Niin kovasti mieleen koski,
pieni kukkanen punaposki.
Pinnallansa pisarat kuin kyyneleitä,
silmäkulmaan kylmissänsä jäätyneitä.
Yksin iltaan pimenevään,
mielessä jo lämpö kevään.
Silloin sulaisi kukan pinta,
kyyneleet ja neidon rinta.
pieni kukkanen punaposki.
Pinnallansa pisarat kuin kyyneleitä,
silmäkulmaan kylmissänsä jäätyneitä.
Yksin iltaan pimenevään,
mielessä jo lämpö kevään.
Silloin sulaisi kukan pinta,
kyyneleet ja neidon rinta.
Vastaukset 34
Vanhimmat
suloista
Mutta miksi neito on surullinen? Toivottavasti kyyneleet sulavat pian, yksin on niin kylmää itkeskellä. Kaunis runo punaposkisesta neidosta ken hän lieneenkään.
Ehkäpä nuo pisarat ovat tehneet tehtävänsä...
http://www.youtube.com/watch?v=N0H3O43U-TQ
Sen kukkasen terälehti,
juuri aukeamaan ehti.
Kun kohtasi tuittupäisen,
elämän kolhiman yksinäisen.
Tiennytkään mitä tehdä tälle,
elämäänsä onneaan etsivälle.
Vain itsekseen hän kulki
ja sydämensä jäähän sulki.
Sen pituinen se.
Satujen pitää loppua onnellisesti...
Anna anteeks.Mä olen niin rikki
Jos tällaisia illan päätteeksi lukee
pitäisiköhän mennä lääkäriin?
Mitä jos ei sulkenutkaan. Voihan kukkakin olla elämän kolhima, lumen, sateen ja myrskyjen tuivertama. Jos kukka säikähti ja veti lehtensä suppuun mutta jäi kaipaamaan kulkijaa.
Löytyyhän täältä edes joku optimistikin.
:)
täällä on optimisti, ei ole mitään merkitystä. jossain muualla kyllä.
Sieltä terälehden alta,
näkyy lämmön valta,
sydämen niin rakastetun,
tunteiden vielä pakastetun.
Sanat suussa sakee,
sielu tuskaa hakee,
tuta okaa piikein,
rauhassako viimein.
Lääkettä lie tähän,
hellyyttä vain vähän,
myöden haaveidensa siltaa,
suudelmilla pitkin iltaa.
...tuo runo, lämmön valta ja haaveiden silta. Voi Luoja mikä yhdistelmä.
Miten taas pääsen yhteyteen hänen kanssaan jota ajattelen?
Kaunista. Rakkaus ja hellyys voi sulattaa jäätyneenkin sydämen. Joskus tuntuu että aika monen sydän on kohmeessa.
http://www.youtube.com/watch?v=FYJmKHrTQkk
Kukan lehti taipuu,
mielen valtaa kaipuu,
viereesi jo päästä,
sulata sydämesi jäästä.
Luojan tahto hyvä,
kaiken kauniin hyväksyvä.
Hän vaivojamme säästää,
iloihin mukaan päästää.
päivällä jo auringonpaistetta
mutta illalla lisää lunta
tie jäässä
Kukan sydän on jo sulanut kevätauringon ensimmäisiin säteisiin se odottaa kulkijaa viereensä.
Sykkii sydän suuri,
sulaa jäinen muuri,
avaa kukan lehden,
tunteelle tilaa tehden.
Niin pienin elein,
posken purppuraisin helein,
väreilevin kultasanoin,
sydämellä ovi avoin.
Sydämen sulattavan kaunista.
Luoja minkä loi,
sydän mitään voi,
hyvyyttä vain anoo,
hellin sanoin sanoo.
Ei tiennyt kukkakaan,
suurta tuskaa jäisen maan.
Haparoivin mielenelein onneansa koittaa,
tahdonvoima tunteellaansa kykmän jäänkin voittaa.
Kaunista. Tahdonvoima on ihmeellinen asia, siihen kannattaa uskoa. Ehkä kukka voi poistaa tuota tuskaa.
Kauniit sanat lehdon kukan,
hämmentää jo poikarukan,
sulosanat suuhun palaa,
mielitietyn onneen salaa.
Karistaa yhä kurkunpäätä,
onko siellä vielä jäätä,
Unimaahan taas unelmoiden,
vietä yösi hyvin voiden.
No uskon sinun olevan hämmentynyt, mutta poikarukka...
en usko edes , että olet ihan poikaiässä..vai millä kymmenellä olet?
Oli tämä runosi kelle vaan mutta minä nukun nyt yöni hyvin.
Vietän yöni hyvin voiden
ehkä joskus sinusta unelmoiden.
Olen taas onnellinen
elämästä nauttivainen.
Hyvää yötä poikarukalle
ehkä tuntemalleni susihukalle.
Halataan kun tavataan
ja kuulumisia vaihdetaan:)
Kuin myös, vietä yösi hyvin voiden. Toivottavasti jää karisee kurkunpäästä lämpimien unosten myötä.
Sanoja yöhön
Yöhön kauniit sanat virkkoo,
monta somaa pitsipirkkoo,
runoa ja rustelusta,
sydän täynnä kaipausta.
Sulaa kukka kastehelmin,
minä onnen kuvitelmin,
mukana rakkauden unikuva,
jälleen uneen avautuva.
Kauniita unikuvia, kukan kuvia. Kaunis runo.
Unenmaasta
Kukka kaunis unen maasta,
tuutukehdon lehtohaasta,
poimittu ja pakastettu,
onnen suoma rakastettu.
Unten mailla uneksinut,
syliin tahtoo ottaa sinut,
pitää hetken kämmenellä,
suudella ja olla hellä.
Oi kiitos näistä runoista, miten suloisia vuodatuksia.
http://www.youtube.com/watch?v=2bQOiKrBxng
Kaunista, kukkaset tarvitsevat paljon hellyyttä.
Lehdon kukka suppusuu,
kauniimpi kuin mikään muu.
Mielessäni häntä hellein,
unimaassa vieres’ kellin.
Herttainen ja huomaavainen,
sydämein kukka satumainen.
Suudelmia kanssaan jaan,
onnen vain hänen kanssaan saan.
Kaunista. Suloista kellimistä kukan vieressä. Vaikkakin unissa. Toivottavasti myös oikeasti joskus.