Kuinka moni nainen alkaa jossain elämänsä vaiheessa tuntea olonsa tyhjäksi ja merkityksettömäksi? Jep- ja hyvä konsti saada sisltöä elämään on hommata muksu. Ei siinä mitään pahaa ole muuten, mutta:
Siinäpähän ne naiset sitten vinkuvat neljänkympin tienoilla, kun äijä lähti jonkun nuoren ja virkeän kainaloon. Oma ura jäi luomatta ja siinä sitten köyhänä yh:na ruikutetaan miesten petollisuudesta.
Menkää ämmät kouluun ja lukekaa ittellenne hyvä duuni ja vinkukaa sitten vasta kersojen perään!
Siinäpähän ne naiset sitten vinkuvat neljänkympin tienoilla, kun äijä lähti jonkun nuoren ja virkeän kainaloon. Oma ura jäi luomatta ja siinä sitten köyhänä yh:na ruikutetaan miesten petollisuudesta.
Menkää ämmät kouluun ja lukekaa ittellenne hyvä duuni ja vinkukaa sitten vasta kersojen perään!
Vastaukset 9
Vanhimmat
on sinulle huonosti tainnut käydä, kun noin katkera olet. Älä nyt kuitenkaan meitä kaikkia syyllistä, osa meistä antaa miehelle tilaa luoda uraa, kun samalla perustetaan perhe ja RAKASTETAAN. Hauskaa tämä on, usko pois!
Onneksi mulle ei oo vielä käyny huonosti!.Eikä käy, koska en jätä eläkkeitäni keräämättä sen enmpää kuin äijänikään ja tienaammekin suunnilleen saman verran.
Hankimme ehkä lapsiakin, mutta vasta sitten kun molemmilla on kunnon duunit ja se 3000mk/kk, mitä lapsi keskimäärin maksaa vanhemmilleen 19 vuoden aikana, ei tunnu missään! Ja sitten hoidamme jälkikasvumme TASAN, minä naisena tietysti, kun lasta imetetään ja mieheni siinä vaiheessa, kun lapsi ei vielä ole tarhakypsä.(alle 3v).
Pelkäämme vain, että tämä isä-vastainen yhteiskunta suhtautuu nurjasti mieheni vapaavuoteen...Toivottavasti kehitys menee parempaan suuntaan, ja miehetkin voivat tehdä osansa .Enkä toivo kelläkään naiselle, joka kotonansa raataa, sitä kurjaa ja todennäköistä kohtaloa...
Kovinpa on teillä tarkat suunnitelmat elämästänne. Itse tiedän, että niitä lapsia ei niin ¨vain hankita, vaan on ihan onni jos niitä voi saada.
Entä jos tuleekin tilanne, että jostain syystä lasten tullessa ajankohtaiseksi uran luomisen jälkeen niitä ei jostain syystä siunaannukkaan? Mitäpä sitten ajattelitte eläkepäivillänne tehdä ja suurilla tuloilla??? No matkustella tietysti... toivottavasti terveyttä riittää!
Kyllähän se niin on, että ihminen on olemassa maapallolla sen vuoksi että sukua jatketaan!
toivon, että suurenmoiset suunnitelmanne toteutuvat. Itse en ole osannut noin tarkasti suunnitella elämääni, enkä sitä ole halunnut tehdäkkään. Mieheni tuo rahan perheeseemme millä elämme erittäin hyvin. Minulla on aikaa sekä miehelle että lapsille ja en sitä häpeä sanoa, että myös nautin siitä.
Olen kiinnostunut sinun 3000 markan laskelmistasi, sillä kaikesta päätellen, et kuitenkaan ole selvillä yhtään siitä mitä lapsi todellisuudessa tarvitsee. Entä jos se kuitenkin kuluttaa enemmän? Oletteko miettineet kumman pussista rahat sitten otetaan. Olen törmännyt niinsanottuihin uraputkessa oleviin ihme ihmisiin, jotka hoitavat lapsensakkin kellokortin tarkkuudella ja sitten ihmetellään vielä minkä vuoksi lapset voivat niin huonosti.
Olemme kumpikin meidän perheessä hankkineet itsellemme koulutuksen ja ammatin, jossa ehdin itsekkin toimia jo 8 vuotta ennenkuin jäin lasten kanssa kotiin. Päätös oli yhteinen, eikä päivääkään ole tarvinnut katua, päinvastoin.
Toivon sinulle onnellista elämää, vaikka se minun mielestäni kuullostaakin keskenkasvuisen, mieheensä jo tässä vaiheessa pettyneen ihmisen puheelta.
Voi tossa jutussa perääkin olla. Vaikka tuskin pitää paikkansa monenkaan kohalla. Mene ja tiedä sit...
Ite oon ainakin emännälle tehny selväks et koulutus pitää olla ennen ku noihin puuhiin ruetaan. Noh... Nyt on sit koulut käyty ja duunit hommattu eli ei muuta kun tuumasta toimeen. :o)
onnistutte tuumasta toimeen ryhtyessänne. Nykyinen lissäntynyt lapsettomuus (ei-vapaaehtoinen) johtuu ainakin osittain juuri tuollaisita tilanteista, joissa ensin kauan ehkäistään ja sitten kun päätetään, että on aika meidän tehdä lapsi, ei se onnistukaan noin vain. Sillä vanha viisaus siitä, että lapset saadaan, niitä ei tehdä, pitää liiankin usein paikkansa.
Tottakai elämä tuntuu jossain määrin tyhjältä ja merkityksettömältä ilman lapsia!!
Etukäteen, siis lapsettomana, sitä on aika vaikea ymmärtää.
Mutta totuus on, että lapsia halutaan aivan muista syistä.
Moni myös tekee yhteiskunnalle ja erityisesti lapselle arvokasta työtä ja hoitaa lapsensa kotona.
Moni vaihtaa päivätyön iltatyöhön, jotta lasten ei kovin nuorena pidä mennä mukaan kylmän yhteiskunnan hampaisiin.
Jokaisella on ihan oma arvomaailmansa, jokaiselle ei elämään lapsia mahdu koskaan, joillekin niitä ei Luoja suo, vaikka mieli tekisikin.
Asia on hyvin monipiippuinen eikä yhtä oikeaa järjestystä niille ole.
Parisuhteen kesto, johon viittasit, ei ole koulutuksista tai lapsista kiinni. Älä sotke asioita!!
Jos ajattelet vain rahaa niin lasten hankinnalle ei tule koskaan sopivaa aikaa. Ja mitä vanhemmaksi tulet, sen hankalampaa lasten saaminen on. Itse hankin koulutuksen, sitten lapsen ja nyt kun poikani pärjää jo esikoulussa hankin itselleni jonkinlaista uraakin. Kun aloitin nuorena (olin 20v kun poikamme syntyi), ehdin kyllä hoitaa "tärkeät työkiireeni" vielä nytkin.
Kyllä lapsen hankkiminen laittoi arvomaailmani aivan uuteen järjestykseen. Kaikki palaset loksahtivat kohdalleen. Ja JOS mieheni minut nelikymppisenä jättää, on lapsemme jo aikuinen (en siis jää yh-äidiksi) ja uranikin on kunnossa. Taidat olla huolissasi vain omasta osastasi.
Ja meidän lapsemme ei ollut mikään "vahinko" vaan täysin suunniteltu ja harkittu.
-olen yh äiti
-sain lapseni nk. vahinkona.
-en ole kouluttanut itseäni.
-en valita miehen perään.
-rakastan lastani, ja hän voi hyvin.
-opiskelen nyt ja maksan tulevaisuudessa varmasti
takaisin sen veroissani, mitä nyt olen
yhteiskunnalta saanut.
en arvostele sinua, ja mielipiteitäsi ja
päätöksiäsi. en halveksi enkä yleistä sinua
joksikin "tyypilliseksi"..
on harmi, etten voi saada kaikkia ymmärtämään
että elämän voi elää monella tavalla onnellisesti
ja järkevästikin!