Hei, tilanne on seuraava;
Jouduin 80-90 -luvuilla (olin tällöin 5-10v vanha) perheeni kanssa systemaattisen ja törkeän terrorin kohteeksi. Terroria harjoitti omat kummivanhempani, syystä että äitini ei suostunut luopumaan omasta lakiosastaan perintöönsä. Pitkä tarina, se siitä. Koska oltiin kepulaisten ydinalueella maaseudulla, alkoi ilmetä mielenkiintoisia ilmiöitä.
Terrori oli runsasta; yöllisiä haulikonlaukauksia, paikkojen rikkomista, huhujen levittelyä. Humalainen kummisetä ammuskelee ympäripäissään. Kummivanhempani agitoivat myös omat lapsensa (tällöin 4-8 vuotta vanhoja) "lällättelemään". Välillä oli ilmestynyt kuolleiden eläinten raatoja kesämökkimme kuistille jne. Eipä niistä sen enempää. Tällaista toimintaa siis harjoittivat silloin 30-40 vuotiaat aikuiset ihmiset! Tämän vuoksi allekirjoittaneelle jäi täysin epäselväksi sellainen instituutio kuin isovanhemmat. Väkivallan ja terrorin pelossa en voinut heidänkään luona vierailla pariinkymmeneen vuoteen. Kuolivat sittemmin.
Vuosien jälkeenkään en ole pystynyt antamaan tuota terroria anteeksi. Eipä "kummi"vanhempanikaan ole asiaa pahoitelleet, mitä nyt kummitätini (joka on tällä hetkellä E-Savossa erään kunnan valtuustossa) pyysi isoisän hautajaisissa käymään kahvilla "koska emme ole olleet tekemisissä". Ymmärrän kyllä, jos joillekin on tiettyjen asioiden syy-seuraus -suhteen hahmottaminen vaikeata.
Olen jo tehnyt tälle terroria harjoittaneelle sukuhaaraksi varsin selväksi, etten halua olla heidän kanssa missään tekemisissä.
Olen alkanut harkita kuitenkin symbolisessa mielessä jonkinlaista vahingonkorvauslaskun tai haasteen esittämistä, jotta saisin asian kanssa rauhan. Lähinnä siis korvauksia siitä, että jouduin elämään lapsuuteni herkimmät vuodet alituisessa pelossa ja laajan terrorin alaisena. Tästä terrorista on laajat kuulustelupöytäkirjat ja mm. videoainestoakin olemassa.
Kysynkin siis seuraavaa. Miten asiassa kannattaisi menetellä? En haluaisi aloittaa oikeussalidraamaa mutta jonkinlainen konkreettinen hyvitys olisi hyvä saada. Haaste oikeuteen? Jokin sovitteluvälikäsi?
Jouduin 80-90 -luvuilla (olin tällöin 5-10v vanha) perheeni kanssa systemaattisen ja törkeän terrorin kohteeksi. Terroria harjoitti omat kummivanhempani, syystä että äitini ei suostunut luopumaan omasta lakiosastaan perintöönsä. Pitkä tarina, se siitä. Koska oltiin kepulaisten ydinalueella maaseudulla, alkoi ilmetä mielenkiintoisia ilmiöitä.
Terrori oli runsasta; yöllisiä haulikonlaukauksia, paikkojen rikkomista, huhujen levittelyä. Humalainen kummisetä ammuskelee ympäripäissään. Kummivanhempani agitoivat myös omat lapsensa (tällöin 4-8 vuotta vanhoja) "lällättelemään". Välillä oli ilmestynyt kuolleiden eläinten raatoja kesämökkimme kuistille jne. Eipä niistä sen enempää. Tällaista toimintaa siis harjoittivat silloin 30-40 vuotiaat aikuiset ihmiset! Tämän vuoksi allekirjoittaneelle jäi täysin epäselväksi sellainen instituutio kuin isovanhemmat. Väkivallan ja terrorin pelossa en voinut heidänkään luona vierailla pariinkymmeneen vuoteen. Kuolivat sittemmin.
Vuosien jälkeenkään en ole pystynyt antamaan tuota terroria anteeksi. Eipä "kummi"vanhempanikaan ole asiaa pahoitelleet, mitä nyt kummitätini (joka on tällä hetkellä E-Savossa erään kunnan valtuustossa) pyysi isoisän hautajaisissa käymään kahvilla "koska emme ole olleet tekemisissä". Ymmärrän kyllä, jos joillekin on tiettyjen asioiden syy-seuraus -suhteen hahmottaminen vaikeata.
Olen jo tehnyt tälle terroria harjoittaneelle sukuhaaraksi varsin selväksi, etten halua olla heidän kanssa missään tekemisissä.
Olen alkanut harkita kuitenkin symbolisessa mielessä jonkinlaista vahingonkorvauslaskun tai haasteen esittämistä, jotta saisin asian kanssa rauhan. Lähinnä siis korvauksia siitä, että jouduin elämään lapsuuteni herkimmät vuodet alituisessa pelossa ja laajan terrorin alaisena. Tästä terrorista on laajat kuulustelupöytäkirjat ja mm. videoainestoakin olemassa.
Kysynkin siis seuraavaa. Miten asiassa kannattaisi menetellä? En haluaisi aloittaa oikeussalidraamaa mutta jonkinlainen konkreettinen hyvitys olisi hyvä saada. Haaste oikeuteen? Jokin sovitteluvälikäsi?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Täysin ufojuttu, mistään et löydä lakia, minkä perusteella korvausta ryhtyisit vaatimaan, joten tappio käräjillä olisi varma.
Rahastahan juristit käräjillä avustavat, mutta tuskin tällaisessa jutussa kukaan.
Ei tuohon kannatakaan sekoittaa juristeja. Et taitanut hoksata mistä olikaan kyse.
Joskus joillekin jo pelkästään joutuminen käräjille on niin iso arvovaltatappio, vaikka voittaisivat, koska tällöin tietyt arkaluontoiset asiat tulisivat kaikkien tietoisuuteen, jolloin se kannattaa, ja vieläpä jopa kannattaa maksaa vastapuolen kulutkin!
Jos olisit itse kunnanvaltuustossa, haluaisitko että terrorisoimasi kummilapsi vyöryttää sinusta arkaluontoista lapsellista käytöstäsi osoittavaa kaikkien nähtäville?
Tuttu juttu noita sattuu näköjään. Mutta kun julkisessa virassa siis vaikka kunnan virassa tulee julkisuus henkilön kestää hänestä esitetyt oikeat asiat.
Se kuuluu siihen kun alkanut sellaiseen virkaan. Eli jos antaa aihetta saa arvostella.
Meilläkin sattuu olemaan sellainen "kiusanhenki" sukulainen.
Tekisi mieli paljastaa millainen hän todella on.
Julkisuuden henkilön tulisi osata käyttäytyä kunniallisesti.
Symbolista hyvitystä pahaeino tässä taisikin olla hakemassa, eikä tuomioita. Ehdottaisinkin kissan nostamista pöydälle. Asia puheeksi kun suku seuraavan kerran kokoontuu. Videonauhuri laulamaan.
Miksipä ei laskua vois heille lähettää, kuitenkaan mitään takeita ei ole siitä, suostuvatko he maksamaan. Ainahan on mahdollista se, että teot ovat alkaneet vuosien varrella kaduttamaan. Kuitenkin jos kyseessä on ihan patologinen porukka, tuskinpa laskua maksavat, tai edes kokevat katumustakaan tai ymmärtävät tehneensä väärin. Voi kyllä olla, että jos kummitädillä on vaikutusvaltainen asema omassa kunnassaan, voisi hän halutakin asian lakaista nopeasti maton alle.
En haluaisi aloittaa oikeussalidraamaa mutta jonkinlainen konkreettinen hyvitys olisi hyvä saada. Haaste oikeuteen? Jokin sovitteluvälikäsi?
Oikeuteen ei hyödytä enää vuosien jälkeen mennä, jos ei ole tehty suoranaisesti mitään rikosta, vaan on ollut enempi kiusaamista. Se mitä jo ehdotettiinkin, vahingonkorvausvaatimuksen esittäminen, on yhtenä vaihtoehtona, vaikka todennäköisesti ei johda mihinkään muuhun, kuin että joutuu uudestaan pilkan kohteeksi. Ne keinot lapsuuden traumojen purkamiseen joutuu jokainen keksimään itse, ja jos ei mikään muu auta, niin viimekädessä kun suoltaa kaiken ulos paperille ja laittaa omakustannuksena jakeluun, niin luulisi sillä saavuttavan ainakin jotain revanssia.
Kyllähän tuossa voisi (sitten aikanaan) laittaa kummivanhempien kuolinpesälle laskun. Jos vaikka nämä "lällättämään" agitoidut lapset olisivat kasvaneet aikusiksi, ja haluaisivat perinnöstään maksaa symbolisen korvauksen.
Jos nyt oikein muistan, olisi vastaavista tilanteista ennakkotapauksia, joissa korvauksia olisi jouduttu maksamaan kiusaamisesta, vaikkakin aikaa olisi kulunut paljon. En kuitenkaan muista miltä vuodelta ko. ennakkotapaus on. Auttaisiko joku?
Muistat väärin. Unohda korvausvaatimukset, ne eivät voi menestyä; sellaisilla aiheutat vain itsellesi hallaa.
Ainakin koulukiusaamisesta on ennakkotapauksia, joissa on tilanne jatkunut vuosia, tuoden syytteitä. Ketjun alussa kuvailtu tilanne on nyt tulkinnanvarainen, onko se rinnastettavissa koulukiusaamiseen, vai johonkin ihan tavalliseen maaseutuun kuuluvaan toimintaan.
Mitäs jos nämä kiusaamis-vhs:t putkahtaisivat julkisuuteen heti, kun seuraavat kunnallisvaalikampanjat alkavat?
Ap:
"Jouduin 80-90 -luvuilla (olin tällöin 5-10v vanha) perheeni kanssa systemaattisen ja törkeän terrorin kohteeksi."
Et ilmeisesti ole koskaan kuullut rikosten vanhentumisesta. Tässä tietoa, ole hyvä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L8P1
Vahingonkorvauslain mukainen pisin vanhentumisaika taas on 10 vuotta.
Joo, rikoksena kenties vanhentunut. Laskua toisaalta kukaan ei kiellä lähettämästä, tai muuten vain asian julkisuuteen tuomista, kuten jo edellä kerrottu. Taisipa T. Koivistokin julkisesti ryöpätä vuosikymmeniä vanhoja kiusaamisia.
Ihan mielenkiinnosta, jatkuuko tämä kuvailemasi terrori vieläkin, tavalla tai toisella? Jatkumoa?
Nasse-setä nyt jaksaa viisastella. Toisaalta, tämä palstahan on täynnä näsäviisastelevia wannabe-juristeja kun eihän noihin oikiksen pääsykokeisiin oo enää montaa kuukautta.
Ap:
"Kysynkin siis seuraavaa. Miten asiassa kannattaisi menetellä? En haluaisi aloittaa oikeussalidraamaa mutta jonkinlainen konkreettinen hyvitys olisi hyvä saada. Haaste oikeuteen?"
>>Nasse-setä nyt jaksaa viisastella. Toisaalta, tämä palstahan on täynnä näsäviisastelevia wannabe-juristeja kun eihän noihin oikiksen pääsykokeisiin oo enää montaa kuukautta.
Kannattaa kiinnittä huomiota että tapahtui keskustapuolueen "alueella". Keskustan vika siis :D
Haloo!
Mistä näitä sikiää??
Samanlaista (suku)terroria yhdellä jos toisella. Myös keskustan vastustus
alueella :)
Tuo on ihmisten päälimmäinen ongelma että syy-seuraus -suhteen hahmottaminen on enemmän kuin vaikea. Jos syy-seuraus -ongelmainen näkee jokin epäkohdan joka kyseenalaistaan heidän moraaliset arvot, he systemaattisesti ennemmin sivuuttaa ja vähätelee kuin lähtee asiaa puimaan. Siihen kykenevät vain sairaat narsistiset ihmiset jota tässä maassa riittää. Oman edun tavoittelijoita riittää. Jos tilanne onkin toisin päin alkaa kauhea älämölö ja uhkailu ja oikeuksista vaahtoaminen.
Olen hengessä mukana ja jaan tuskan tuon asian suhteen sanssasi. Tiedän mitä tarkoitat. Maailma on täynnä ikäviä ihmisiä, loisia ja heistä tulee pysyä kaukana. Heillä ei ole mitään sellaista jota haluat.
SINÄ olet nyt elämäsi kunnossa, joten annapa vanhusten maistaa omaa lääkettään :)
Ei ole aikuismaista, mutta **tut siitä.
ahne paska....rahako poistaa mielipahan????
Hymyt ja seiskalehdet kyllä tykkää näistä. Saisivat uteliaat naapuritkin lukea oikein hekumoiden kylän tapahtumista. Laitatko itsesi likoon ?
Sinänsä vahingonkorvausten ajaminen on näin pitkän ajan jälkeen hyödytöntä. Sinun pitää esittää työläät näytöt ja haaskaat vaan aikaasi. JOs näin vanhaa juttua edes otettaisiin käsittelyyn. Helpointa kun et ole enää missään tekemisissä sen suvun osan kanssa. Muuten siitä kasvaa sinullekin nk. "elämää suurempi asia" No ehkä pakolliset hautajaiset ym.