Olen 49 vuotis mies, menestyvä, hauskannäköinen ja urheilullinen ja 15 vuotta naimisissa, ei lapsia.
Vuosi sitten lomalla Suomessa ollessani vaimoni koki eräänlaisen 'herätyksen' ja/tai kriisin oltuaan kaksi viikkoa kotona yksin. Tämän jälkeen vaimoni on muuttunut, ainakin ulkoisesti, ainoastaan positiiviseen suuntaan, käyttää nuorekkaita trendivaatteita ja on kovasti urheilullinen. Kaikesta tästä olen ollut kovasti iloinen. Samalla valitettavasti seksielämämme on kuihtunut aivan olemattomiin, muistaakseni rakastelimme viimeksi n. 7kk sitten.
Kaipaan aivan mielettömästi hänen läheisyyttään, kosketusta, lämpöä ja hellyytä, mutta tunnen etten häntä eroottisesti kiinnosta. Ehkä en muutenkaan...tunnnen olevani aivan yksin ja täynnä surua.
Hän itse kertoo käyvänsä läpi neljänkympin kriisiä ja yrittää 'löytää' itseään. Järkyttyneenä huomasin sattumalta hänen käyneen läpi Internetissä lesbosivuja ja kontakti-ilmoituksia mutta hän kertoi, ettei tässä ole mistään kysymys ja ettei meidän välillämme ole mikään muuttunut.
Hänen ystäväpiirinsä on samalla muuttunut, ja mukaan on tullut lukuisia lesboystävättäriä joiden luona hän on myös yöpynyt.
Jotenkin en pääse eroon tunteesta, että meidän välillämme on lopullisesti jotain muuttunut. Olisin jopa valmis eroon välittömästi jotta vain pääsisin eroon tästä epätietoisuden tunteesta.
Huhhuhh, jos jaksoitte tähän asti lukea niin kiitos. Olen ensi kertaa näillä palstoilla joten pahoittelut jos tarinasta tuli pitkä.
Olisin kiitollinen kaikesta palautteesta!
Vuosi sitten lomalla Suomessa ollessani vaimoni koki eräänlaisen 'herätyksen' ja/tai kriisin oltuaan kaksi viikkoa kotona yksin. Tämän jälkeen vaimoni on muuttunut, ainakin ulkoisesti, ainoastaan positiiviseen suuntaan, käyttää nuorekkaita trendivaatteita ja on kovasti urheilullinen. Kaikesta tästä olen ollut kovasti iloinen. Samalla valitettavasti seksielämämme on kuihtunut aivan olemattomiin, muistaakseni rakastelimme viimeksi n. 7kk sitten.
Kaipaan aivan mielettömästi hänen läheisyyttään, kosketusta, lämpöä ja hellyytä, mutta tunnen etten häntä eroottisesti kiinnosta. Ehkä en muutenkaan...tunnnen olevani aivan yksin ja täynnä surua.
Hän itse kertoo käyvänsä läpi neljänkympin kriisiä ja yrittää 'löytää' itseään. Järkyttyneenä huomasin sattumalta hänen käyneen läpi Internetissä lesbosivuja ja kontakti-ilmoituksia mutta hän kertoi, ettei tässä ole mistään kysymys ja ettei meidän välillämme ole mikään muuttunut.
Hänen ystäväpiirinsä on samalla muuttunut, ja mukaan on tullut lukuisia lesboystävättäriä joiden luona hän on myös yöpynyt.
Jotenkin en pääse eroon tunteesta, että meidän välillämme on lopullisesti jotain muuttunut. Olisin jopa valmis eroon välittömästi jotta vain pääsisin eroon tästä epätietoisuden tunteesta.
Huhhuhh, jos jaksoitte tähän asti lukea niin kiitos. Olen ensi kertaa näillä palstoilla joten pahoittelut jos tarinasta tuli pitkä.
Olisin kiitollinen kaikesta palautteesta!
Vastaukset 2
Vanhimmat
kyllä niitä löytty !
...sanottakoon, että ton tanelin neuvo on just se vihoviimeinen.
Noi on just niitä pahimpia ääliöitä jotka ei osaa käsitellä tunteitaan tai kykene minkäänlaiseen merkitykselliseen ihmissuhteeseen. ENsimmäinen ja ainoa neuvo on jättää kaikki taakseen ja lähteä kävelemään. Ei ihme ettei niillä skulaa mikään.