kirjoitan ihan kirjottamisen ilosta,kun olen aika väsynyt tähän kaikkeen. ihmiset ovat muuttuneet aivan uskomattomiksi viime vuosien aikana. ennen oli kaveruus aito asia,nyt tuntuu ettei mihinkään voi luottaa. minulta on viety suku,omaiset ja ystävät. tunnen olevani hyväksikäytetty. olen hyvä tyyppi kun lainaan rahaa,haen hajonneitten autojen luota,kuskaan lapsia,ostan lahjoja vimpon päälle. siihenkin tulee joskus katto,eikä sekään riitä. aiemmin olin köyhä,lahjani olivat vaatimattomia,niille naurettiin.nyt kun olen saanut talouteni kuntoon,sekään ei riitä että panostan muihin. olen aina ollut väliinputoaja,edes äitini ei minua halunnut,myönsi minun olleen todella paha vahinko. ei suostu kertomaan isäni nimeä edes. muille sisaruksille on sentään jakoreissuillaan muistanut panna isien nimet muistiin.. luulin olevani huonompi kun en saanut lapsia,ajattelin aina miten äitini hyysäsi siskojani joilla lapsia sateli tiuhaan tahtiin. kun vihdoin sain oman tyttöni,odotin ja odotin sitä iloista tapaamista,ja miten vihdoin kuuluisin joukkoon,en vaan ole koskaan päässyt. ehkä se on nyt isompana alkanut ahdistamaan vielä enemmän. mieheni ei ole koskaan "rakastunut " minuun. ei ole koskaan sanonut "oletpa nätti tänään, " tai että "ai kun haluan sinua".. nekin kaivertaa mieltä,kun tiedän olevani sisältä särkynyt,toivoisin edes sellasia pieniä asioita kuulevani.mutta turhaan. olen aivan rikki. haluaisin muutta kaikesta kauas pois lapseni kanssa.vaihtaa numeroa,vaikka tuskin sitä kukaan kaipaisi ees.
elämääkö vaan..
kaihomieli.. :"(
166
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tulipas paha mieli :(