Haluun kertoo nyt siitä mitä oon joutunu kokemaan...
Asun perheeni kanssa pienellä paikkakunnal , muistanku menin yläasteelle mua jännitti hirveest toisaalta pelkäsin sit kiusaamista koska mua oltii kiusattu ala-asteella. syrjitty ja haukuttu.kun olin jotenkin muka erillainen. Alku seiskaluokka meni hyvin sit mua alettii kiusaa haukuttii rumaks,lehmäks,huoraks,naureskeltii ja puhuttii selän takaa paskaa ilman syytä..en välittän siitä yhtää aluks.. mut sitku se jatku ja jatku ja kaksi kaveriani käänsi selkänsä ja meni mukaan siihen.. mul palo pinna en vaa jaksan enää sit.. itkin joka päivä ja olin yksinäinen enkä saannu mistää mitään lohtuu.. kerroin koulussa et mua kiusataa mut ei ne saannu sit loppuu.. sit myöhemmi aloin viiltelee.. ja teki mieli tehdä jotain kauheeta.
mun itsetuntokin hajoili pieniks palasiks.. sit lopulta äiti huomas mun pahan olon ja haki mulle apuu.. vaik aluks mun oli vaikeeta sit ottaa vastaa mut kyl mä sit sitä sain. loppu seiskaluokan keväällä joku keksi juoruja must niin liikaa et mua alettii uhkailee jo.. ja mä aloin lintsailee koulust ja sain huonoii numeroit koko vuoden kokeista kiusaamisen takia en pystyn keskittyy.. Äiti sano et mä vaihan kouluu.. mut ei ne siihen suostun koska koulun maine ois kuulema menny.. se oli jo tarpeeks törkeetä... aloin käymää psykologilla ja koulukuraattoril... oon nyt 9 luokal ja kiusaamist on vielkii jatkunu... mut ei enää niin paljoo ..
Asun perheeni kanssa pienellä paikkakunnal , muistanku menin yläasteelle mua jännitti hirveest toisaalta pelkäsin sit kiusaamista koska mua oltii kiusattu ala-asteella. syrjitty ja haukuttu.kun olin jotenkin muka erillainen. Alku seiskaluokka meni hyvin sit mua alettii kiusaa haukuttii rumaks,lehmäks,huoraks,naureskeltii ja puhuttii selän takaa paskaa ilman syytä..en välittän siitä yhtää aluks.. mut sitku se jatku ja jatku ja kaksi kaveriani käänsi selkänsä ja meni mukaan siihen.. mul palo pinna en vaa jaksan enää sit.. itkin joka päivä ja olin yksinäinen enkä saannu mistää mitään lohtuu.. kerroin koulussa et mua kiusataa mut ei ne saannu sit loppuu.. sit myöhemmi aloin viiltelee.. ja teki mieli tehdä jotain kauheeta.
mun itsetuntokin hajoili pieniks palasiks.. sit lopulta äiti huomas mun pahan olon ja haki mulle apuu.. vaik aluks mun oli vaikeeta sit ottaa vastaa mut kyl mä sit sitä sain. loppu seiskaluokan keväällä joku keksi juoruja must niin liikaa et mua alettii uhkailee jo.. ja mä aloin lintsailee koulust ja sain huonoii numeroit koko vuoden kokeista kiusaamisen takia en pystyn keskittyy.. Äiti sano et mä vaihan kouluu.. mut ei ne siihen suostun koska koulun maine ois kuulema menny.. se oli jo tarpeeks törkeetä... aloin käymää psykologilla ja koulukuraattoril... oon nyt 9 luokal ja kiusaamist on vielkii jatkunu... mut ei enää niin paljoo ..
Vastaukset 4
Vanhimmat
hei mä oon kokenu tuon saman, tosin en ole ikinä viillellyt tai mitään, mutta minua kiusattiin yläasteella, eikä minullakaan ollut ketään kaveria. Kestin sen kaiken paskan ja kun ysiltä pääsin se oli elämäni paras päivä. Nyt olen lukiossa eikä kukaan ole vittuillut minulle ja olen saanut kavereitakin!
Yritä vaan kestää, ei oo enää paljon ysiä jäljellä, lopeta se viilteleminen, ei siitä ole mitään apua...
Mä olin kiusattu, pääsin yläasteelta 14 vuotta sitten pois. Elämä oli yhtä helvettiä Vähän väliä joku tako mua, mut pääasiassa se oli henkistä. Oon kärsiny koko loppuikäni siitä. Mut jossai vaihees ku ikää on se 20 ni ne kiusaajat tulee katuen sun luo, ja muista sit laukoo miltä susta tuntuu. Mä en oo kaikille laukonu, osalle oon. Mut nyt oon jo 30 ja ootan ku seuraaval paarireissul nään ni, ni lauon nille semmoset virret. Muuttuu toisinpäin nää roolit. "kosto" on suloinen, vaikka se onkin vaa henkistä. Mut ne paskat ei tuu koskaa pääsemään yli siitä pahanolontunteesta joka niille jää.
Ja te kiusatut, te ootte niitä voittajia. Teissä ei oo mitään vikaa, te ootte ihania omia itsejänne. Ja totuus on se, että lukiossa elämä helpottuu. Vaikkette saa kavereita (toivottavasti saatte) niin ainaka kukaa ei puhu teist enää paskaa, vaa kaikki keskittyy opiskeluu.
Ihanaa loppuelämää teille.
kestäkää kiusatut.. joskus vielä koittaa päivä kun olette aikuisia, ehkäpä olet kiusaajan esimies ym. meinaan että paha saa palkkansa jossakin elämän vaiheessa !
Jos susta tulee viel joku päivä suurta, taitaa kiusaajat nuolla näppejä ;)