Kertokaa rehellisesti mitä mieltä ootte musta?
Olen 18-v (kohta 19) tyttö, joka on jo toista kertaa elämässään tekemässä aborttia. Tällä kertaa ei tosin omasta tahdosta. Ensimmäinen raskaus oli tuulimunaraskaus muutama vuosi sitten. Nyt ollaan jo 7 3 menossa.. Neuvola-aika soitettu ja sairaalaan lähete menossa abortista. Nyt jo kaduttaa. Oisin niin halunnu pitää tämän lapsen mutta poikaystäväni on vastaan. Raskausoireetkin ovat jo tulleet ja tavallaan oon onnellinen niistä, mutta en halua yh-äidiksikään. Poikaystäväni ei juuri tue eikä auta asiassa, vitsailee ja voivottellee jos pitäisin lapsen. Ensimmäinen reaktiokin oli että ''ei lapsi voi olla mun'', vaikka kolme vuotta ollaan seurusteltu..... Mieltä painaa niin suuri paha olo ettei tiedä mitä tässäki pitäs tehä. Lapsen tulo ois mulle tosi ihana ja tärkeä juttu, mutta en yksin pärjää. En taloudellisesti enkä henkisesti. Henkisesti en meinaa pärjätä nytkään ku ees miettii aborttia. En millään haluis menettää maha-asukkia. Tukena ei ole kuin yksi ystävä, sillä muita läheisiä ei ole. Onko mulla vaara lapsettomuuteen abortin jälkeen? Kuinka abortin jälkeen katumuksesta selviää? Kuinka helposti ihminen voi masentua abortin takia? Auttakaa :(
Olen 18-v (kohta 19) tyttö, joka on jo toista kertaa elämässään tekemässä aborttia. Tällä kertaa ei tosin omasta tahdosta. Ensimmäinen raskaus oli tuulimunaraskaus muutama vuosi sitten. Nyt ollaan jo 7 3 menossa.. Neuvola-aika soitettu ja sairaalaan lähete menossa abortista. Nyt jo kaduttaa. Oisin niin halunnu pitää tämän lapsen mutta poikaystäväni on vastaan. Raskausoireetkin ovat jo tulleet ja tavallaan oon onnellinen niistä, mutta en halua yh-äidiksikään. Poikaystäväni ei juuri tue eikä auta asiassa, vitsailee ja voivottellee jos pitäisin lapsen. Ensimmäinen reaktiokin oli että ''ei lapsi voi olla mun'', vaikka kolme vuotta ollaan seurusteltu..... Mieltä painaa niin suuri paha olo ettei tiedä mitä tässäki pitäs tehä. Lapsen tulo ois mulle tosi ihana ja tärkeä juttu, mutta en yksin pärjää. En taloudellisesti enkä henkisesti. Henkisesti en meinaa pärjätä nytkään ku ees miettii aborttia. En millään haluis menettää maha-asukkia. Tukena ei ole kuin yksi ystävä, sillä muita läheisiä ei ole. Onko mulla vaara lapsettomuuteen abortin jälkeen? Kuinka abortin jälkeen katumuksesta selviää? Kuinka helposti ihminen voi masentua abortin takia? Auttakaa :(
Vastaukset 42
Vanhimmat
Jos epäilykset ovat syntyneet ettei lapsi ole sinun, minusta tuollainen suhde kariutuu melko varmasti, koska epäilys kertoo horjuvasta suhteestanne.
Sinulla on oikeus pitää lapsesi ja jos hän rakastaa sinua, hän hyväksyy myös yhteisen lapsenne. Neuvotelkaa yhdessä, sillä asia on vakava.
lisäyksenä edelliseen, en tarkoita tuolla ''ei lapsi voi olla mun'' -lauseella sillä tavalla että poikaystäväni syyllistäisi pettämiseen, mutta hän vitsailee tolla tavalla. Eli suoraan sanoen ei välitä oonko raskaana vai en.. Voihan tuokin totta olla että meillä on horjuva suhde eikä luottamus oo 100% kumpaankaan puoleen. Tässä vaikeinta onkin ku toinen osapuoli ei suostu keskustella aikuismaisesti! :( Kiitos kommentista!
Miksi sinulle on tärkeää tietää, mitä mieltä muut, tuntemattomat ihmiset sinusta ovat? Jos kaduttaa, niin älä tee silloin aborttia. Se on niin yksinkertaista! Sinä olet ainoa joka joutuu abortin tai synnytyksen seuraukset kantamaan, joten sinun oma päätöksesi on tärkeä - et voi muita syyttää päätöksistäsi. Et poikaystävää, et ketään.
Ei tuntemattomat ihmiset täällä sinun tilannettasi pysty parantamaan eikä kenenkään "mielipide" sinun elämääsi auta tai tue kun siellä kotona tarvit apua. Kai sinullakin on vanhemmat ja muita sukulaisia, jos et ole pyhästä hengestä siinnyt itse? On kai sinulla koulukavereita tms. Et kerro mitään muusta elämästä, koulusta jne (eli alkaa tässä kohtaa jo epäilyttää) Kyllä sinun täytyy tukeutua läheisiin asiassa. Jos ei läheisiä ole, olet tosi huonossa tilanteessa ja pienen lapsen äiti on yksinäisin vielä kaikista, sidottu kotiin monta vuotta. Siksi on tärkeää omata iso verkosto.
Itse yksinhuoltajana vaan kerron, että myös lapsen syntymän jälkeen voi masentua, abortin jälkeen myös tai sitten ei, me olemme niin erilaisia me ihmiset. Elämä ei tule olemaan helppoa, jos ei tukiverkostoa ole ja poikaystävä on keskenkasvuinen - tuossa tilanteessa, eli vastentahtoisesti isäksi joutuneet aikuisetkin miehet heittäytyvät pikkuvauvoiksi, ja heistä tulee pelkkä yksi hoidettava vauva lisää ja pelkkä kiviriipppa. Nähty ja koettu on.
Lisää kysymyksiä: Jos raskaus on sinulle ihana ja tärkeä juttu, niin miksi pidät tätä vahinkoraskautena? Eli oletko raskautunut tahallasi, poikaystävän tietämättä?
Tuulimunaraskaushan ei etene lainkaan vaikka munasolu jäisi kohtuun, niin abortista ei voi sen kohdalla puhuakaan. Ts. munasolu on viallinen. On aika vaikea uskoa, että jos on tuulimunaraskauden takia ollut jo hyvin gynekologin hoidossa ja sairaalassakin niin olisit suhteessa ilman ehkäisyä jos et halua tulla raskaaksi. On vaikea mitenkään pitää mahdollisena, että jos on noin nuorena raskautunut, niin miksi et ole käyttänyt ehkäisyä vaikka sellaista varmasti on sinulle tuon tm-jutun yhteydessä suositeltu. Eli taitaa mennä taas tiettyyn kategoriaan tämä aloitus, pelkäänpä pahoin.
Näitä abortinvastustajien trolleja, ja keskustelun kulku noudattaa sitä tavanomaista draaman kaarta, missä
1) tyttö on epätoivoinen ja harkitsee aborttia
2) saa abortinvastustajat lupailuun kaikkien ongelmien katoamiseen synnytyksen myötä, ja pelotellaan samalla, kuinka kauheaa abortti on (ilman mitään kokemusta)
3) Aloittaja on onnellinen on kiitollinen siitä, että häntä kehotettiin pitämään lapsi
ja kiittelee abortinvastustajia
Eli tämä on tätä aborttihihhulien omaa inside-teatteria, jolla saadaan asiat näyttämään tietynlaiselta. Minä en usko näin mielikuvituksellisia juttuja, kun on itse käynyt läpi samanlaisia asioita ja tietää prosessit - tarinassasi on aukkoja.
Ensimmäistä kertaan keneltäkään uskallan mitään kysyä ja olen kuullut suomi24.fi keskusteluspalstasta pelkkää hyvää. ENKÄ ole mikää abortin vastainen!. Yskin oon asunu 15 vuotiaasta. Isä on jättäny jo lapsena äidin huostaan. Äidin kanssa ei enää ole välejä. Asun eri paikkakunnalla sukulaisista joita en edes kovin hyvin tunne että kenen puoleen tässä pitäis kääntyä jos ei netissäkään kysyä saa!? Kavereita toki on, opiskelen ammattikoulussa isolla paikkakunnalla, mutta kuka voi tuosta vaan uskoutua luokkakaverilleen ketä ei tunne että ''moi, oon raskaana, autakko mua''. Joo meni hermot. Antaa tämänki avunpyynnön jäätyä sitte tähän...
Apua saat kun menet paikkakuntasi neuvolaan, sieltä neuvotaan mikä on sinulle ja lapsellesi parasta.
"ja olen kuullut suomi24.fi keskusteluspalstasta pelkkää hyvää."
Mitä ihmeen hyvää? Mitä hyvää on solvaamisessa, halveksunnassa ja haukkumisessa ja nimittelyssä?
No ehkä abortinvastustajan vinksahtaneessa mielessä tämä edustaa sitten sitä "hyvää".
Kuka tahansa pärjää tässä maassa ja yhteiskunta tukee etenkin yksinhuoltajia avokätisesti. Sinä olet aikuinen nainen, miksi et pärjäisi? Moni muukin pärjää ja vielä useamman lapsen kanssa!! Nyt on korkea aika ryhdistäytyä ja ottaa ihan toinen asenne tähän touhuun; MINÄ pärjään, ME lapsen kanssa pärjäämme!
Et kai vaihda lapsesi henkeä ja koko elämää johonkin luuserimieheen, ja suhteeseen jolla tuskin on tulevaisuutta vaikka uhraisit sille nyt lapsesi??! Miltä sitten tuntuu kun ei ole enää suhdetta mutta lapsesikin lähetit manan majoille?? Luuletko ettet saa tilalle jotakin paljon parempaa seuraa? Ei yksinhuoltajuuden tarvi olla ikuista! Entä jos tämä on ainoa lapsi jonka koskaan voi saada, etkä tulekaan enää myöhemmin raskaaksi kun kaikki muu ois ihanteellista? Kukaan ei takaa sinulle ettetkö joskus myöhemmin tulisi kärsimään lapsettomuudesta ja masentuisi abortista jota et todellisuudessa halunnut.
Mieti nyt näitä ennenkun teet peruuttamattoman virheen. Onneksi vielä ei ole liian myöhäistä, abortin voit peruuttaa milloin vain ennen ensimmäisen myrkkykapselin nielaisua.
Tuulimunan poistoa ei katsota abortiksi, joten et ole vielä tappanut ketään. Eikö olisi mukavampaa pitää omatunto puhtaana?
"Kuka tahansa pärjää tässä maassa ja yhteiskunta tukee etenkin yksinhuoltajia avokätisesti."
--tämä lause kyllä on maailman mielenkiintoisin!!!! kertoisitko ihmeessä missä on niiden yh:ien rikkaudet jotka valittavat keskustelu palstoilla ja varsinkin kahvikeskustelujen aikana kuinka rahat on jatkuvasti tiukilla ja kuinka ei ole saanut sitä taikka tätä ostettua itselleen tms..?? missä heidän rahansa ovat jotka valtion tulisi avokäsin antaa?!!
et taida todellakaan tietää elämästä juuri mitään.. et abortin tehneiden näkökulmasta, mutta et myöskään yh:ien näkökulmasta.. kauniita sanoja peräkkäin laittelet aina, mutta totuuspohjaa niillä ei ole senkää vertaa..
mutta nythän toki voisit osoittaa väittämäsi todeksi ja laittaa tänne laskelmaa siitä kuinka paljon 1 lapsen yh saa kuukaudessa rahaa..
"kuinka paljon 1 lapsen yh saa kuukaudessa rahaa.. "
Ja vielä lisäisin täältä sivusta, että pitää vielä laskea, kuinka paljon sitä rahaa menee pelkkiin peruselämiseen: asumiseen, ruokaan ja perusolemiseen.
Itselläni menee melkein koko työttömyyskorvaus asuntoon, sillä vuokrat on nousseet melkein joka kuukausi. Kun muutin tähän, oli vuokramme 2/3 nykyisestä vuokrasta. Ollaan tosi ahtaalla ja aamulla herääminen aiheuttaa paniikkikohtauksen sillä en tiedä miten päivästä sevitään.Jo telkkarin pito on hirveä menoerä. Onneksi tulee se yle-vero, ja ihmisiä rokotetaan tulojen mukaan. On vääärin, että yh ja myös yksinasuva köyhä eläkeläinen maksaa telkkarista saman verran kuin varakas iso perhe jossa smalla luvalla katsoo viisi ihmistä. Ja on niitä jotka ei maksa maksua ollenkaan ja katsoo rehellisten ihmisten kustannuksella.
turhuuksien markkinoilla, viina-, tupakka-, meikki-, ylimääräsissä vaateostoksissa ym. tilpehööreissä ja kerskakulutuksessa. Jotkut jaksaa kitistä ja valittaa pienimmästäkin asiasta vaikka todellisuudessa asiat ei paljoo paremmin vois olla. Ihan samat rahat nekin saa valtiolta kun muut jotka ne osaa käyttää järkevämmin.
"et abortin tehneiden näkökulmasta, mutta et myöskään yh:ien näkökulmasta.."
Ja sinähän senkin taas "tiedät" eikö niin... Mitäs jos mulla onkin useita vuosia kokemusta yksinhuoltajuudesta, ei mitään näkökulmaa?? Ole hyvä ja kerro toki montako sulla on.
"kauniita sanoja peräkkäin laittelet aina, mutta totuuspohjaa niillä ei ole senkää vertaa.. "
Ja sullahan sitä kokemusta onkin...
Laskelmat on laitettu esille monet kerrat. Jokainen voi vaikka kelan sivulta laskurilla tarkistaa mitä tukia ja kuinka paljon omassa tilanteessaan saisi. Ja sitten vielä lisäksi toimeentulotuki elatusmaksu.
työkkäri menee vuokraan niin saat taatusti asumistukee ja toimeentulotukeekin.. Entä maksaako isä elatuksia vai saatko valtiolta?
No tuulimunassa nyt ei ole sikiötä laisinkaan eli et ole tehnyt tähän mennessä yhtäkään aborttia.
Ja moinen poikaystävä joutaa mennä.....ei kukaan sinua voi pakottaa aborttiin (jos tämä nyt ei sitten ollut taas provoa koko aloitus
"No tuulimunassa nyt ei ole sikiötä laisinkaan eli et ole tehnyt tähän mennessä yhtäkään aborttia."
Tuulimunaraskaus on raskaus, vaikka munasolu onkin viallinen, eikä kykene kehittymään ihmiseksi. Abortti taas on raskaudenkeskeytys, joten jos tuulimunaraskaus joudutaan keskeyttämään, niin mikä muu on kyseessä kuin abortti? lat. ovum abortivum
Sulla on joku ihan oma määrittely meneillään, mitä en ihmettele, koska sulehan abortti = lapsen tappaminen. Jos olisit vähän paremmin selvillä tosiasioista, niin et omaisi noita vääriä käsityksiäkään yhtä paljoa.
tuulimunan loppuun hoitaminen kohdun tyhjennyksellä, ei abortti sanan varsinaisessa (kansan kielisessä) merkityksessä. Mutta kun et muutakaan voi, niin pakkohan se on aina jostain saivarrella...
Abortti on raskauden keskeyttäminen ja jos tuulimuna ei mene itse kesken, niin tehdään keskeytys eli raskauden jatkuminen keskeytetään. Opettele oikeat termit.
kai puhut luonnollisesta keskenmenostakin aborttina, onhan sekin spontaani abortti...? Ehkä kuitenkin kannattaa opetella mitä abortilla ihan yleisesti ja enssijalla tarkotetaan.
On luonnollista olla huolissaan pärjäämisestä. Lapsi ei kuitenkaan suuria tarvitse ja saat yhteiskunnalta tukea äitiyteen niin rahallisesti kuin neuvolan kautta.
Se, minkä minä kirjoituksestasi huomaan, on, että haluat tämän lapsen. Puhut siitä hellästi ja epäröit aborttia.
Tällaisen epäröinnin kanssa voi helposti käydä niin, että abortti alkaa jälkeenpäin kaduttaa.
Jos alunperinkään ei todella halunnut lasta, abortti ei jälkikäteen tuota henkisiä ongelmia, mutta mikäli koet olevasi pakotettu aborttiin ja että teet vasten tahtoasi, jarrut kannattaa pistää päälle.
Poikaystäväsi ei ehkä lasta halua tai todennäköisemmin ei ole edes miettinyt, mitä oikeasti haluaa. Lykätään aikuistumista niin pitkälle kuin suinkin. Harva mies on samalla lailla valmis jo nuorena vanhemmaksi kuin naiset. Meidät kasvatetaan siihen aika puolihuomaamatta. Jotkut miehet eivät ikinä hankkisi lapsia, jos niitä ei vaan perheeseen ilmaantuisi. Olkoonkin vanemuus kahden kauppa, mutta kyse on sinun oikeudestasi päättää kropastasi. Suuntaan tai toiseen.
Älä siis anna hänen kypsymättömyytensä vaikuttaa tässä - ko. mies voi hyvin olla aivan yhtä pihalla vielä kahdenkymmenen vuoden päästäkin. Hän joko kasvaa vanhemmuuteen tai sitten ei. Jos ei, niin sitten pärjäät yksin. Useimmat yksinhuoltajat pärjäävät hyvin.
Sinä päätät.
En lukenut vastauksia, joten voi olla tositeluakin, mutta kirjoituksesi herätti välittömän halun vastata.
oletko paha vai hyvä ihminen? Hullu ajatus! Pahuus ja hyvyys on katsojan silmissä, joten sillä ei pitäisi olla mitään merkitystä, teet niin tai näin olet jompaa kumpaa jatkuvasti jonkun mielestä. Mutta se mitä sinun pitää miettiä on; oletko omasta mielestäsi ehjä ihminen, jos teet abortin. Siinäkään ei ole merkitystä, jos joku muu kertoo oman näkemyksensä, koska sinun oman elämäsi ehjyys tai rikkinäisyys haittaa loppupeleissä vain sinua itseäsi.
"Onko mulla vaara lapsettomuuteen abortin jälkeen?"
Jokaisella ihmisellä on vaaraa lapsettomuudesta. Voit vaikuttaa omaan hedelmällisyyteesi monilla tavoin, mutta osaltaan se ei ole sinun päätettävissäsi. Parannat kuitenkin omaa mahdollisuuttasi saada lapsia pitämällä itsestäsi huolta ja elämällä terveellisesti; et tupakoi, syöt terveellisesti, pidät painosi normaalina, harrastat terveellisesti liikuntaa, et sairastu sukupuolitauteihin, vältät stressiä jne.
"Kuinka abortin jälkeen katumuksesta selviää?"
Jos normaali suru pitkittyy tai ei tunnu enää normaalilta, mielenterveyspalvelut auttavat selviämään. Jossakin oli sanottu, että luopumiselle läheisestä (kuten sinulle massu-asukkisi) voisi varata vuoden suruajan. jos suru on ylitsepääsem'ätöntä tai kestää yli tuon, on tarvetta lähteä aktiivisesti hakemaan itselleen apua prosessin loppuun saattamisessa.
Mikäli siis päädyt aborttiin (jota itse esimerkiksi tilassasi en tekisi), niin muista, että sureminen kuuluu aina luopumiseen. Älä yritä pyristellä sitä karkuun, vaan pää pystyssä vain kohti, tunnet ne tunteet jotka kuuluu ja tulevat. Viha, itsesyytökset, syyllistyminen jne, ne kaikki tulevat ja menevät. Suruprosessin lopputulos on, että jatkat elämääsi muiston kanssa, et pääse siis tapahtuneesta yli, vaan opit elämään sen kansa.
"Kuinka helposti ihminen voi masentua abortin takia?"
Helpommin kuulema mikäli päätös on hätiköimätön, vastentahtoinen tai henkilöllä on aiempi mt-ongelmahistoria. Eli Hälytyskellot pitäisi sinulla soida ja kovasti!!!!
"Mikäli siis päädyt aborttiin (jota itse esimerkiksi tilassasi en tekisi), niin muista, että sureminen kuuluu aina luopumiseen."
Ja haluan lisätä, että vaikka et päätyisi aborttiin, vaan joutuisit luopumaan poikaystävästäsi tai ns. menettäisit nuoruutesi astuessasis äitiyteen, niin toki samaa tunteiden vuoristorataa kuuluu niihinkin luopumisiin... Älä siis pelkää sitä, ihminen oppii kokemalla ja tunteet ne koetaan usein oikein pohjamutia myöten...
Samaa mieltä. Ei millään toimenpiteillä tai ratkaisuilla voi elämästä poistaa tunteita, surua, luopumista tai muuta ikävää. Ei ole sellaista patenttiratkaisua. Sitä tulee aina jossain vaiheessa. Kun yhden oven sulkee, aukeaa edessä toinen tai parikin.
Tunteet vaan täytyy elää läpi, ja sitä kautta ihminen vahvistuu ja kypsyy. Kun yhden kerran on tullut kriisi eteen ja on sen läpi elänyt sen vuoristoradan, on toisen kriisin käsittely jo paljon helpompaa kun tietää että se on prosessi, jolla on alku ja loppu ja sen jälkeen astuu esiin taas yhä kauniimpi perhonen sieltä kotelosta.
Itseni tällä hetkellä tunnen pahaksi ihmiseksi. Lääkkellinen keskeytys on jo aloitettu, en poikaystäväni kanssa nähnyt toivoakaan perheen perustamiselle enkä yksin pärjää nytkään niin saati pienen vauvan kanssa. Huomenna päiväksi sairaalaan, pelottaa.. :( Kiitos kommenteista, autto miettimään ja autto päätöksessä. Pakko se on vaan todeta että ei mun ikänen tyttö oo lähelläkään aikuista. Jos ja kun lapsia saan, en koskaan jätä heitä. Vaikea selvitä tämmösestä asiasta ilman läheisiä.
Toivoa olisi ollut tottakai mutta nyt joudut sitten vääntelmään verukkeita ja tekosyitä sille mikset ottanut itseäsi lapsesi takia niskasta kiinni ja ryhdistäytynyt hänen elämänsä eteen.
Miten niin et pärjää?? Olet AIKUINEN, et mikään pikkutyttö!! Tosin hyvin vastuuton aikuinen.
"Jos ja kun lapsia saan, en koskaan jätä heitä."
???? Olet saanut jo yhden lapsen mutta olet hylkäämässä häntä, kunhan ensin surmaat hänet.
"Itseni tällä hetkellä tunnen pahaksi ihmiseksi"
Ehkäpä ihan aiheesta??! Kannattaako tehdä vastoin omaatuntoaan? Kaikkea ei kannattas ratkoo kylmällä "järjellä"..
Et sinä mikään sen pahempi ihminen ole kuin kukaan muukaan. Koettaisit käsitellä tuota prosessia jonkun kanssa, kun noita apupuhelimiakin on näitä tilanteita varten. Ja tuntemattomalle on vielä helpompi puhua kun tutulle. Se on kriisi ja kriisissä tarvii myötäelämistä ja tukea just läheisiltä. Ajattele että kahdesta huonosta vaihtoehdosta olet valinnut mikä on itsellesi vähemmän huono.
Nyt voivat lapsen henkeä kärttävät abortti-asiamiehet olla tyytyväisiä. Saavat tililleen jälleen lapsivainajan. Sekin päivä ja yö tulee, että nämä surmatut lapset kolkuttavat yllyttäjen omaatuntoa.
Kammottavaa sakkia ovat nuo vauvojen päänahkojen kerääjät. Lopulta he tekevät tiliä toiminnastaan.
Taas hankitaan ryvettynyttä omaatuntoo ja loppuiän syyllisyystraumoja oikein varta vasten ja urakalla...
Et oo adoptiota miettiny? Kaipa se parempi olis ku tappaa lapsi.
Lapsen tappaminen ei tietenkään tule kysymykseenkään.
Parempi jättää kokonaan lapsi tekemättä kuin antaa
adoptioon. Sitä varten meillä on olemassa mahdollisuus
keskeyttää ei-toivottu raskaus.
siinä vaiheessa kun se siellä kohdussa kelluu. Sitten voidaan miettiä enää hankkiudutaanko eroon likaisin keinoin tappamalla vai kannetaanko kunnialla vastuu ja annetaan elää.
Epätoivosi kukoistaa noissa naurettavissa nälvintäpaskoissa.. no eihän se vajaa mielenlaatus muuhunkaan tietysti riitä :DDD kuten vaikka sen tajuamiseen ettet kykene vääntään "olemattomaks" sellasta vaihtoehtoo mitä tapahtuu maailmassa jatkuvasti miljoonittain :))) mutta kovillehan se taas ottaa kun et omalta umpi-itsekkäältä navaltas antanu omalle lapselles tätä mahdollisuutta ja oikeutta ELÄÄ!!! Mätäne siihen ja katkeraan syyllisyyshelvettiis :D
Taas se suuttu.
Ei tässä nyt kukaan kiistä sitä miljoonittain käytettyä vaihtoehtoa
olemattomaksi. Minä haluan pitää sen vain laillisena, sillä vaikka ei itselleni
sille olekaan tarvetta, niin ei pidä olla niin itsekäs, ettei suo sitä
vaihtoehtoa muillekaan, varsinkin kun sen laittomana pitäminen
aiheuttaa paljon turhaa kärsimystä.
Et näköjään tajunnu edes mikä vaihtoehto tässä nyt on yritetty kiihkoraivolla kiistää.. ja kuten kaikki voi edelleen lukea, juurikin noin oli väitetty :)
"jos ei tajua että jos joku on raskaana, niin hänen yhtenä vaihtoehtona ei ole
adoptio, vaan joko raskauden jatkaminen tai keskeyttäminen."
Ja eihän tässä nyt kenenkään tartte olla mistään vihanen, varsinkaan kun tietää olevansa oikeessa ;) sen sijaan niillä joilla ei oo oo kun hatarat valheet vailla mitään faktallisia perusteita, on ilmiselvästi tukalammat oltavat.
tässä nyt tosiaan adoptiota??
"Minä haluan pitää sen vain laillisena, sillä vaikka ei itselleni
sille olekaan tarvetta, niin ei pidä olla niin itsekäs, ettei suo sitä
vaihtoehtoa muillekaan, varsinkin kun sen laittomana pitäminen
aiheuttaa paljon turhaa kärsimystä."
Toivon, että jonain päivänä ihmiset ymmärtäisivät, että päätös siitä, kuka saa elää ja kuka kuolee kuuluu yksinoikeudella Jumalalle. Ihmisellä ei ole oikeutta vahingoittaa omaa lastaan, kuten ei ketään muutakaan ihmistä. Jos jollain on epäselvyyttä tämän asian kanssa, kääntykää aina Jumalan puoleen, vastaukset löytyvät häneltä, eivät keneltäkään muulta.
Haluan myös kehottaa kaikkia rukoilemaan niiden naisten puolesta, joita tämä aihe koskettaa.Siunausta kaikille.
ottaneen sullakin se LAPSEN TAPPAMINEN kun noin "asiallinen" on tuotostes taso XDDDDD Mahtaa ahistaa. Hyvä, niin pitääkin ;))) Oivallinen varoittava esimerkki kuinka pahasti katkerat syyllisyystraumat voi tosiaan saada sekoamaan.
Kerro vielä että minkä jumalan puoleen? raamatun jumalan, koraanin jumalan, hindujen jumalan, juutalaisten jumalan, auringon jumalan, krishnan, buddhan, ukko ylijumalan, thorin, zeuksen vai toteemijumalan jne jne ? Vaihtoehtoja riittää.
"ihminen loi jumalan omaksi kuvakseen"
"Jumala, jumaluus tai jumalolento on käsite, joka tarkoittaa tavallisesti henkilöllisiksi käsitettyjä yliluonnollisia olentoja, joiden uskotaan hallitsevan luonnonvoimia, ihmisten kohtaloita ynnä muuta"(wiki)
Eli jos jumala hallitsee kohtaloita niin kyllähän se jumala sen abortinkin jo tiesi etukäteen. sehän on silloin jumalan tahtoma juttu koska jumala luo kohtalon ja jokainen ihmiselämä on siellä jumalalla tiedossa. kumma muuten kun ei sitä jumalaa ole näkynyt täällä yli 2000 vuoteen. onko se jumala kuollut??
"kuten ei ketään muutakaan ihmistä" Miksi kuitenkin juuri jumalasta toitottavat ihmiset ovat niitä jotka juuri eniten tätä tekee paljon enemmänn kuin tavalliset uskonnolla hurskastelemattomat ihmiset??, eli uskovaiset suosii toisten ihmisten vahingoittamista, samoin kuin omien lasten. Omia lapsiaanhan ne lessusaarnamiehet ovat paneksineet ja antaneet sukulaismiestenkin käyttää hyväkseen ja ovat vannottaneet lapsia olemaan hiljaa ja syyllistäneet lapset omista teoistaan. Ja juuri nämä pitää itseään ainoina oikeina uskovina =))))))
minusta on niin paljon vastuullisempaa olla uskonnoton ja vastata omista teoistani, kuin panna niitä kenenkään jeesuksen tai jumalan syyksi. Jeesus on semmonen kätevä anteeksiantoautomaatti ihmisille joilla ei ole kykyä vastata omista teoistaan vaan kaikki paha mitä itsessä on niin oikeutettaan uskolla. Katolisetkin mafiamiehet käyvät ensin tappamassa muutaman ihmisen ja menevät sen jälkeen synninpäästöön kirkkoon ja sitten voikin keventyneenä ja hyvällä mielellä mennä mamman ruokapöytään.
Minä en usko Jumaliin. Ihminen uskoo vain sitä mitä hän haluaa uskoa. Minä uskon, että maapalloa kiertää jättiläismäinen näkymätön teepannu joka vaikuttaa ihmisten elämään. Jos väität ettei kyseistä teepannua ole olemassa, niin osoita minulle että olen väärässä.
Aika moista yleistystä uskovista, että he olisivat niitä jotka vahingoittaa lapsiaan ja tekevät kaikkein eniten pahaa. Joo kyllä se näin varmasti on kun sanot noin. Uudestisyntyneet uskovathan ne kaikkein pahimpia lapsentappajia ja hyväksikäyttäjiä ovat.
Tällaista valhetta saa lukea täällä viikosta toiseen. Ei hyvänen aika sentään!
Mielenkiintoinen kokemus uskovalta itseltään:
http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2011/numero-6/herrain-huoneissa
Onko tarkoitus alkaa aborttipalstalla käsittelemään lestadiolaisuutta, kun olen ymmätänyt ettei tänne saa tuoda mitään uskonnollisuutta ja siihen on oma palstansa osoitettu?
Onko niin ettei muualla tapahdu mitään, vaan kaikki on uskovien syytä. Eli uskovat tekevät kauheuksia, ja ei-uskovat ovat sädekehä pään päällä, eli kaikki joka harjoittaa insestiä kotona, ovat siis uskovien tekemiä?
Tiedän kyllä hyvinkin läheltä ettei ne ole olleet aina uskovia. :(
Ei kaikki seksuaalinen väkivalta ole lestadiolaisten tekosia, mutta vakavaa tässä on se, että nämä hyväksikäyttäjät ja lastenraiskaajat on liikkeen johdon suojeluksessa. Muussa yhteiskunnassa jokainen rikollinen joutuu vastaamaan teoistaan, mutta lestadiolaisessa liikkeessä tämä on lahkon ylemmältä taholta siunattua toimintaa.
Ai miten niin joutuvat vastaamaan teoistaan? et tiedäkään kuinka paljon perheissä vaietaan eikä niistä mennä kovinkaan usein lakitupaan? villaisella vain painetaan ja uhkaillaan. Yksikin insesti on liikaa ja jos sitä vielä yritetään peitellä jonkon järjestön turvin niin se on todella kamalaa. Mutta niinkuin sanoin, ei tule kuin pieni prosentti ilmitulosta perheissä.