

Äänestä
  • Olen ollut töissä siellä' mistä niitä uitetaan ja lennätetään.
    Ei yks pääsky kesää tee.

    Äänestä

Mitä se haittaa jos kultamunia munivat raketti-insinöörit terrorisoiskin nuorempia suomalaisia koululaisia.
On ihan oikein kun kultamuna sanoo suomalaisele jotta huomenna kun tulet kouluun tuo rahaa !
Oppivatpa suomalaisetkin lapsesta asti mikä on herrakansa.

Äänestä

on se kummakun opettajat yrittävät pitää järjestystä koulussa niin jotkut vanhemmat on jo itkemässä.karttakeppiä tarttis kaikki nulikat vielä tänäpäivänäkin.väriin ja ikään katsomatta.

Äänestä

Samat säännöt kiusaamisesta ynnä muista kolttosista tavan lieksalaisille ja maahanmuuttajille.

Toteutuuko tämä?

Ei todellakaan. Opettajakunta selittää vain, että eihän näitä mamulapsia voi millään rangaista, kun on kokeneet niin kovia elämässään.

Alakoulussa tilanne karannut ihan lapasesta, kun hyssytellään ja villasella painellaan.

Äänestä
  • Ottakaa yhteys sinne koululle. Ei nämä asiat täällä 24:ssa selviä.

    Äänestä

Mistähän ketjun aloittaja tuon on keksinyt kun todellisuus on juurikin päinvastainen! Melkoista propagandaa pistät kehiin!

Meillä joudutaan kohta vaihtamaan lapsi toiseen kouluun, ja onpa ollut harkinnassa myös muutto pois kokonaan Lieksasta, koska lapsemme eivät saa enää riittävää opetusta ja ympäristö on muuttunut muutenkin turvattomaksi. Tämä johtuu pitkälti siitä että opettajien aika menee pelkkään mamujen paimentamiseen. Lasten mukaan tunnilla ja välitunneilla riehutaan, samoin ruokailussa.

Mutta ehkä kaikkein ikävin piirre on mamujen väkivaltaisuus. Ne lyövät ja käyvät kiinni ja lapset kokevat olevansa nyt turvattomia koulussa. Heidän kulttuurissaan ihmisen koskemattomuus taitaa olla melko vieras käsite. Myös oma lapsi on joutunut mamujen väkivallan uhriksi. Kaupungin hyssyttely ja rasistin leiman pelko aiheuttaa sen etteivät opettajat uskalla puuttua tilanteeseen. Tämä on ongelma josta uskallettaan jostakin syystä ihmeen vähän puhua.

Jatkuva toisten päälle sylkeminen päin naamaa on myös arkipäivää Lieksalaisessa kouluelämässä uusien kulttuurien mukana.

Tietääkö muuten kukaan onko näitä mamuja testattu perusteellisesti eri tartuntatautien varalta? Somaliassa aika merkittävä osa väestöstä kantaa HIV/AIDS virusta tai tuberkuloosia. Kun naamaan syljetään tai nyrkki heiluu/veri roiskuu tai joku puree, niin enpä todellakaan halua että oma lapsi saa jonkun tuollaisen tartunnan, ihan vaan sen vuoksi että joutuu olemaan Lieksalaissa koulussa. Haluan myös että lapseni saavat laadukasta opetusta rauhallisessa ja väkivallattomassa ympäristössä.

Äänestä
  • Tehkää poliisille tutkintapyyntö kaikista tapauksista.

    Äänestä

  • Niillä on monella taatusti myös hepatiitti, joka tarttuu jos mamulapsi puree toista.

    Äänestä

  • Tähän on paras lääke kun kertoo lapsille ettei alakynteen kannata jäädä. Jos tilanne niin vaatii ,eikun turpiin vaan, tietysti ensin hanskat käteen ,kun ei tiedä mitä hepatiittejä niistä voi tarttua. Hyvissä ajoin kun selviää ettei paikallisten päälle ole käyminen ,niin voi se koulunkäyntikin onnistua. En kannata itse väkivaltaa ,mutta joskus se on hyväksyttävää, eli poikien isät ,älkää nynnyilkö !!

    Äänestä

Ja samalta jatkoa.

Äänestä

Tässäkin ketjussa oli viesti, jossa ehdotettiin että sellaiset tulijat, jotka eivät kertakaikkiaan vielä sovellu normaaliin kouluopetukseen opettelisivat "tapoja" alkuun jossain muualla, kuin tavallisessa koulussa, mutta viestihän on tietysti poistettu varmaankin "rasistisena". Eiks nykyään ole myös mahdollista ihan tavallisellekkin aloittaa koulu vaikka vuoden "myöhässä", jos näyttää että taidot eivät ole tarpeeksi kehittyneet. Mutta se taitaa olla vaan niin, että muutamia kotoutetaan vaikka väkisin huolimatta siitä, että siitä kärsijöitä olisi vaikka parikymmentä per luokka.

Äänestä

Eihän noi väittämät voi olla totta,olishan noista ongelmista kuulunut aiemmin suuremmalta oppilas määrältä ettei vaan omalla ole ongelmia kyseisissä asioissa ja onhan keksitty tunnin valvojat jos ongelmat ovat tollaisia jokainen vanhempi tietää mistä apua saa eikä ne näillä sivuilla ratkea.

Äänestä
  • Tässä kaupungissa ei KUKAAN saa apua, jos toisella puolella on musta ihminen. Paikallisten pitää vaan hyväksyä, hyväksyä ja hyväksyä. Menkää vaan kyseemään apua niin olette rasisteja!

    Äänestä

  • Razizti kirjoitti:

    Tässä kaupungissa ei KUKAAN saa apua, jos toisella puolella on musta ihminen. Paikallisten pitää vaan hyväksyä, hyväksyä ja hyväksyä. Menkää vaan kyseemään apua niin olette rasisteja!

    Osasitpa muuten tuossa kertoa asian juuri niin kuin se todellisuudessa on; valitettavasti se vain on juuri näin. Myös kaikki kaupungin palkkalistoilla olevat joutuvat ummistamaan silmänsä näiltä tapauksilta koska pelkona on rasistin leima ja ehkä jopa työpaikan menettämisen pelko jos astuu "herrojen varpaille". Näin koulujen ja sosiaalipuolen työntekijät ovat pakotettuja tuolle hyssyttely- ja hyväksyntälinjalle, tapahtuipa sitten mitä tahansa. Tämän osaa vastapuoli sitten näköjään käyttää myös tehokkaasti hyväkseen kun kukaan ei uskalla sanoa tai tehdä yhtään mitään. On tämä vaan todella erikoista mutta samalla todellista tätä päivää!

    Äänestä

Luin lehdestä helsingissä on kouluja mistä on kaikki valkoiset oppilaat paenneet
Vanhemmat muuttaa asumaan muualle kun kuria ei saada mamuille.
Tämä on meilläkin edessä

Äänestä
  • No nytpä sattui hyvin! Tässä kirjoittaa helsinkiläinen opettaja. Tosin täältä Lieksan syrjäkylältä hiihtolomalta. Helsingissä on 215 peruskoulua, eikä niiden joukossa ole yhtään koulua, josta "kaikki valkoiset oppilaat ovat paenneet". Lisäksi on syytä muistaa, että maahanmuuttajataustaisista oppilaistamme ehdoton enemmistö on valkoihoisia.

    Vaikuttaa myös erittäin epätodennäköiseltä, että joku lehti olisi näin valheellisesti kirjoittanut. Taisi mielikuva vahvasti värittyä lukijan päässä.

    Helsingissä on, ja on aina ollut, lähikouluja, jotka eivät kelpaa kaikille vanhemmista. Nämä koulut sijaitsevat yleensä paikoissa, joissa erityyppiset asuinalueet kohtaavat. Tyyppiesimerkkinä Metsälä-Maunula alue. Näistä Metsälä on pientalovoittoinen ja Maunulassa on paljon kaupungin vuokra-asuntoja. Alueille on yhteinen koulu Maunulassa. Nyt kun koulupiirijakoa ei ole enää ollut monet metsäläläiset ovat halunneet Oulunkylän kouluun. Näin on siis tapahtunut jo ennen maahanmuuttajaoppilaiden lisääntymistä.

    Näiden koulujen lisäresurssoinnin perusteena ei ole vain kaksikieliset oppijat, vaan myös kantasuomalaisten perheiden jopa jo toisessa sukupolvessa olevat ongelmat: työttömyys ja päihteet. Hyvä joka tapauksessa, että tukea saavat kaikki tarvitsevat oppilaat.

    Kouluvalinnoissa myös maahanmuuttajavanhemmat valitsevat muita kuin lähikouluja. Suomessa opetus on julkista toimintaa, joten kuka tahansa voi tulla seuraamaan koulutyötä. Se onkin hyvä tapa saada käsitys koulun toiminnasta ja sen soveltuvuudesta omalle lapselle.

    Koulujen työrauhaongelmat ovat lisääntyneet ja oppilaista on tullut lyhytjännitteisempiä. Tämä ei kuitenkaan ole maahanmuuton seurausta, vaan samat ongelmat löytyvät myös niiden paikkakuntien kouluista, joissa ei ole maahanmuuttajia. Tämä tutkimustulos saatiin juuri valmistuneessa kartoituksessa.

    Omassa koulussani 27% oppilaista ei puhu äidinkielenään suomea. Ei ole mitään syytä puhua heistä yhteneväisenä ryhmänä. Joukossa on Suomessa syntyneitä varhaisesti kaksikielisiä oppijoita, joilla on täysin samanlaiset valmiudet kuin ns. kantasuomalaisilla lapsilla. Myös somaleilla, kun tätä nyt Lieksassa tunnutaan epäilevän. Sitten on myöhemmin maahantulleita, joiden kielitaidossa on puutteita, mutta olemme jo oppineet, miten heidän oppimistaan parhaiten edistetään.

    Meillä ei ole Suomessa paluuta vain suomea äidinkielenään puhuvien kouluihin. Tämä otetaan nyt jo huomioon opettajankoulutuksessa ja osaamisemme kehittyy ja tutkimus lisääntyy. Oma rehellinen ja kokemuksella hankittu mielipiteeni on, että alkukankeuksien jälkeen monikulttuurinen koulu on hyvä paikka kasvaa nyky-yhteiskuntaan.

    Kaikkea hyvää lieksalaisille niin koulutyöhön kuin muuhunkin elämään!

    Äänestä

  • Ope Mätäsvaaralta kirjoitti:

    No nytpä sattui hyvin! Tässä kirjoittaa helsinkiläinen opettaja. Tosin täältä Lieksan syrjäkylältä hiihtolomalta. Helsingissä on 215 peruskoulua, eikä niiden joukossa ole yhtään koulua, josta "kaikki valkoiset oppilaat ovat paenneet". Lisäksi on syytä muistaa, että maahanmuuttajataustaisista oppilaistamme ehdoton enemmistö on valkoihoisia.

    Vaikuttaa myös erittäin epätodennäköiseltä, että joku lehti olisi näin valheellisesti kirjoittanut. Taisi mielikuva vahvasti värittyä lukijan päässä.

    Helsingissä on, ja on aina ollut, lähikouluja, jotka eivät kelpaa kaikille vanhemmista. Nämä koulut sijaitsevat yleensä paikoissa, joissa erityyppiset asuinalueet kohtaavat. Tyyppiesimerkkinä Metsälä-Maunula alue. Näistä Metsälä on pientalovoittoinen ja Maunulassa on paljon kaupungin vuokra-asuntoja. Alueille on yhteinen koulu Maunulassa. Nyt kun koulupiirijakoa ei ole enää ollut monet metsäläläiset ovat halunneet Oulunkylän kouluun. Näin on siis tapahtunut jo ennen maahanmuuttajaoppilaiden lisääntymistä.

    Näiden koulujen lisäresurssoinnin perusteena ei ole vain kaksikieliset oppijat, vaan myös kantasuomalaisten perheiden jopa jo toisessa sukupolvessa olevat ongelmat: työttömyys ja päihteet. Hyvä joka tapauksessa, että tukea saavat kaikki tarvitsevat oppilaat.

    Kouluvalinnoissa myös maahanmuuttajavanhemmat valitsevat muita kuin lähikouluja. Suomessa opetus on julkista toimintaa, joten kuka tahansa voi tulla seuraamaan koulutyötä. Se onkin hyvä tapa saada käsitys koulun toiminnasta ja sen soveltuvuudesta omalle lapselle.

    Koulujen työrauhaongelmat ovat lisääntyneet ja oppilaista on tullut lyhytjännitteisempiä. Tämä ei kuitenkaan ole maahanmuuton seurausta, vaan samat ongelmat löytyvät myös niiden paikkakuntien kouluista, joissa ei ole maahanmuuttajia. Tämä tutkimustulos saatiin juuri valmistuneessa kartoituksessa.

    Omassa koulussani 27% oppilaista ei puhu äidinkielenään suomea. Ei ole mitään syytä puhua heistä yhteneväisenä ryhmänä. Joukossa on Suomessa syntyneitä varhaisesti kaksikielisiä oppijoita, joilla on täysin samanlaiset valmiudet kuin ns. kantasuomalaisilla lapsilla. Myös somaleilla, kun tätä nyt Lieksassa tunnutaan epäilevän. Sitten on myöhemmin maahantulleita, joiden kielitaidossa on puutteita, mutta olemme jo oppineet, miten heidän oppimistaan parhaiten edistetään.

    Meillä ei ole Suomessa paluuta vain suomea äidinkielenään puhuvien kouluihin. Tämä otetaan nyt jo huomioon opettajankoulutuksessa ja osaamisemme kehittyy ja tutkimus lisääntyy. Oma rehellinen ja kokemuksella hankittu mielipiteeni on, että alkukankeuksien jälkeen monikulttuurinen koulu on hyvä paikka kasvaa nyky-yhteiskuntaan.

    Kaikkea hyvää lieksalaisille niin koulutyöhön kuin muuhunkin elämään!

    Näin kirjoittaa Stadin kukkahattu ope ohjeita Lieksan kansankynttilöille.

    Äänestä

  • Ope Mätäsvaaralta kirjoitti:

    No nytpä sattui hyvin! Tässä kirjoittaa helsinkiläinen opettaja. Tosin täältä Lieksan syrjäkylältä hiihtolomalta. Helsingissä on 215 peruskoulua, eikä niiden joukossa ole yhtään koulua, josta "kaikki valkoiset oppilaat ovat paenneet". Lisäksi on syytä muistaa, että maahanmuuttajataustaisista oppilaistamme ehdoton enemmistö on valkoihoisia.

    Vaikuttaa myös erittäin epätodennäköiseltä, että joku lehti olisi näin valheellisesti kirjoittanut. Taisi mielikuva vahvasti värittyä lukijan päässä.

    Helsingissä on, ja on aina ollut, lähikouluja, jotka eivät kelpaa kaikille vanhemmista. Nämä koulut sijaitsevat yleensä paikoissa, joissa erityyppiset asuinalueet kohtaavat. Tyyppiesimerkkinä Metsälä-Maunula alue. Näistä Metsälä on pientalovoittoinen ja Maunulassa on paljon kaupungin vuokra-asuntoja. Alueille on yhteinen koulu Maunulassa. Nyt kun koulupiirijakoa ei ole enää ollut monet metsäläläiset ovat halunneet Oulunkylän kouluun. Näin on siis tapahtunut jo ennen maahanmuuttajaoppilaiden lisääntymistä.

    Näiden koulujen lisäresurssoinnin perusteena ei ole vain kaksikieliset oppijat, vaan myös kantasuomalaisten perheiden jopa jo toisessa sukupolvessa olevat ongelmat: työttömyys ja päihteet. Hyvä joka tapauksessa, että tukea saavat kaikki tarvitsevat oppilaat.

    Kouluvalinnoissa myös maahanmuuttajavanhemmat valitsevat muita kuin lähikouluja. Suomessa opetus on julkista toimintaa, joten kuka tahansa voi tulla seuraamaan koulutyötä. Se onkin hyvä tapa saada käsitys koulun toiminnasta ja sen soveltuvuudesta omalle lapselle.

    Koulujen työrauhaongelmat ovat lisääntyneet ja oppilaista on tullut lyhytjännitteisempiä. Tämä ei kuitenkaan ole maahanmuuton seurausta, vaan samat ongelmat löytyvät myös niiden paikkakuntien kouluista, joissa ei ole maahanmuuttajia. Tämä tutkimustulos saatiin juuri valmistuneessa kartoituksessa.

    Omassa koulussani 27% oppilaista ei puhu äidinkielenään suomea. Ei ole mitään syytä puhua heistä yhteneväisenä ryhmänä. Joukossa on Suomessa syntyneitä varhaisesti kaksikielisiä oppijoita, joilla on täysin samanlaiset valmiudet kuin ns. kantasuomalaisilla lapsilla. Myös somaleilla, kun tätä nyt Lieksassa tunnutaan epäilevän. Sitten on myöhemmin maahantulleita, joiden kielitaidossa on puutteita, mutta olemme jo oppineet, miten heidän oppimistaan parhaiten edistetään.

    Meillä ei ole Suomessa paluuta vain suomea äidinkielenään puhuvien kouluihin. Tämä otetaan nyt jo huomioon opettajankoulutuksessa ja osaamisemme kehittyy ja tutkimus lisääntyy. Oma rehellinen ja kokemuksella hankittu mielipiteeni on, että alkukankeuksien jälkeen monikulttuurinen koulu on hyvä paikka kasvaa nyky-yhteiskuntaan.

    Kaikkea hyvää lieksalaisille niin koulutyöhön kuin muuhunkin elämään!

    Opelle olevinaan Mätäsvaarasta. Voi juku kun vitsiä murjot. Tuossa on sulle oikiat lukumäärät.
    Opettajankoulutus keskittyy nykyään satujen kertomiseen alkukankeuden jälkeen. Hehhehhehehehhhheeeeee

    Helsingissä on yhteensä 156 peruskoulua. Näistä 129 on kaupungin ylläpitämiä kouluja. Kaupungin ylläpitämistä peruskouluista 23 on ruotsinkielisiä kouluja. Kaupungin peruskoulujen lisäksi Helsingissä on 7 valtion koulua, 14 yksityistä koulua (ns. sopimuskoulua), joilla on sopimus kaupungin kanssa perusopetuksen järjestämisestä sekä 6 muuta yksityistä koulua.
    Helsingin kaupunki ylläpitää 17 lukiota. Näistä 4 on ruotsinkielisiä. Tämän lisäksi kaupungissa toimii 4 valtion ylläpitämää lukiota ja 16 yksityistä lukiota.
    Helsingin kaupunki ylläpitää yhtä aikuislukiota sekä ruotsinkielistä aikuislukiolinjaa. Lisäksi kaupungissa toimii kaksi yksityistä aikuislukiota.
    Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Helsingin palvelualojen oppilaitos ja Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos ovat kaupungin ylläpitämiä ammatillisia oppilaitoksia. Näiden lisäksi Helsingissä toimii 19 yksityistä ammatillista oppilaitosta.

    Äänestä

  • ope maunulasta kirjoitti:

    Opelle olevinaan Mätäsvaarasta. Voi juku kun vitsiä murjot. Tuossa on sulle oikiat lukumäärät.
    Opettajankoulutus keskittyy nykyään satujen kertomiseen alkukankeuden jälkeen. Hehhehhehehehhhheeeeee

    Helsingissä on yhteensä 156 peruskoulua. Näistä 129 on kaupungin ylläpitämiä kouluja. Kaupungin ylläpitämistä peruskouluista 23 on ruotsinkielisiä kouluja. Kaupungin peruskoulujen lisäksi Helsingissä on 7 valtion koulua, 14 yksityistä koulua (ns. sopimuskoulua), joilla on sopimus kaupungin kanssa perusopetuksen järjestämisestä sekä 6 muuta yksityistä koulua.
    Helsingin kaupunki ylläpitää 17 lukiota. Näistä 4 on ruotsinkielisiä. Tämän lisäksi kaupungissa toimii 4 valtion ylläpitämää lukiota ja 16 yksityistä lukiota.
    Helsingin kaupunki ylläpitää yhtä aikuislukiota sekä ruotsinkielistä aikuislukiolinjaa. Lisäksi kaupungissa toimii kaksi yksityistä aikuislukiota.
    Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Helsingin palvelualojen oppilaitos ja Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos ovat kaupungin ylläpitämiä ammatillisia oppilaitoksia. Näiden lisäksi Helsingissä toimii 19 yksityistä ammatillista oppilaitosta.

    Ps. Helsingissä on muutes vielä lähikoulu periaate. Ope Mätäsvaarasta haastaa humpuukia.
    Eli voi hakea muuhun kuin lähikouluun, mutta tälläistä kouluvalinta vapautta, kuten valheellisesti ope mätäsvaarasta väittää ei ole.

    Jos lapsi pyrkii ja hänet otetaan muun kuin lähikoulun oppilaaksi, niin hänellä ei ole enää ehdotonta oikeutta päästä asuinosoitteen mukaiseen lähikouluun.

    Äänestä

  • ope maunulasta kirjoitti:

    Ps. Helsingissä on muutes vielä lähikoulu periaate. Ope Mätäsvaarasta haastaa humpuukia.
    Eli voi hakea muuhun kuin lähikouluun, mutta tälläistä kouluvalinta vapautta, kuten valheellisesti ope mätäsvaarasta väittää ei ole.

    Jos lapsi pyrkii ja hänet otetaan muun kuin lähikoulun oppilaaksi, niin hänellä ei ole enää ehdotonta oikeutta päästä asuinosoitteen mukaiseen lähikouluun.

    On täysin mahdollista, että sekoitin peruskoulujen lukumäärän tuo 215 oli lukumäärä koulutustilaisuudesta muutaman vuoden takaa. Siinä lienevät olleet juuri nuo yllä luetellut perusopetuksen ja lukion kaikkia tuottajat.

    En kirjoita missään, ettei meillä olisi lähikouluperiaatetta. Tottakai on ja valtaosa lapsista käy edelleen lähikoulua. Mainitsen vain
    että (muistaakseni) vuoden 1994 jälkeen oppivelvollisten on ollut
    mahdollista hakea oppilaaksi muuhun kuin lapselle
    osoitettuun peruskouluun. Tästä käytetään yleisesti nimitystä ”kouluvalinta” Jos tekstini oli niin taitamattomasti kirjoitettua, että kouluvalinnan voi ajatella toistuvaksi, en tietenkään sitä tarkoittanut. Kuvasin tilannetta, jossa valitaan koulunkäynnin aloittavalle lapselle ja yläasteelle siirtyvälle koulua tai kolmannelle luokalle erityistä painotusta.

    Kirjoitin opetuksen julkisuudesta myös siksi, että vanhemmat käyttäisivät sitä mahdollisuutta myös täällä Lieksassa. Moni mieltä askarruttanut kysymys saa silloin ratkaisunsa ja koulun kanssa keskusteluissa jaetaan paremmin yhteinen todellisuus.

    Minua voi ihan vapaasti nimitellä "olevinaan opeksi" tai ihan miksi vain, kirjoitan kuitenkin vain omasta 24 vuotisesta opettajan kokemuksestani helsinkiläisissä kouluissa. Pielisjärvellä syntyneenä ja täällä Lieksassa kasvaneena minulla lienee oikeus viettää lomani täällä "Mättäässä."

    Äänestä

  • Ope Mättäästä kirjoitti:

    On täysin mahdollista, että sekoitin peruskoulujen lukumäärän tuo 215 oli lukumäärä koulutustilaisuudesta muutaman vuoden takaa. Siinä lienevät olleet juuri nuo yllä luetellut perusopetuksen ja lukion kaikkia tuottajat.

    En kirjoita missään, ettei meillä olisi lähikouluperiaatetta. Tottakai on ja valtaosa lapsista käy edelleen lähikoulua. Mainitsen vain
    että (muistaakseni) vuoden 1994 jälkeen oppivelvollisten on ollut
    mahdollista hakea oppilaaksi muuhun kuin lapselle
    osoitettuun peruskouluun. Tästä käytetään yleisesti nimitystä ”kouluvalinta” Jos tekstini oli niin taitamattomasti kirjoitettua, että kouluvalinnan voi ajatella toistuvaksi, en tietenkään sitä tarkoittanut. Kuvasin tilannetta, jossa valitaan koulunkäynnin aloittavalle lapselle ja yläasteelle siirtyvälle koulua tai kolmannelle luokalle erityistä painotusta.

    Kirjoitin opetuksen julkisuudesta myös siksi, että vanhemmat käyttäisivät sitä mahdollisuutta myös täällä Lieksassa. Moni mieltä askarruttanut kysymys saa silloin ratkaisunsa ja koulun kanssa keskusteluissa jaetaan paremmin yhteinen todellisuus.

    Minua voi ihan vapaasti nimitellä "olevinaan opeksi" tai ihan miksi vain, kirjoitan kuitenkin vain omasta 24 vuotisesta opettajan kokemuksestani helsinkiläisissä kouluissa. Pielisjärvellä syntyneenä ja täällä Lieksassa kasvaneena minulla lienee oikeus viettää lomani täällä "Mättäässä."

    Nyt pitää kyllä lainata open tekstiä.

    "En kirjoita missään, ettei meillä olisi lähikouluperiaatetta" Näin mainitsit ja alla suora lainaus.

    Helsingissä on, ja on aina ollut, lähikouluja, jotka eivät kelpaa kaikille vanhemmista. Nämä koulut sijaitsevat yleensä paikoissa, joissa erityyppiset asuinalueet kohtaavat. Tyyppiesimerkkinä Metsälä-Maunula alue. Näistä Metsälä on pientalovoittoinen ja Maunulassa on paljon kaupungin vuokra-asuntoja. Alueille on yhteinen koulu Maunulassa. Nyt kun koulupiirijakoa ei ole enää ollut monet metsäläläiset ovat halunneet Oulunkylän kouluun. Näin on siis tapahtunut jo ennen maahanmuuttajaoppilaiden lisääntymistä.

    Kouluvalinnoissa myös maahanmuuttajavanhemmat valitsevat muita kuin lähikouluja. Suomessa opetus on julkista toimintaa, joten kuka tahansa voi tulla seuraamaan koulutyötä. Se onkin hyvä tapa saada käsitys koulun toiminnasta ja sen soveltuvuudesta omalle lapselle.

    Sie kuules haastelet ja kirjottelet Niinku Koukkarin Jaakko.

    Äänestä

  • iha kyssärinä kirjoitti:

    Nyt pitää kyllä lainata open tekstiä.

    "En kirjoita missään, ettei meillä olisi lähikouluperiaatetta" Näin mainitsit ja alla suora lainaus.

    Helsingissä on, ja on aina ollut, lähikouluja, jotka eivät kelpaa kaikille vanhemmista. Nämä koulut sijaitsevat yleensä paikoissa, joissa erityyppiset asuinalueet kohtaavat. Tyyppiesimerkkinä Metsälä-Maunula alue. Näistä Metsälä on pientalovoittoinen ja Maunulassa on paljon kaupungin vuokra-asuntoja. Alueille on yhteinen koulu Maunulassa. Nyt kun koulupiirijakoa ei ole enää ollut monet metsäläläiset ovat halunneet Oulunkylän kouluun. Näin on siis tapahtunut jo ennen maahanmuuttajaoppilaiden lisääntymistä.

    Kouluvalinnoissa myös maahanmuuttajavanhemmat valitsevat muita kuin lähikouluja. Suomessa opetus on julkista toimintaa, joten kuka tahansa voi tulla seuraamaan koulutyötä. Se onkin hyvä tapa saada käsitys koulun toiminnasta ja sen soveltuvuudesta omalle lapselle.

    Sie kuules haastelet ja kirjottelet Niinku Koukkarin Jaakko.

    "En kirjoita missään, ETTEI meillä olisi lähikouluperiaatetta"=
    "Helsingissä on, ja on aina ollut, lähikouluja,"

    Eihän tässä ole mitään ristiriitaa. Kirjoittaja kirjoittaa täysin loogisesti. Kyse lienee enemminkin tekstin ymmärtämistaidoista.

    Toivoisin myös kommenttia itse asiaan, näiltä muilta opeilta (jotka enemminkin vaikuttavat kotikutoisilta kuin ope Mätäsvaarasta) onko väite, että Helsingissä on kouluja, joista kaikki valkoihoiset ovat paenneet totta. Tästähän tekstissä oli kyse.

    Äänestä

  • Ope Mättäästä kirjoitti:

    On täysin mahdollista, että sekoitin peruskoulujen lukumäärän tuo 215 oli lukumäärä koulutustilaisuudesta muutaman vuoden takaa. Siinä lienevät olleet juuri nuo yllä luetellut perusopetuksen ja lukion kaikkia tuottajat.

    En kirjoita missään, ettei meillä olisi lähikouluperiaatetta. Tottakai on ja valtaosa lapsista käy edelleen lähikoulua. Mainitsen vain
    että (muistaakseni) vuoden 1994 jälkeen oppivelvollisten on ollut
    mahdollista hakea oppilaaksi muuhun kuin lapselle
    osoitettuun peruskouluun. Tästä käytetään yleisesti nimitystä ”kouluvalinta” Jos tekstini oli niin taitamattomasti kirjoitettua, että kouluvalinnan voi ajatella toistuvaksi, en tietenkään sitä tarkoittanut. Kuvasin tilannetta, jossa valitaan koulunkäynnin aloittavalle lapselle ja yläasteelle siirtyvälle koulua tai kolmannelle luokalle erityistä painotusta.

    Kirjoitin opetuksen julkisuudesta myös siksi, että vanhemmat käyttäisivät sitä mahdollisuutta myös täällä Lieksassa. Moni mieltä askarruttanut kysymys saa silloin ratkaisunsa ja koulun kanssa keskusteluissa jaetaan paremmin yhteinen todellisuus.

    Minua voi ihan vapaasti nimitellä "olevinaan opeksi" tai ihan miksi vain, kirjoitan kuitenkin vain omasta 24 vuotisesta opettajan kokemuksestani helsinkiläisissä kouluissa. Pielisjärvellä syntyneenä ja täällä Lieksassa kasvaneena minulla lienee oikeus viettää lomani täällä "Mättäässä."

    Vietä toki lomasi "mättäässä"mutta jätä satujen kertominen sinne Helsinkiin lasten-
    tarhaan jossa nähtävästi toimit "opettajana".

    Äänestä

  • Ope Mätäsvaaralta kirjoitti:

    No nytpä sattui hyvin! Tässä kirjoittaa helsinkiläinen opettaja. Tosin täältä Lieksan syrjäkylältä hiihtolomalta. Helsingissä on 215 peruskoulua, eikä niiden joukossa ole yhtään koulua, josta "kaikki valkoiset oppilaat ovat paenneet". Lisäksi on syytä muistaa, että maahanmuuttajataustaisista oppilaistamme ehdoton enemmistö on valkoihoisia.

    Vaikuttaa myös erittäin epätodennäköiseltä, että joku lehti olisi näin valheellisesti kirjoittanut. Taisi mielikuva vahvasti värittyä lukijan päässä.

    Helsingissä on, ja on aina ollut, lähikouluja, jotka eivät kelpaa kaikille vanhemmista. Nämä koulut sijaitsevat yleensä paikoissa, joissa erityyppiset asuinalueet kohtaavat. Tyyppiesimerkkinä Metsälä-Maunula alue. Näistä Metsälä on pientalovoittoinen ja Maunulassa on paljon kaupungin vuokra-asuntoja. Alueille on yhteinen koulu Maunulassa. Nyt kun koulupiirijakoa ei ole enää ollut monet metsäläläiset ovat halunneet Oulunkylän kouluun. Näin on siis tapahtunut jo ennen maahanmuuttajaoppilaiden lisääntymistä.

    Näiden koulujen lisäresurssoinnin perusteena ei ole vain kaksikieliset oppijat, vaan myös kantasuomalaisten perheiden jopa jo toisessa sukupolvessa olevat ongelmat: työttömyys ja päihteet. Hyvä joka tapauksessa, että tukea saavat kaikki tarvitsevat oppilaat.

    Kouluvalinnoissa myös maahanmuuttajavanhemmat valitsevat muita kuin lähikouluja. Suomessa opetus on julkista toimintaa, joten kuka tahansa voi tulla seuraamaan koulutyötä. Se onkin hyvä tapa saada käsitys koulun toiminnasta ja sen soveltuvuudesta omalle lapselle.

    Koulujen työrauhaongelmat ovat lisääntyneet ja oppilaista on tullut lyhytjännitteisempiä. Tämä ei kuitenkaan ole maahanmuuton seurausta, vaan samat ongelmat löytyvät myös niiden paikkakuntien kouluista, joissa ei ole maahanmuuttajia. Tämä tutkimustulos saatiin juuri valmistuneessa kartoituksessa.

    Omassa koulussani 27% oppilaista ei puhu äidinkielenään suomea. Ei ole mitään syytä puhua heistä yhteneväisenä ryhmänä. Joukossa on Suomessa syntyneitä varhaisesti kaksikielisiä oppijoita, joilla on täysin samanlaiset valmiudet kuin ns. kantasuomalaisilla lapsilla. Myös somaleilla, kun tätä nyt Lieksassa tunnutaan epäilevän. Sitten on myöhemmin maahantulleita, joiden kielitaidossa on puutteita, mutta olemme jo oppineet, miten heidän oppimistaan parhaiten edistetään.

    Meillä ei ole Suomessa paluuta vain suomea äidinkielenään puhuvien kouluihin. Tämä otetaan nyt jo huomioon opettajankoulutuksessa ja osaamisemme kehittyy ja tutkimus lisääntyy. Oma rehellinen ja kokemuksella hankittu mielipiteeni on, että alkukankeuksien jälkeen monikulttuurinen koulu on hyvä paikka kasvaa nyky-yhteiskuntaan.

    Kaikkea hyvää lieksalaisille niin koulutyöhön kuin muuhunkin elämään!

    Hei kukkahattuope! Ei ehkä kaikki valkoiset, mutta missä on paljon mamuja, siellä on ongelmia ja tapahtuu kantasuomalaisten poismuuttoa. Ja tämä on karu totuus.

    Äänestä

  • Ope Mätäsvaaralta kirjoitti:

    No nytpä sattui hyvin! Tässä kirjoittaa helsinkiläinen opettaja. Tosin täältä Lieksan syrjäkylältä hiihtolomalta. Helsingissä on 215 peruskoulua, eikä niiden joukossa ole yhtään koulua, josta "kaikki valkoiset oppilaat ovat paenneet". Lisäksi on syytä muistaa, että maahanmuuttajataustaisista oppilaistamme ehdoton enemmistö on valkoihoisia.

    Vaikuttaa myös erittäin epätodennäköiseltä, että joku lehti olisi näin valheellisesti kirjoittanut. Taisi mielikuva vahvasti värittyä lukijan päässä.

    Helsingissä on, ja on aina ollut, lähikouluja, jotka eivät kelpaa kaikille vanhemmista. Nämä koulut sijaitsevat yleensä paikoissa, joissa erityyppiset asuinalueet kohtaavat. Tyyppiesimerkkinä Metsälä-Maunula alue. Näistä Metsälä on pientalovoittoinen ja Maunulassa on paljon kaupungin vuokra-asuntoja. Alueille on yhteinen koulu Maunulassa. Nyt kun koulupiirijakoa ei ole enää ollut monet metsäläläiset ovat halunneet Oulunkylän kouluun. Näin on siis tapahtunut jo ennen maahanmuuttajaoppilaiden lisääntymistä.

    Näiden koulujen lisäresurssoinnin perusteena ei ole vain kaksikieliset oppijat, vaan myös kantasuomalaisten perheiden jopa jo toisessa sukupolvessa olevat ongelmat: työttömyys ja päihteet. Hyvä joka tapauksessa, että tukea saavat kaikki tarvitsevat oppilaat.

    Kouluvalinnoissa myös maahanmuuttajavanhemmat valitsevat muita kuin lähikouluja. Suomessa opetus on julkista toimintaa, joten kuka tahansa voi tulla seuraamaan koulutyötä. Se onkin hyvä tapa saada käsitys koulun toiminnasta ja sen soveltuvuudesta omalle lapselle.

    Koulujen työrauhaongelmat ovat lisääntyneet ja oppilaista on tullut lyhytjännitteisempiä. Tämä ei kuitenkaan ole maahanmuuton seurausta, vaan samat ongelmat löytyvät myös niiden paikkakuntien kouluista, joissa ei ole maahanmuuttajia. Tämä tutkimustulos saatiin juuri valmistuneessa kartoituksessa.

    Omassa koulussani 27% oppilaista ei puhu äidinkielenään suomea. Ei ole mitään syytä puhua heistä yhteneväisenä ryhmänä. Joukossa on Suomessa syntyneitä varhaisesti kaksikielisiä oppijoita, joilla on täysin samanlaiset valmiudet kuin ns. kantasuomalaisilla lapsilla. Myös somaleilla, kun tätä nyt Lieksassa tunnutaan epäilevän. Sitten on myöhemmin maahantulleita, joiden kielitaidossa on puutteita, mutta olemme jo oppineet, miten heidän oppimistaan parhaiten edistetään.

    Meillä ei ole Suomessa paluuta vain suomea äidinkielenään puhuvien kouluihin. Tämä otetaan nyt jo huomioon opettajankoulutuksessa ja osaamisemme kehittyy ja tutkimus lisääntyy. Oma rehellinen ja kokemuksella hankittu mielipiteeni on, että alkukankeuksien jälkeen monikulttuurinen koulu on hyvä paikka kasvaa nyky-yhteiskuntaan.

    Kaikkea hyvää lieksalaisille niin koulutyöhön kuin muuhunkin elämään!

    Rankka kyselytulos Opettaja-lehdessä: ”Maahanmuuttajat rasittavat”

    Opettajat kokevat ylimääräistä rasitusta, jos koululuokassa on runsaasti maahanmuuttajia, paljastaa Opettaja-lehden kysely. Vastauksissaan opettajat kertovat, että maahanmuuttajaoppilailla on vaikeuksia koulun käytäntöjen kanssa ja myös heidän vanhempansa kaipaisivat opastusta koulun ja kodin välisestä yhteistyöstä.

    Opettajista 41 prosenttia haluaisi kouluihin kiintiöt maahanmuuttajille, Opettaja-lehden tekemästä kyselystä ilmenee.

    Kiintiöitä kannattavista lähes puolet asettaa maahanmuuttajien kiintiön rajan 20 tai 30 prosenttiin.

    Liki kolmannes opettajista ei halua kiintiöitä.

    Joka neljäs opettaja sanoo, että maahanmuuttajien suuri osuus lisää hälinää ja melua luokkahuoneessa sekä kasvattaa väkivallan määrää koulussa. Kyselyn perusteella opettajat katsovat, että maahanmuuttajien suuri osuus oppilaista haittaa monikulttuurisuuden omaksumista.

    Suurin osa opettajista kokee työmäärän kasvavan jopa kohtuuttomaksi, jos maahanmuuttajalapsia on luokassa paljon. Samalla opetuksen laatu kärsii ja tasoa on laskettava. Opettajien mukaan maahanmuuttajien opettaminen on ylimääräinen rasite ja lisätyö, joka ei tunnu opettajan palkassa ja johon ei kouluteta.

    Opettajista näyttää selkeästi siltä, että kaupunkien koulut ovat jakautumassa maahanmuuttajien vuoksi hyviin ja huonoihin. Yli puolet opettajista ajattelee näin, Opettaja-lehti kertoo.

    Helsingin Sanomien kyselyssä tammikuussa joka kolmas uusimaalainen kannatti maahanmuuttajakiintiöitä kouluihin. Kiintiöitä siis vastusti selvästi suurin osa vastaajista.

    Opettaja-lehti kysyi lukijoilta mielipiteitä maahanmuuttajien opetuksesta tammikuussa 2011. Vastaajia oli 456, joista opettajia ja lehtoreita oli 73 prosenttia, lastentarhanopettajia vajaat 11 ja rehtoreita lähes 9 prosenttia."

    http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/1095...tavat”
    Vastaa lainauksen kanssa

    Äänestä

  • näin muualla;) kirjoitti:

    Rankka kyselytulos Opettaja-lehdessä: ”Maahanmuuttajat rasittavat”

    Opettajat kokevat ylimääräistä rasitusta, jos koululuokassa on runsaasti maahanmuuttajia, paljastaa Opettaja-lehden kysely. Vastauksissaan opettajat kertovat, että maahanmuuttajaoppilailla on vaikeuksia koulun käytäntöjen kanssa ja myös heidän vanhempansa kaipaisivat opastusta koulun ja kodin välisestä yhteistyöstä.

    Opettajista 41 prosenttia haluaisi kouluihin kiintiöt maahanmuuttajille, Opettaja-lehden tekemästä kyselystä ilmenee.

    Kiintiöitä kannattavista lähes puolet asettaa maahanmuuttajien kiintiön rajan 20 tai 30 prosenttiin.

    Liki kolmannes opettajista ei halua kiintiöitä.

    Joka neljäs opettaja sanoo, että maahanmuuttajien suuri osuus lisää hälinää ja melua luokkahuoneessa sekä kasvattaa väkivallan määrää koulussa. Kyselyn perusteella opettajat katsovat, että maahanmuuttajien suuri osuus oppilaista haittaa monikulttuurisuuden omaksumista.

    Suurin osa opettajista kokee työmäärän kasvavan jopa kohtuuttomaksi, jos maahanmuuttajalapsia on luokassa paljon. Samalla opetuksen laatu kärsii ja tasoa on laskettava. Opettajien mukaan maahanmuuttajien opettaminen on ylimääräinen rasite ja lisätyö, joka ei tunnu opettajan palkassa ja johon ei kouluteta.

    Opettajista näyttää selkeästi siltä, että kaupunkien koulut ovat jakautumassa maahanmuuttajien vuoksi hyviin ja huonoihin. Yli puolet opettajista ajattelee näin, Opettaja-lehti kertoo.

    Helsingin Sanomien kyselyssä tammikuussa joka kolmas uusimaalainen kannatti maahanmuuttajakiintiöitä kouluihin. Kiintiöitä siis vastusti selvästi suurin osa vastaajista.

    Opettaja-lehti kysyi lukijoilta mielipiteitä maahanmuuttajien opetuksesta tammikuussa 2011. Vastaajia oli 456, joista opettajia ja lehtoreita oli 73 prosenttia, lastentarhanopettajia vajaat 11 ja rehtoreita lähes 9 prosenttia."

    http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/1095...tavat”
    Vastaa lainauksen kanssa

    Tulevaisuudessa koulut jakaantuvat mustiin ja valkoisiin kouluihin. Jotkut sanovat sitä apartheid politiikaksi, mutta tosiasiassa se on luonnollista järjen sanelemaa käytöstä, eli ns valkoisten pako. Lisäksi kaupunkeihin tulee mustat asuinalueet, niin kuin Amerikan ja Euroopan suurissa kaupungeissa. Näille alueille ei sitten muilla ole menemistäkään, ja valkoisten lähdettyä mustien korttelit ja se koko kaupungin osa rappeutuu ja kaikki pysähtyy. Ainoastaan mustat jengit taistelevat keskenään. Eli sama meno kuin Afrikassa, mutta siirrettynä meidän kaupunkeihin.

    Ja valkoisia syytetään taas kerran rasismista heh heh.

    Äänestä

  • Ope Mätäsvaaralta kirjoitti:

    No nytpä sattui hyvin! Tässä kirjoittaa helsinkiläinen opettaja. Tosin täältä Lieksan syrjäkylältä hiihtolomalta. Helsingissä on 215 peruskoulua, eikä niiden joukossa ole yhtään koulua, josta "kaikki valkoiset oppilaat ovat paenneet". Lisäksi on syytä muistaa, että maahanmuuttajataustaisista oppilaistamme ehdoton enemmistö on valkoihoisia.

    Vaikuttaa myös erittäin epätodennäköiseltä, että joku lehti olisi näin valheellisesti kirjoittanut. Taisi mielikuva vahvasti värittyä lukijan päässä.

    Helsingissä on, ja on aina ollut, lähikouluja, jotka eivät kelpaa kaikille vanhemmista. Nämä koulut sijaitsevat yleensä paikoissa, joissa erityyppiset asuinalueet kohtaavat. Tyyppiesimerkkinä Metsälä-Maunula alue. Näistä Metsälä on pientalovoittoinen ja Maunulassa on paljon kaupungin vuokra-asuntoja. Alueille on yhteinen koulu Maunulassa. Nyt kun koulupiirijakoa ei ole enää ollut monet metsäläläiset ovat halunneet Oulunkylän kouluun. Näin on siis tapahtunut jo ennen maahanmuuttajaoppilaiden lisääntymistä.

    Näiden koulujen lisäresurssoinnin perusteena ei ole vain kaksikieliset oppijat, vaan myös kantasuomalaisten perheiden jopa jo toisessa sukupolvessa olevat ongelmat: työttömyys ja päihteet. Hyvä joka tapauksessa, että tukea saavat kaikki tarvitsevat oppilaat.

    Kouluvalinnoissa myös maahanmuuttajavanhemmat valitsevat muita kuin lähikouluja. Suomessa opetus on julkista toimintaa, joten kuka tahansa voi tulla seuraamaan koulutyötä. Se onkin hyvä tapa saada käsitys koulun toiminnasta ja sen soveltuvuudesta omalle lapselle.

    Koulujen työrauhaongelmat ovat lisääntyneet ja oppilaista on tullut lyhytjännitteisempiä. Tämä ei kuitenkaan ole maahanmuuton seurausta, vaan samat ongelmat löytyvät myös niiden paikkakuntien kouluista, joissa ei ole maahanmuuttajia. Tämä tutkimustulos saatiin juuri valmistuneessa kartoituksessa.

    Omassa koulussani 27% oppilaista ei puhu äidinkielenään suomea. Ei ole mitään syytä puhua heistä yhteneväisenä ryhmänä. Joukossa on Suomessa syntyneitä varhaisesti kaksikielisiä oppijoita, joilla on täysin samanlaiset valmiudet kuin ns. kantasuomalaisilla lapsilla. Myös somaleilla, kun tätä nyt Lieksassa tunnutaan epäilevän. Sitten on myöhemmin maahantulleita, joiden kielitaidossa on puutteita, mutta olemme jo oppineet, miten heidän oppimistaan parhaiten edistetään.

    Meillä ei ole Suomessa paluuta vain suomea äidinkielenään puhuvien kouluihin. Tämä otetaan nyt jo huomioon opettajankoulutuksessa ja osaamisemme kehittyy ja tutkimus lisääntyy. Oma rehellinen ja kokemuksella hankittu mielipiteeni on, että alkukankeuksien jälkeen monikulttuurinen koulu on hyvä paikka kasvaa nyky-yhteiskuntaan.

    Kaikkea hyvää lieksalaisille niin koulutyöhön kuin muuhunkin elämään!

    Eikä tuo mikään helsingin opettaja ole , ihan normaalia lieksalaisten hyysräritätien puolustelua, tuon jutun voi jättää huomiotta, kyllä ne vaan mamut pilaa paikallisten lasten koulunkäynnin!

    Äänestä

ope Mätäsvaaralta hyvin olet sisäistänyt sen huuuhaaa jankutuksen, jota sinut on
määrätty idioottimaisesti toistamaan uudelleen ja uudelleen.
Heittelet kaupunginosia kuin stadilainen ikään, puhut kokemuksen rintaäänellä.
Silmiinpistävää on ettet maininnut sellaisia kouluja missä oikeasti on ongelmia.
Jos sinulle tulee hesari osatko lukea, kokoaukeaman juttu Vuosaaresta.
Leiki sinä älykköä siellä Mätäsvaarassa, mutta älä kerro satuja totena aikuisille.
Ope Maunulassa vastasi sinulle tyhjentävästi kiitos siitä hänelle.
Miten olisi muutto Islantiin, sehän olisi valmiiksi se SATUJENSAARI

Äänestä
  • No, eipä tarvitse meikäläisen Itä-Helsingin koulujen asioista vain Hesarista lukea. On aika paljon läheisempää kontaktia joka päivä. Tämä tästä ja nyt ladulle.

    Äänestä

  • Johan tuosta kerroin ihan aloituksessa.
    "Näiden koulujen lisäresurssoinnin perusteena ei ole vain kaksikieliset oppijat, vaan myös kantasuomalaisten perheiden jopa jo toisessa sukupolvessa olevat ongelmat: työttömyys ja päihteet. Hyvä joka tapauksessa, että tukea saavat kaikki tarvitsevat oppilaat", oli minun tekstiäni.
    Sama asia lehtilinkissä ilmaistuna.
    "Määrärahan tarkoitus on tasapainottaa eri alueilla sijaitsevia kouluja ja hillitä erojen kasvua. Tuen jakokriteereitä ovat huoltajien tulo- ja koulutustaso koulun oppilaaksiottoalueella, sekä vieraskielisten oppilaiden osuus koulun oppilasmäärästä. Koulut voivat käyttää määrärahaa syrjäytymisen ehkäisyyn parhaaksi katsomallaan tavalla."

    Tuota reppuraha -nimitystä ei käytetä kovin yleisesti, positiivisen diskriminaation tai syrjäytymisen ehkäisyn rahoista puhutaan. Rahoitus ei koske vain kouluja, myös sosiaali- ja nuorisotoimi ainakin ovat mukana samassa systeemissä. Kouluun rahoilla on saatu resurssiopettajia ja siten ryhmäkokoja pienemmiksi ja opetuksen laatua paremmaksi.

    Tuolla kirjoitti nim. ope Maunulasta, sen ala-asteella oli Pankakoskelta lähtöisin ollut rehtori, jäi eläkkeelle -90 luvun alkupuolella. Entisenä rikospoliisina hänellä oli hieman erikoinen tausta koulumaailmassa. Kaipa häntäkin olisi nyt nimitelty kukkahatuksi, kun ihan hyvin hän erilaisuutta ymmärsi.

    Äänestä

  • Mätäsvaaralta vielä kirjoitti:

    Johan tuosta kerroin ihan aloituksessa.
    "Näiden koulujen lisäresurssoinnin perusteena ei ole vain kaksikieliset oppijat, vaan myös kantasuomalaisten perheiden jopa jo toisessa sukupolvessa olevat ongelmat: työttömyys ja päihteet. Hyvä joka tapauksessa, että tukea saavat kaikki tarvitsevat oppilaat", oli minun tekstiäni.
    Sama asia lehtilinkissä ilmaistuna.
    "Määrärahan tarkoitus on tasapainottaa eri alueilla sijaitsevia kouluja ja hillitä erojen kasvua. Tuen jakokriteereitä ovat huoltajien tulo- ja koulutustaso koulun oppilaaksiottoalueella, sekä vieraskielisten oppilaiden osuus koulun oppilasmäärästä. Koulut voivat käyttää määrärahaa syrjäytymisen ehkäisyyn parhaaksi katsomallaan tavalla."

    Tuota reppuraha -nimitystä ei käytetä kovin yleisesti, positiivisen diskriminaation tai syrjäytymisen ehkäisyn rahoista puhutaan. Rahoitus ei koske vain kouluja, myös sosiaali- ja nuorisotoimi ainakin ovat mukana samassa systeemissä. Kouluun rahoilla on saatu resurssiopettajia ja siten ryhmäkokoja pienemmiksi ja opetuksen laatua paremmaksi.

    Tuolla kirjoitti nim. ope Maunulasta, sen ala-asteella oli Pankakoskelta lähtöisin ollut rehtori, jäi eläkkeelle -90 luvun alkupuolella. Entisenä rikospoliisina hänellä oli hieman erikoinen tausta koulumaailmassa. Kaipa häntäkin olisi nyt nimitelty kukkahatuksi, kun ihan hyvin hän erilaisuutta ymmärsi.

    Jokos mättään hiihto avarsi maailman kuvaa vai jatkuuko open dialogia
    Siitä että mamu pentujen sopeutuminen kouluissa johtuu kanta väestön
    päihde ongelmista hesassa

    Äänestä

  • kuhan kysyin viisaal kirjoitti:

    Jokos mättään hiihto avarsi maailman kuvaa vai jatkuuko open dialogia
    Siitä että mamu pentujen sopeutuminen kouluissa johtuu kanta väestön
    päihde ongelmista hesassa

    Kyllä on peruskoulussa paljon opetuksessa puutteita, kun ei osata ihan tavallista tekstiä oikein lukea.

    Äänestä

Tässä taas hyvä esimerkki lieksalaisten keskustelukyvystä. Kun hyvin maltillinen ja asiallinen teksti käy liian asiapitoiseksi ja siksi pelottavaksi, sen kirjoittajaa pitää yrittää alentaa kaikella tavoin. Ihmisillä ei täällä ole oikeutta omien kokemustensa ilmaisuun. Mitään henkilön toiminnasta tietämättä hänet leimataan valehtelijaksi, kukkahatuksi, satutädiksi jne. Asiasta ei osata kirjoittaa asiaperustein. Onneksi näin ei käy asiallisissa keskusteluissa, joissa esiinnytään omalla nimellä.

Komppaan myös Sepposanaa tuosta tekstin ymmärtämistaidosta tai sen puutteesta.

Äänestä
  • On se tuo Pekka T viisas,hän osaa keskustella ja priorisoida.

    Äänestä

  • Kiikkutuoli kirjoitti:

    On se tuo Pekka T viisas,hän osaa keskustella ja priorisoida.

    juu niin on ja komppaa vilä itseään

    Äänestä

  • Reppurahaa ja repullinen rahaa. Koulutoimeen voi upottaa vaikka kuinka monta miljoonaa henkilökunnan palkkaamiseen, mutta sillä ei nuo ongelmat katoa. Opettajaa, avustajaa, kuraattoria, ja psykologeja. Seuraava vaihe on lisää rahaa ja palkataan vartijat ja koulupoliisit. Metallinilmaisimet ja panssariverkot.
    Totuus on että nykyinen yhteiskunta tuottaa joka päivä kuudesta seitsemään lasta tai nuorta rakenteiden ulkopuolelle. Näistä 40% on maahanmuuttotaustaisia.
    Tuohon 40%:n en ota kantaa, vaan jäljelle jäänyt 60% on hyvinkin helposti hoidettavissa. Mikäli on sitä poliittista halua ja normaalia maalaisjärkeä.
    Tietoa mistä nämä ongelmat tulee on olemassa, puuttuu vaan todellinen halu puuttua näihin. Eihän niitä suomalaisia syrjäytyneitä ja tai syrjäytymisuhan alaisuudessa olevia nuoria tai lapsia ole kuin vajaa 50 000.

    Äänestä

  • lasse 8v toka luokka kirjoitti:

    Reppurahaa ja repullinen rahaa. Koulutoimeen voi upottaa vaikka kuinka monta miljoonaa henkilökunnan palkkaamiseen, mutta sillä ei nuo ongelmat katoa. Opettajaa, avustajaa, kuraattoria, ja psykologeja. Seuraava vaihe on lisää rahaa ja palkataan vartijat ja koulupoliisit. Metallinilmaisimet ja panssariverkot.
    Totuus on että nykyinen yhteiskunta tuottaa joka päivä kuudesta seitsemään lasta tai nuorta rakenteiden ulkopuolelle. Näistä 40% on maahanmuuttotaustaisia.
    Tuohon 40%:n en ota kantaa, vaan jäljelle jäänyt 60% on hyvinkin helposti hoidettavissa. Mikäli on sitä poliittista halua ja normaalia maalaisjärkeä.
    Tietoa mistä nämä ongelmat tulee on olemassa, puuttuu vaan todellinen halu puuttua näihin. Eihän niitä suomalaisia syrjäytyneitä ja tai syrjäytymisuhan alaisuudessa olevia nuoria tai lapsia ole kuin vajaa 50 000.

    Paljon asiaa. Ei vaan näy käytännössä senkään jäljelle jäävän 60% hoitaminen olevan kovin heleppoo. Johan tuo olisi satakertaa tehty. Peltolan yläasteella oli moneen kertaan luokalleenjääneitä, jotka häirihti kaikkea opetusta päätyönään. Neljä poikaa ja kaksi tyttöö ja älypäät laittovat ne sillon samalle luokalle tukitoimiin takia. Tämä tapahtu jo aikoja sitten. Ne tytöt näkkyyt järkiityneen mutta pojista ainakin osa on ryyppyremmiporukoissa.

    Äänestä

Pennut on pentuja karttakeppi käyttöön siitä se lähtee

Äänestä

Näitä sivuja kun lukee ei tartte ihmetellä miksi lapset käyttäytyvät huonosti. Mitä isot edella sitä pienet perässä. Kyllä näin huonoo esimerkkiä kun myös kotona annetaan niin seuraukset on selevät.

Äänestä

Buaaah buaah ei tarvitse suomen enään kauaa pullistella Pisa-tuloksillaan.
vuonna 2016 suomen sijoitus listalla on nikerian ja malin välissä eli 153.
joka kuritta kasvaa se kunniatta kuolee vanha lieksalainen sananlasku.
näitä insinöörejä on ollut satojavuosia eräissä maissa sopeutumatta miten joku
voi edes ajatella sen onnistuvan meillä.

Äänestä

En oo Lieksasta, siippa on. Me muutettiin Vuosaareen yhekskytlvuvun puolivälissä ja heti alko hiekkalaatikolla puhe kouluvalinnoista. Meidän lähellä oli koulu siinä sitten lapsemme aloitti koulun. Muutamat vanhemmat kuskasi lapsiaan työmatkanvarrelle kouluun, kun Itä-Helsingin kouluilla on niin huono maine sanoivat. Me olimme täysin tyytyväisiä lähikouluun. Oli uudet hienot tilat ja innokas uusi työyhteisö. Ala-asteaika oli erittäin rauhallista.
Yläasteelle siirryttäessä olisi koulua voinut vaihtaa ja harrastuksen takia painotuskouluun siirtymistä harkittiin, mutta lapsi valitsi saman koulun yläasteen.
7:lla ja 8:lla oli joidenkin opejen tunneilla levotonta. Ysille porukka rauhottu pahin protestivaihe murkkuiässä oli ohi. Pieni luokkakoko auttoi se kai johtui näistä diskriminaatio tuista. Lopulta olimme tyytyväisempiä kouluumme kuin ne muualle kuskaajat. Niiden nuorilla kun oli sitten kaveritkin ympäri kaupunkia. Me tunnettiin lapsemme kaverit.
Lapsemme siirtyi kantakaupunkiin ns hyvään lukioon. Siellä hänelle selvisi että monissa oppiaineissa ja erityisesti matikassa hän ja kolme kaveria osasivat enemmän kuin "paremmista" kouluista tulleet. Näin mekin saimme varmistuksen omalle käsitykselle koulun hyvästä opetuksesta.
Uskon että kaikissa kouluissa on vaikeita oppilaita, mutta kouluja ei kannata leimata huonoiksi siksi että niissä on mamuja. Meidän lähikoulu ei ollut erityisen huonossa huudossa, mutta sittenkin mainettaan parempi.

Äänestä

Tässä taas uutta faktaa, mättäille ja muille kukkamekoille
http://www.hs.fi/kotimaa/OAJ Opettajat siirtyvät yhä herkemmin muihin ammatteihin/a1305556424479?ref=tf_iHSisboksi630
Mistähän syystä siirtyminen tapahtuu, epäilen kurittomien suomalaislasten takia ?
Avatkaa nyt herrantähden ne ruusunpunaiset silmänne, ei edes reppuraha auta.
Ei auta maammelaulu

Äänestä
  • Linkin korjaus.

    http://www.hs.fi/kotimaa/OAJ Opettajat siirtyvät yhä herkemmin muihin ammatteihin/a1305556424479?ref=tf_iHSisboksi630

    Äänestä

  • Linkin korjaus kirjoitti:

    Linkin korjaus.

    http://www.hs.fi/kotimaa/OAJ Opettajat siirtyvät yhä herkemmin muihin ammatteihin/a1305556424479?ref=tf_iHSisboksi630

    Ei näköjään toimi tai sit ei kopioidu oikein. Vitut siittä sitten.

    Pie tunkkis

    Äänestä

  • Linkin ei korjaus kirjoitti:

    Ei näköjään toimi tai sit ei kopioidu oikein. Vitut siittä sitten.

    Pie tunkkis

    Eihän täällä ole väitettykään, ettei nyky kouluissa olisi myös ongelmia. Mätäsvaaralainen kirjoitti: "Koulujen työrauhaongelmat ovat lisääntyneet ja oppilaista on tullut lyhytjännitteisempiä. Tämä ei kuitenkaan ole maahanmuuton seurausta, vaan samat ongelmat löytyvät myös niiden paikkakuntien kouluista, joissa ei ole maahanmuuttajia. Tämä tutkimustulos saatiin juuri valmistuneessa kartoituksessa."
    Tyytyväinen kallahte: "7:lla ja 8:lla oli joidenkin opejen tunneilla levotonta."

    Maailma ei ole vain kaksijakoinen. Kaikkia variaatioita löytyy myös kouluista ja erityisesti oppilaista niin mamuista kuin supisuomalaisistakin. Taitaa vain olla helpompi auttaa mamuja, ainakin niissä tilanteissa, joissa ongelmien syy on kielitaidon puute.

    Yksi ihan todellinen ongelma on nuorten päihteiden käyttö. Kiinnijääneet, kuten nyt Kokkolan huumerinki, jossa alle 15 vuotiaat tilasivat marihuanaa internetistä, on vain jäävuoren huippu. Ikävä totuus on että mömmöjä liikkuu erittäin monissa kouluissa.
    Toinen JOIDENKIN vanhempien välittäminen vääristä asioista. Lapselle opetetaan kaikki oikeudet (hyvä niin) mutta velvollisuudet ja käytöstavat jäävät opettamatta. Samat vanhemmat sitten hyvää esimerkkiä näyttäen marssivat luokkaan huutamaan ja kiroilemaan opettajalle ja uhkailevat reksejä oikeudenkäynnillä. Vanhempien osuus on aina suuri niin hyvässä kuin pahassakin. Opetus on koulun asia, mutta kasvatus kodin, jota koulu tukee.

    Onhan meillä erikoinen tilanne kun oppilaat käyttäytyvät huonosti ja eivät viihdy koulussa mutta osaaminen on huippu hyvää. Oikeita asioita siellä siis tehdään, mutta vääränlaisessa ilmapiirissä.

    Yritetty linkki?http://www.hs.fi/kotimaa/OAJ Opettajat siirtyvät yhä herkemmin muihin ammatteihin/a1305556424479

    Alalinkeissä oli monta hyvää artikkelipätkää: http://www.hs.fi/kotimaa/Suomalaisen koulun inhimillisyys hämmästyttää Yhdysvalloissa/a1305550462192

    Äänestä

Rankka kyselytulos Opettaja-lehdessä: ”Maahanmuuttajat rasittavat”

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/109562-rankka-kyselytulos-opettaja-lehdessa-”maahanmuuttajat-rasittavat”

Lukijakysely: Maahanmuuttajat ovat kouluille rikkaus ja rasite.

http://www.opettaja.fi/pls/portal/docs/PAGE/OPETTAJALEHTI_EPAPER_PG/2011_08/156481.htm

OAJ: Opettajat siirtyvät yhä herkemmin muihin ammatteihin

http://www.hs.fi/kotimaa/OAJ Opettajat siirtyvät yhä herkemmin muihin ammatteihin/a1305556424479?ref=tf_iHSisboksi630

Äänestä

Jos koulussa ongelmia. Onko niin että opettajilta puuttuu ammattitaito kohdata erilaisia nuoria?
Kaikennäköisiä hermokimppua on nähty opettajissakin ja herrojen pennuilla on eri laki kuin taviksen pennuilla. Opettajat antavat ihan käytännössä esimerkkiä nuorille nuolemiskulttuurista. Valitettava totuus.

Äänestä

Mitäs täti mättäästä on mieltä kun oma ammattilehti ottaa kantaa ongelmaan.
Vaikka kuinka olisitte kukkamekossa totuus on tulevaisuudessa on hyviä kouluja
jossa oppilaat haluavat opiskella ja on niitä regei-kouluja joissa mölistään ja hengaillaan. Miljoonien reppurahat ei auta tai ehkä niillä saadaan edes jonkilaisia
opettajia näihin älämölöpesiin. Suomi vaan yksinkertaisesti on liian korkean sivistyksen maa monelle tänne muuttaneelle, sitä tämä AAA tarkoittaa.

Äänestä
  • Kuunteleppa tuon Inhimillisen tekijän ohjelma. Millaista on meno ns. hyvän alueen hyvässä koulussa tämän päivän Suomessa ja miksi.

    Äänestä

Karttakepillä persuksille häiriköille nahkanväriin katsomatta! Olipahan vaikka sateenkaarenvärinen pentu niin kuri pitää koulussa olla!

Äänestä

Todella asiallinen ja hyvä "Inhimillinen tekijä" -ohjelma tästä aiheesta tulee uusintana tänään TV1 klo 17.10.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


huolestunut vanhempi kirjoitti:

Koulut laittavat mamu lapsia kovaan kuriin. Onko kysymys väsymyksestä vai mistä. Vanhempana haluaisin, että lapseni voisi käydä koulua jossa on lapsia eri kulttuureista. Opettajien taholta esiintynyt vastakkaisasettelu on tuhoisaa lapsille ja nuorille. On valitettavaa, että opettajien asenteet ovat varsin jyrkkiä muualta tulleisiin. Liekö tarve mielistellä valkolaisten lapsia vai mistä on kiinni? Ohjaako sivistysvirasto liian kovalla kädellä? Ymmärrystä peliin. Kotoutuminen ottaa oman aikansa myös lapsilla. Myös sosiaalipuolella asenteellisuutta. Onko pian jo kanneltava lieksalaisista virkamiehistä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu