Pitäisikö, tai siis onko tervettä olla kateellinen yleisesti tai lapsista? Onko kateus ok syy hankkia lapsia?
Itse en ole oppinut kateuteen ja en ymmärrä sitä siksi.
Muuttaisin sanan kateus " painostuksen uhriudeksi"
tai " matkimiseksi". Mitäs sanotte?
Itse en ole oppinut kateuteen ja en ymmärrä sitä siksi.
Muuttaisin sanan kateus " painostuksen uhriudeksi"
tai " matkimiseksi". Mitäs sanotte?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kateus voi olla myös positiivinen asia, mikäli se saa sinut tekemään kovemmin töitä tavoitteidesi eteen!
En ole kuullut kenenkään tekevän lapsia kateudesta, ja vaikeaa se olisikin kun lapsia ei välttämättä saa vaikka kuinka haluaisi ;)
Mutta yleisesti ottaen, jos olet niin kateellinen ettet saa sanaa suustasi ja jäät hautomaan asiaa, se ei ole tervettä. Jos taas kadehdit jotakin ja teet sitten sen hankkiaksesi esim kovemmin töitä tai järjestät elämäsi kuntoon, se on ok ja saat luultavasti suuren tyydytyksen kun lopulta olet ko asian saanut :)
Mutta kun nämä mamit väittää että kritisoijat olisivat kateellia. Mielestäni erilainen arvomaailma, kyky ajatella lasjasti ei ole merkki kansamme sairaudesta kateudesta. Eikös kateellinen tee kaikki kuten muutkin ja kaikenlisäksu elvistele kun jotain saavuttaa?
hoiva on raskasta, sitä ei kukaan "normaali" kadehdi. Minä kadehdin vapautta ja itsenäisyyttä, josta voin vain haaveilla täälä hetkellä..
Sama. Lapset ei todellakaan sivi kaikille, mutta munulle sopii.
Arvostan ja kunnioitan jokaisen valintaa, mutta toisten apinointia rn ymmärrä. Lapset ovat -siis pitäisi olla- rakkauden ja sydämen asia.
Kateus, inho, ärtymys, raivo... Eihän tämä elämä mitään muuta olekkaan! Kuunteletpa mediaa, kuunteletpa keskusteluja työpaikalla tai luetpa näitä ketjuja täällä.. JOKA PAIKASSA kuulet aina vain sitä "mua ärsyttää.." tai "minä inhoan..." "mua raivostuttaa..." Inhotaan homoseksuaaleja, joku tv mainos ärsyttää, kiljuvat lapset kaupassa saavat raivon partaalle! Sanotaan heti että itse en ole homofobinen, minulla on lapsia joita rakastan yli kaiken, hermostun monestakin asiasta mutta minun elämääni mahtuu ääntä ja pystyn katsomaan huonokin tv mainoksen pilaamatta sillä päivääni. Minulla on yksinkertaisesti muutakin tekemistä kuin kaivaa tikulla epäkohtia pienimmästäkin asiasta.
Ihmiset on niin itseään täynnä ettei omaa nenää pidemmälle ole yksinkertaisesti mahdollista nähdä. Ja ollaan niin helkkarin köyhä- ja ahdasmielisiä. Jos minulta kysytään niin eiköhän nämä aika pitkälti kateudesta johdu. Ei terve, henkisesti kypsä ja omaan elämäänsä oikeasti tyytyväinen ihminen moiti kaikkea ja kaikkia jatkuvalla syötöllä. Tottakai on ok, jos joku ei pidä lapsista tai ei halua niitä itselleen, MUTTA jos asian ilmaisee haukkumalla kaikki lapset ja heidän vanhempansa yms. niin kyllähän näkökulma ainakin minulla muuttuu... Kateudeltahan se kuullostaa jos on tarvis olla ilkeä toiselle tuodakseen esille "oman mielipiteensä" Hmm, toinen pitää äidistä ja toinen tyttärestä! Mutta vaikka pidät tyttärestä niin ei se tarkoita sitä että äiti olisi ala-arvoinen
Kateus on tervettä, ja on yksi ihmisen motivaatiota lisäävistä tekijöistä. Jokainen kadehtii joskus. Kateuden takana on aina ihailu, ja kuva siitä, mitä itse haluaisi / toivoisi itselleen. Monesti se tietenkin purkautuu toisten haukkumisena, varsinkin, jos ei itse myönnä itselleen, että ihailee jotakin ominaisuutta tms. :) mutta kateutta voi käyttää myös voimana tunnistamaan, mitä itse haluat - eli lakata kadehtimasta, ja elää omaa elämää.
Jos siis joku " kateudesta" haluaisi vauvan, niin toivoisi hän lasta varmaan muutenkin! Ei kateus tule tyhjästä.
Olen samaa mieltä, noin asia on "terveen ja tavallisen" kateuden kohdalla. Ja sitähän suurimmalla osalla porukasta kateus on. Mutta kateus voi minun mielestäni olla myös vakavampaa, koko elämää rampauttavaa. Sitä minusta ne tarkoittaa silläkin, kun Raamatussa kateus on yksi seitsemästä kuolemansynnistä. Joskus ihmettelin, että miks ne on kuolemansyntejä - ja miksi juuri ne nimenomaiset seitsemän on niitä kuolemansyntejä. Mutta olen ajatellut sittemmin, että ne on ehkä sellaisia asioita, jotka voi pikkuhiljaa näivettää ihmisen hengiltä. Tiedän pari elämäntapakateellista, joiden laita on juuri näin. Koko ajan pitää aivan henkeen ja vereen kadehtia muita ja verrata itseään jatkuvasti toisiin - ja aina tuloksena on se, että tuntee alemmuutta. Sitä sitten koitetaan paikkailla ostamalla ja hankkimalla jne. jne. mutta joka hankinnan jälkeen jää kuitenkin ontto epäilys, että olo ei edelleenkään tunnu "voittajalta". Toisia arvostellaan heidän elämänvalinnoistaan, koska itsellä halutaan kapeasti nähdä olevan ainoa oikea elämäntyyli ja ainoat oikeat valinnat - autosta puolisoon ja lapsiin. Kuka helvetti voi ihan oikeasti järkevästi vertailla puolisoaankin niin kuin jotain omaisuutta?!? Täytyyhän sitä vähän sairas olla että sellaisessa näkee jotain tolkkua! Mutta niin vain on näitä, jotka kärkkäästi haluavat kertoa kaikille, miten tulisi elää.
Onko teitä ikinä ärsyttänyt sellaiset lapsiperheelliset, jotka kyselevät ei-lapsiperheellisiltä tutuiltaan jatkuvasti, että koskas teille tulee vauvoja - ja joista selvästi näkee, että siinä nyt verrataan elämäntyylejä ja -tilanteita ja kun oma elämä vituttaa, halutaan saattaa toiset lähinnä samaan liemeen, jotta itsellä olisi mukavampi olla! Me ei mieheni kanssa haluttu lapsia moniin vuosiin vaikka yhdessä oltiinkin - viihdyttiin kahdestaan. Oli ihan kauhean raivostuttavaa ja noloa eräiden mieheni sukulaisten jatkuva painostus. Se meni ihan jopa niinkin suoraksi, että alkoivat muistutella siitä, miten hedelmöittyminen vaikeutuu tietyn iän jälkeen radikaalisti ja vitsailivat sitten siitä, miten kuitenkin aina voi ottaa thaimaalaisen 16-vuotiaan lastenhoitajan, vaikka ei olisikaan lapsia! :-O No, jos elämäntilanteita halutaan verrata, niin nythän he ovatkin jo ehtineet sitten lapsikatraansa tehdä parisuhteensa aukkoja paikaamaan, huomanneet, että ei se auttanutkaan - ja kattiloita jaetaan verisesti tapellen. Meillä taas on ollut kovasti mukavaa keskenämme kaiken sen aikaa - ja nyt meille tulee jopa vauvakin, koska meistä itsestä alkoi olla oikea aika.
Pitäkää ihmiset kiinni omista valinnoistanne älkääkä antako lauma-apinoiden vaikuttaa tekemisiinne. Itsehän jokainen oman elämänsä elää.
Kateus on suomalaisten syöpä. Jos kateuteen kuolisi, suomalaisia ei olisi. Itse en osaa olla kateellinen, mutta leuhottajat suivii minua sillä, että on sangen tyhmää olla vouhka ja näköalaton mm. lapsiasioissa tajuamatta sitä, että kaikki eivät vain halua sanoja asioita elämässä - ja hyvä niin.