Olen osittain yksin omasta tahdostani, osittain pakosta. Minulla on läheisiä ihmisiä, mutta kaikki nuo läheiset asuvat vähintäänkin 300 km päässä. Voisin tutustua uudessa kotikaupungissani ihmisiin, se ei olisi edes kovin vaikeaa koska opiskelen ja opiskelupaikassani on paljon suurinpiirtein samanikäisiä opiskelijoita. En vaan kykene luottamaan ihmisiin eikä tausta koulukiustattuna auta tätä asiaa yhtään.
Minut petettiin todella pahasti viime syksynä. Entinen kämppikseni alkoi seurustella entisen heilani kanssa, vaihtoi siis minut lennosta entiseen kämppikseeni joka oli vieläpä hyvä ja läheinen ystävä minulle. Minulla on vastaavankaltaisia pettymyksiä miessuhteissa jo ennestäänkin, esimerkiksi eräs minua pitkään piirittänyt mies elikin kaksoielämää, hänellä oli tyttöystävä toisessa kaupungissa, minua on petetty pitkässä parisuhteessa jne. Mutta tämä epäluottamus (uusiin ja uudempiin) ystäviin on uutta.
Pelkään siis, että jos esittelen jollekin (uudelle) ystävälleni jonkun heilani, niin heti kun silmä välttää alkaa muhinointi selkäni takana. Luotan siis täysin niihin ystäviin, jotka olen tuntenut jo 10 vuotta tai kauemmin, mutta uudempiin tuttavuuksiin on vaan niin pirun vaikea luottaa.
Mitä tehdä? Voinko viettää erakon elämää koko loppuelämäni? Pystyn kyllä elämään ilman parisuhdetta ja ilman rakkautta, mutta en halua että ystävätkin pettävät.
Miten saada luottamus ihmisiin?
18
606
Vastaukset
- gsdgsdgsd
Kyllä ihmissuhteita vuo luoda ja ylläpitää vaikka olisikin helvetin kyyninen.
- pettynyt ja pettynyt
Mutta muut voi pitää epäilyttävänä, jos ei kerro itsestään mitään henkilökohtaisia tietoja (mitä joku voisi käyttää minua vastaan) ja on tosi varautunut yms.
Mietityttää myös selibaatti ja hellyyspula. Minulla ei ole kokemusta yhdenillanjutuista, voiko niistä oppia nauttimaan tms vaikka nyt ajatus on vieras ja vähän vastenmielinenkin? - hsdgsdgsdgs
pettynyt ja pettynyt kirjoitti:
Mutta muut voi pitää epäilyttävänä, jos ei kerro itsestään mitään henkilökohtaisia tietoja (mitä joku voisi käyttää minua vastaan) ja on tosi varautunut yms.
Mietityttää myös selibaatti ja hellyyspula. Minulla ei ole kokemusta yhdenillanjutuista, voiko niistä oppia nauttimaan tms vaikka nyt ajatus on vieras ja vähän vastenmielinenkin?Kusetat vaikka koko henkilöhistoriasi, niin ei tarvitse olla varautunut.
Noista yhden yön jutuista on mahdollista nauttia, jos nauttii seksistä. Ei niissä sen kummempaa. - pettynyt ja pettynyt
hsdgsdgsdgs kirjoitti:
Kusetat vaikka koko henkilöhistoriasi, niin ei tarvitse olla varautunut.
Noista yhden yön jutuista on mahdollista nauttia, jos nauttii seksistä. Ei niissä sen kummempaa.Nautin seksistä, mutta eniten nautin siitä kun tutun kumppanin kanssa voi hitaasti tutustua toisen kehoon, toisen mieltymyksiin jne. Se siis kovasti mietityttää että osaisinko haluta jotain tuntematonta ja menisikö seksimieltymykset yhtään yhteen.
Mutta kun ei ikuinen selibaattikaan kiinnosta, niin eipä tässä hirveästi ole vaihtoehtoja. - gsdgsdgfdsgs
pettynyt ja pettynyt kirjoitti:
Nautin seksistä, mutta eniten nautin siitä kun tutun kumppanin kanssa voi hitaasti tutustua toisen kehoon, toisen mieltymyksiin jne. Se siis kovasti mietityttää että osaisinko haluta jotain tuntematonta ja menisikö seksimieltymykset yhtään yhteen.
Mutta kun ei ikuinen selibaattikaan kiinnosta, niin eipä tässä hirveästi ole vaihtoehtoja.Joo, tosi ikävää, ettei aina voi paneskella sen sadun prinssin kanssa.
- ?????
gsdgsdgfdsgs kirjoitti:
Joo, tosi ikävää, ettei aina voi paneskella sen sadun prinssin kanssa.
Wtf?
- Invisible boy
Tulit oikeaan paikkaan.
Ota kainaloosi yksinäinen orhi. Me yksinäiset olemme uskollisia ja osaamme arvostaa naisseuraa oikealla tavalla. Emme ole rupikyrpiä, jotka vaihtavat naisia mieltymysten mukaan, kuten ne, joilla on siihen "varaa". Meillä ei ole mahdollisuuksia elää kaksoiselämää, emmekä harrasta pettämistä. Mitä siis vielä jahkailet, kun on palsta täynnä unelmamiehiä?
Miksi et ottaisi yksinäistä kaveriksesi? Me yksinäiset olemme kilttejä, huomaavaisia ja uskollisia, ja meille riittää, että sinä vain olet ja annat hivenen huomiotasi. Kukaan muu ei olisi meistä kiinnostunut millään lailla. Muistat vain mainostaa kaikille, että kyseessä on yksinäinen ypö, joten saisit nauttia ihan henkilökohtaisesta kaveristasi. Mitä siis vielä jahkailet, kun on palsta täynnä unelmakamuja?
Ryhdy tuumasta toimeen, ja tartu tilaisuuteen elää unelmaasi luotettavien ihmisten ympäröimänä. Tee aloite ja joku meistä, tai vaikka me kaikki, voimme olla osa elämääsi. Eikä maksa paljon!- pettynyt ja pettynyt
Kieltämättä mielummin ottaisin kumppanikseni ihmisen, joka tietää mitä yksinäisyys on, varsinkin jos mukana tulisi luonteenpiirteiksi nuo mainisemasi kiltteys, huomaavaisuus ja uskollisuus :)
Mutta siis, perusongelmani on uusiin ihmisiin luottaminen. Tuntuu niin mahdottomalle lähestyä ketään. Tuo minut pettänyt ystävä oli ehkä viimeisin ihminen maailmassa jolta olisin tuollaista odottanut, se tästä tilanteesta tekee niin vaikean uskoa. - 14
pettynyt ja pettynyt kirjoitti:
Kieltämättä mielummin ottaisin kumppanikseni ihmisen, joka tietää mitä yksinäisyys on, varsinkin jos mukana tulisi luonteenpiirteiksi nuo mainisemasi kiltteys, huomaavaisuus ja uskollisuus :)
Mutta siis, perusongelmani on uusiin ihmisiin luottaminen. Tuntuu niin mahdottomalle lähestyä ketään. Tuo minut pettänyt ystävä oli ehkä viimeisin ihminen maailmassa jolta olisin tuollaista odottanut, se tästä tilanteesta tekee niin vaikean uskoa.Loppupeleissä jokaisella ihmisellä on oma lehmä ojassa.
Liiallinen kyynisyys on näin hyödytöntä tuhlausta, riittää kun on tietoinen asiasta eikä anna sen häiritä enempää.
Kaikilla ihmisillä on nimittäin pettämisessa hintansa.
- pettynyt ja pettynyt
Mitä tarkoitat tuolla "Kaikilla ihmisillä on nimittäin pettämisessä hintansa"?
- pettynyt ja pettynyt
Eniten minua tässä parisuhteettomuudessa häiritsee se, etten tule koskaan saamaan lapsia. Monilla ystävilläni on jo lapsia, omistusasunto, vähintään naimisiin ovat menneet. Pitkäaikaisesta kaveriporukastani olen ainut sinkkunainen, kaikilla muilla on joku oma rakas.
En voi harkitakaan, että alkaisin tietoisesti yksinhuoltajaksi. En halua kasvattaa lasta yksin, vaan haluaisin jakaa vanhemmuuden jonkun muun kanssa, mutta en halua tehdä lapsia kenenkään pettäjämiehen kanssa.- hbfdfdgd
Monta vuotta sä muka olet? 45 ?
- lasdfjsjdflks
Ei se nyt paljoa varmaankaan lohduta, mutta kaltaisiasi ihmisiä on varmasti tässäkin maassa paljon. Sekä naisia että miehiä. Haluaisivat perheen ja lapsia mutta eivät koskaan löydä sopivaa elämän kumppania. Kai sekin lasketaan lapsettomuudeksi vaikkei siintä paljon puhutakaan. Yleensä keskustellaan vain pareista jotka eivät saa lapsia jostakin syystä.
Se, ettet halua ruveta yksinhuoltajaksi kertoo minusta että olet harvinaisen fiksu.
Olet oikeassa, että kun olet tarpeeksi vanhaksi yksin, tuttusi menevät naimisiin ja perustavat perheen niin väkisinkin tunnet olosi ulkopuoliseksi.
Luottamus muihin ihmisiin palautuu vain mikäli löydät henkilön/henkilöitä joihin voit luottaa. Ja he ovat luottamuksesi arvoisia. Aikaa se vaatii joka tapauksessa. - pettynyt ja pettynyt
lasdfjsjdflks kirjoitti:
Ei se nyt paljoa varmaankaan lohduta, mutta kaltaisiasi ihmisiä on varmasti tässäkin maassa paljon. Sekä naisia että miehiä. Haluaisivat perheen ja lapsia mutta eivät koskaan löydä sopivaa elämän kumppania. Kai sekin lasketaan lapsettomuudeksi vaikkei siintä paljon puhutakaan. Yleensä keskustellaan vain pareista jotka eivät saa lapsia jostakin syystä.
Se, ettet halua ruveta yksinhuoltajaksi kertoo minusta että olet harvinaisen fiksu.
Olet oikeassa, että kun olet tarpeeksi vanhaksi yksin, tuttusi menevät naimisiin ja perustavat perheen niin väkisinkin tunnet olosi ulkopuoliseksi.
Luottamus muihin ihmisiin palautuu vain mikäli löydät henkilön/henkilöitä joihin voit luottaa. Ja he ovat luottamuksesi arvoisia. Aikaa se vaatii joka tapauksessa.Toivon todella, että opin vielä jonain päivänä luottamaan. Aika kurja tämmöinen yksinäinen elämä olisi jos tämä jatkuu koko loppuelämän ajan.
Toisaalta tiedostan, että kaveripiirini on ilmeisesti ollut poikkeuksellisen pariutuva tms ikäisekseen, kun niin moni on jo nyt alle 30-vuotiaana mennyt naimisiin ja hankkinut lapsia. Olen ainut sinkku. Tuntuu että itse elän aivan erilaista elämää ja erilaista elämänvaihetta, koska olen alalla jossa työajat epäsäännölliset ja työt projekteja, mitään varmaa ei ole elämässä toisin kuin joillain ystävillä jotka ovat aamusta iltaan samassa työpaikassa, palkka juoksee, kotona odottelee mies ja kaunis lapsi.
- dsugi
En ole seurustellut vuosiin, koska en usko siihen että ihmiseen voi luottaa. käytännön elämässä ole saanut havaita että ne ihmiset johon eniten oisi pitänyt luottaa ja joihin luotin osottautuivat pettureiksi ja välinpitämättömiksi ja peräti kieroiksi kuin korkkiruuvit! Luotettaviakin ihmisiä varmaan on mutta uskon että he ovat harvassa. ihminen on syntinen, eli lopulta itsekäs ja ajattelee ja menettelee usein omien himojensa mukaan. Siksihän avioliitot hajoaa, vaikka olisi kuinka suloisia lapsia, vanhemmat voi pettää toisiaan. Ja vaikka lapset roikkuu jaloissa että älä äiti/isi lähde, niin ei pidättele jos himot jyllää viinaan/vieraaseen mieheen.
Samoin petetään vaikka omaa sukulaista. Varovainen pitää olla kelle uskoutuu ja sillti miten voi taata? Vihkikaavassakin kysytään parilta tahdotko? ihminen voi vain tahtoa rakastaa, muttaa luvata ei voi rakastaa. kun toiseen tottuu ja mieli viekoittelee toisaalle, pitäisi toimia tahdon varassa. ei siinä auta varmaan kun Jumala että saa usollisen ystävän. Jonkinlainen hengellinen ihminen varmaan, jolla olisi sitoutuneisuus tärkeää ja voimaa seurata uskollisesti ihanteitaan.- pettynyt edelleen
Itse en ole tippaakaan hengellinen enkä hengellisyyttä kaipaa elämääni, vaan rehtejä ja rehellisiä ihmisiä, jotka eivät esitä olevansa muuta mitä ovat.
- dsfertertert
Ei ihmisiin tarvitse eikä pidäkään luottaa. Älä luota ihmisiin, mutta usko itseesi.
- hkrotlgfkd
" Mutta muut voi pitää epäilyttävänä, jos ei kerro itsestään mitään henkilökohtaisia tietoja (mitä joku voisi käyttää minua vastaan) ja on tosi varautunut yms. "
Tähän on pakko sanoa. Itsellä oli sellainen "ystävä", joka kyseli aina toisilta kaikenlaisia asioita. Jos joku ei kertonut niin hän sitten tivasi asiaa kunnes oli pakko kertoa. Hän itse ei kertonut noin ikinä omia asioitaan ja oli hyvin varautunut. Jos olimme lähdössä vaikka baariin niin siellä piti mennä hänen mielihalujen mukaan, harvemmin kuunteli muita. Koulussa hänen piti saada aina päättää, missä haluaa istua. Hän asetti myös outoja ehtoja mm. hänelle ei saa soittaa tai lähettää viestiä edes lomilla tai viikonloppuisin kello 20 jälkeen (itse saattoi kuitenkin lähettää viestiä mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Sanoinkin, että mullekaan ei voi lähettää milloin vain).
Onneksi pääsin kyseisestä ihmisestä eroon. Kannattaa valita ystävät tarkoin!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad671232- 42901
Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että336701- 51661
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän116646- 51638
- 101625
Naiselle Kuuleppa Tämä
Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä38605- 76592
- 56574