Tukien poisto helppoa,

Milläs oot aatellut tuontiruuan maksaa?
Vesistöihin ei valitettavasti tule muutoksia. Tämä johtuu ympäristöviranomaisten jatkuvasta laiminlyönnistä. He kyllä tietävät ongelman, mutta sitä ei uskalleta julkistaa.
Kyse ei ole maataloudesta vaan jätevesipuhdistamoiden jatkuvasti suurenevista ohijuoksutuksista. Tämä johtuu keskittymisestä tiettyihin puhdistamoihin kun pienempiä suljetaan. Jäljelle jäävät vaan ovat auttamatta liian pieniä

"Kotimaisen alkutuotannon osuus suomalaiseta
ruuasta on siis enää vajaat 10 %".

PALJONKO ON ULKOMAISEN ALKUTUOTANNON OSUUS SUOMESSA SYÖDYSTÄ RUUASTA?

Tätä sinulta on kysytty aiemmin monta kertaa, kun et tiennyt niin vastasit että on epäolennaista paljonko yleensä alkutuotannon osuus on valmiista elintarvikkeesta. Miksi siis taaas laitat tuon alkutuotannon osuuden jos sellaisen ilmoitttaminen kerta on epäoleellista.


"ALKUTUOTANO tarkoittaa esimerkiksi viljaa, kananmunia, maitoa jota ei ole vielä käsitelty mitenkään meijerissä, sian ja lihakarjan ruhojen hintaa teurastamossa punnituksen jälkeen.

Ruoka taas on esimerkiksi, makkaraa, leikkeleitä, juustoa, valmisruokia, leipää,
ja alkoholikin lasketaan elintarvikkeeksi.

Kuinka voi siis verrata alkutuotannon arvoa ruoan arvoon.
Voitaisiin siis verrata suomen kaivoksessa olevan malkikiven arvoa suomeen tuotavien koneen arvoon.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10368110#comment-53060658

Ulkomainen raaka-aine vaan ei ole sen halvempaa kuin kotimainenkaan, ja päälle tulee vielä rahtikustannukset.

Elintarvikkeiden tuonti on nimenomaan valmiiksi jalostettujen tuotteiden tuontia, ei ole paljon järkeä kuskata raaka-aineita tänne kun ne voi jalostaa halvemmalla valmiiksi jo lähtömaassa.

Suomalaisten ruokalasku on jotain 15 mrd, josta alkutuotannon osuus luokkaa 10 %, kantsiiko tuo 15 mrd teettää kotimaassa vai tuoda valmiina ulkomailta?

Jos maito tuodaan meijeriin ja meijeri suorittaa automaattikoneilla pastoroinnin ja purkituksen niin pidän varsin kohtuullisena että meijerin kokonaikustannuksista raaka-aineen osuus on 40%.
Kananmunat tulevat pakkaamoon eikä niitä käsitellä muute kuin että ne pakataan, on siinäkin 40% mielestäni kohtuullinen raaka-ainekustannus.
Entä perunat ja juurekset, ei muuta kuin pakkausta.

Elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvo on 10,2 miljardia euroa.
maa- ja puutarhataloustuotteiden myyntituloista kertyy tänä vuonna yhteensä 2,2 miljardia euroa
Elintarviketeollisuuden käyttämistä raaka-aineista 80 prosenttia on kotimaisia.
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/uutiset/2010/9B5CC0BDBD91A9E0E040A8C0023C17FA
http://www.etl.fi/www/fi/elintarviketeollisuus/index.php

Elintarviketeollisuuden tuotannon arvosta kuitenkin raaka-aineen osuus on 20%.
Pitkälle koneellistetut ja automatisoidut tehtaan eivät tarvitse enää niin paljon ihmistyövoimaa kuin ennen, mutta tuo 60% oli keskiarvo, esimerkiksi liha leikataan vielä käsin ihmistyövoimalla, sellaisilla aloilla työn osuus on keskiarvoa suurempi.

Jos saa hiukan sivusta yrittää vastata, niin elintarviketeollisuuden raaka-ainekustannusten määrä ja osuus voi pienetyä sitä kautta, että raaka-ainetta tuodaan EU-alueen ulkopuolelta. Joidenkin lihatuotteiden (häränliha ja lammas) näin kai paljossa onkin. Jos elintarvikejalostajien näkökulmasta kotimainen alkutuote on halvin ja laadukkain, he varmasti ostavat silloin sitä. Ja jos näin on, kotimaisen kysynnän uskoisi silloin pelkästään kasvavan. Maatilojen määrän supistuminen kertoo kyllä jotain ihan päinvastaista.

Kansallisen maataloustuen poistaminen todennäköisesti lisäisi ulkomaisen tuonnin kasvua, jos kotimainen ei kykene ilman tukea kilpailemaan. Lopputulos riippuu siitä, mistä tuonti tulee. Silloin on tietysti mahdollisuus hankkia aina tuote halvimmasta maasta, joka tarkoittaa, että Suomen hintatasoa pitää verrata halvimpaan EU-maahan ja EU:n ulkopuolisiin maihin.

Elintarvikkeiden omavaraisuushokeman osalta vaikuttaa varsin oudolta, jos kotimaisesta tuotannossa melkein puolet valuu vientiin ja alkoholituotteiden valmistukseen. Sehän tarkoittaa, että suomalainen veronmaksaja tukee ulkomaista ruokailijaa ja alkoholinkulutusta.

... kirjoitti:

Jos maito tuodaan meijeriin ja meijeri suorittaa automaattikoneilla pastoroinnin ja purkituksen niin pidän varsin kohtuullisena että meijerin kokonaikustannuksista raaka-aineen osuus on 40%.
Kananmunat tulevat pakkaamoon eikä niitä käsitellä muute kuin että ne pakataan, on siinäkin 40% mielestäni kohtuullinen raaka-ainekustannus.
Entä perunat ja juurekset, ei muuta kuin pakkausta.

Elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvo on 10,2 miljardia euroa.
maa- ja puutarhataloustuotteiden myyntituloista kertyy tänä vuonna yhteensä 2,2 miljardia euroa
Elintarviketeollisuuden käyttämistä raaka-aineista 80 prosenttia on kotimaisia.
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/ajankohtaista/uutiset/2010/9B5CC0BDBD91A9E0E040A8C0023C17FA
http://www.etl.fi/www/fi/elintarviketeollisuus/index.php

Elintarviketeollisuuden tuotannon arvosta kuitenkin raaka-aineen osuus on 20%.
Pitkälle koneellistetut ja automatisoidut tehtaan eivät tarvitse enää niin paljon ihmistyövoimaa kuin ennen, mutta tuo 60% oli keskiarvo, esimerkiksi liha leikataan vielä käsin ihmistyövoimalla, sellaisilla aloilla työn osuus on keskiarvoa suurempi.

Lue lisää

Arvioitaessa elintarviketeollisuuden bruttoarvoa on muistettava,
että 10,2 mrd€:oon sisältyy vientiä 1.100 milj.€ edestä ja n. 1000 milj. €
edestä alkoholijuomien valmistusta. Kotimaisen ruuan
osuus elintarviketeollisuuden bruttoarvosta on siis n. 8.000 milj. €.

Mielipidepankki kirjoitti:

Jos saa hiukan sivusta yrittää vastata, niin elintarviketeollisuuden raaka-ainekustannusten määrä ja osuus voi pienetyä sitä kautta, että raaka-ainetta tuodaan EU-alueen ulkopuolelta. Joidenkin lihatuotteiden (häränliha ja lammas) näin kai paljossa onkin. Jos elintarvikejalostajien näkökulmasta kotimainen alkutuote on halvin ja laadukkain, he varmasti ostavat silloin sitä. Ja jos näin on, kotimaisen kysynnän uskoisi silloin pelkästään kasvavan. Maatilojen määrän supistuminen kertoo kyllä jotain ihan päinvastaista.

Kansallisen maataloustuen poistaminen todennäköisesti lisäisi ulkomaisen tuonnin kasvua, jos kotimainen ei kykene ilman tukea kilpailemaan. Lopputulos riippuu siitä, mistä tuonti tulee. Silloin on tietysti mahdollisuus hankkia aina tuote halvimmasta maasta, joka tarkoittaa, että Suomen hintatasoa pitää verrata halvimpaan EU-maahan ja EU:n ulkopuolisiin maihin.

Elintarvikkeiden omavaraisuushokeman osalta vaikuttaa varsin oudolta, jos kotimaisesta tuotannossa melkein puolet valuu vientiin ja alkoholituotteiden valmistukseen. Sehän tarkoittaa, että suomalainen veronmaksaja tukee ulkomaista ruokailijaa ja alkoholinkulutusta.

Lue lisää

Kotimaisen tuotannon osuus on n 80 prosenttia ja vakiintunut, tilojen määrä pienenee rakennmuutoksen takia mutta tuotanto ei laske, kotimainen tuotanto on kilpailukykyista, mihin tieto siitä että puolet valuu vientiin perustuu, tukien osalta tuonti ja vienti kuittaa toisensa..

Laskelmasi on mielenkiintoinen ja osoittaa tosiaankin sen, että alkuotteen pienet hinnanvaihtelut eivät ole merkityksellisiä kuluttajahintojen kannalta ainakaan yleisesti. Tuoteryhmittäistä vaihtelua voi tosin esiintyä. Jotkut ovat väittäneet maataloustuen olevan syömätukea. Tämä laskelmasi kertoo jotain aivan muuta. Ruuan hinnassa ei tapahtuisi olennaisia muutoksia, vaikka kaikki raaka-aineet tuotaisiin muualta.

Visio siitä, että kotimainen maatalous ei loppuisi kansallisten tukien lopettamisen vuoksi, on myös oikea. Se ajaisi vain suomalaista tuotantoa kohden kannattavampaa ja ammattimaisempaa mallia. Syntyisi maataloustuotantoyhtiöitä perheviljelmien sijaan. Lisäksi tuotanto hakeutuisi maan sisällä siine, missä kannattavuusedellytyksen olisivat parhaimmat.

Kuitenkin kirjoitit "Kotimaisen alkutuotannon osuus suomalaiseta
ruuasta on siis enää vajaat 10 %" ja sitten "Suomen elintarviketeollisuus raportoi, että
yli 60 % sen kustannuksista syntyy raaka-ainehankinnoista".

Etkö nää kirjoituksesa mitää ristiriitaa. Entä miten elintarviketeollisuus saisi raaka-aineensa ulkoa halvemmalla kuten väitit: Suomen elintarviketeollisuus raportoi, että
yli 60 % sen kustannuksista syntyy raaka-ainehankinnoist. ...ratkaisuksi ..ruuan tuonti ulkomailta yhä enenevässä määrin myös teollisuuden raaka-aineeksi".

Voisitko nyt sitten selvittää miten ruoan tuonti ulkomailta laskisi elintarviketeollisuusn raaka-ainekuluja jos suomen alkutuotannon hinnat ovat eurooppalaista tasoa.


Et ole muuten vieläkään tehnyt esimerkkilaskelmaa hehtaarin tuotantokustannuksisa ja niiden alentamisesta. Itse voin laittaa kyllä laskelmat jotka olen laskenut eräällä tietokoneohjelmalla kun siiden ensin on syötetty arvot pellosta ja viljeltävästä kasvista.
Samanlaisia ohjelmia käyttävät jo monet sian ja maidotuottajat. Tunne heitä ja olen keskustellut heidän kanssaan eivätkä he nää mitään mahdollisuutta jatkaa näillä tuottajahinnoilla tuotantoaan jos tuet poistettaísiin. Tuotanto heillä on siis niin kustannustehokasta kuin se nyt voi olla. Mistään perheviljelmäpuuhastelusta ei todellakaan ole kyse. Voisit joskus itsekin mennä jonnekin nykyaikaiseen navettaan, sikalaan tai kanalaan ja haastatella isäntää ja emäntää, maailman kuvasi saattaisi muuttua. Mutta sinähän haluatkin vai provosoida etkä ilmeisesti haluakaan saada "kentältä" oikeaa tietoa.


.

maausko, kirjoitti:

Kuitenkin kirjoitit "Kotimaisen alkutuotannon osuus suomalaiseta
ruuasta on siis enää vajaat 10 %" ja sitten "Suomen elintarviketeollisuus raportoi, että
yli 60 % sen kustannuksista syntyy raaka-ainehankinnoista".

Etkö nää kirjoituksesa mitää ristiriitaa. Entä miten elintarviketeollisuus saisi raaka-aineensa ulkoa halvemmalla kuten väitit: Suomen elintarviketeollisuus raportoi, että
yli 60 % sen kustannuksista syntyy raaka-ainehankinnoist. ...ratkaisuksi ..ruuan tuonti ulkomailta yhä enenevässä määrin myös teollisuuden raaka-aineeksi".

Voisitko nyt sitten selvittää miten ruoan tuonti ulkomailta laskisi elintarviketeollisuusn raaka-ainekuluja jos suomen alkutuotannon hinnat ovat eurooppalaista tasoa.


Et ole muuten vieläkään tehnyt esimerkkilaskelmaa hehtaarin tuotantokustannuksisa ja niiden alentamisesta. Itse voin laittaa kyllä laskelmat jotka olen laskenut eräällä tietokoneohjelmalla kun siiden ensin on syötetty arvot pellosta ja viljeltävästä kasvista.
Samanlaisia ohjelmia käyttävät jo monet sian ja maidotuottajat. Tunne heitä ja olen keskustellut heidän kanssaan eivätkä he nää mitään mahdollisuutta jatkaa näillä tuottajahinnoilla tuotantoaan jos tuet poistettaísiin. Tuotanto heillä on siis niin kustannustehokasta kuin se nyt voi olla. Mistään perheviljelmäpuuhastelusta ei todellakaan ole kyse. Voisit joskus itsekin mennä jonnekin nykyaikaiseen navettaan, sikalaan tai kanalaan ja haastatella isäntää ja emäntää, maailman kuvasi saattaisi muuttua. Mutta sinähän haluatkin vai provosoida etkä ilmeisesti haluakaan saada "kentältä" oikeaa tietoa.


.

Lue lisää

Eihän siinä mitään ristiriitaa ole. 10 %:n osuus on laskettu kuluttajahinnoista, joissa on siis mukana myös tukku- ja vähittäiskaupan osuudet. 60 % on taas laskettu elintarviketeollisuuden kustannuksista.

Elintarviketeollisuuden raaka-ainehinnat eivät olennaisesti vähenisi tai kasvaisi, vaikka kotimainen tuotanto korvattaisiin tuonnilla. Teollisuus ei hanki raaka-aineita keskimääräishintojen perusteella, vaan valitsee halvimman, jos laatu on yhtäläinen. Suomen hintatasoa pitäisi sen vuoksi verrata aina halvimman kilpailijamaan hintatsoon. Tämä puolestaan kallistaisi vaakaa siihen, että elintarviketeollisuuden raaka-ainekustannukset jonkin verran halventuisvat, jos kotimainen tuotanto loppuisi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Eihän siinä mitään ristiriitaa ole. 10 %:n osuus on laskettu kuluttajahinnoista, joissa on siis mukana myös tukku- ja vähittäiskaupan osuudet. 60 % on taas laskettu elintarviketeollisuuden kustannuksista.

Elintarviketeollisuuden raaka-ainehinnat eivät olennaisesti vähenisi tai kasvaisi, vaikka kotimainen tuotanto korvattaisiin tuonnilla. Teollisuus ei hanki raaka-aineita keskimääräishintojen perusteella, vaan valitsee halvimman, jos laatu on yhtäläinen. Suomen hintatasoa pitäisi sen vuoksi verrata aina halvimman kilpailijamaan hintatsoon. Tämä puolestaan kallistaisi vaakaa siihen, että elintarviketeollisuuden raaka-ainekustannukset jonkin verran halventuisvat, jos kotimainen tuotanto loppuisi.

Lue lisää

Ei siinä ristiritaa olekkaan mutta kun kirjoitit jutun niin että asiantuntematon lukija saa sellaisen käsityksen että 90% suomalaisen ruuasta tuotaisiin ulkomailta, siihenhän sinä pyrit, muuten olisit kirjoittanut mikä osuus on ulkolaisen alkutuotannon osuus suomalaisen syömästä ruuasta, kun sitä on sinulta kysyttykin.

Voisihan elintarviketeollisuus ostaa raaka-aineensa jo nyt ulkomailta jos haluaisivat.
Selvitäppä sitten miksi teollisuus ostaa raaka-aineensa ulkomailta. Nyt tietenkin vastaat että HK on viljelijöiden omistama, mutta miksei sitten sellaiset jalostajat kuten vaikkapa atria osta raaka-aineitaan halvimmista maista.

Kysymyksen vastaus taitaa selvitä heidän esitteestään:

"Suomalaiselle kuluttajalle tarjoamme Atria-merkin alla vain ja ainoastaan suomalaista lihaa. Asiakkainamme on iso joukko kotimaan parhaita ruoka-alan yrityksiä, mutta ennen kaikkea suomalaiset kuluttajat".
http://www.atria.fi/kotimaisuus/Sivut/default.aspx

Mielipidepankki kirjoitti:

Laskelmasi on mielenkiintoinen ja osoittaa tosiaankin sen, että alkuotteen pienet hinnanvaihtelut eivät ole merkityksellisiä kuluttajahintojen kannalta ainakaan yleisesti. Tuoteryhmittäistä vaihtelua voi tosin esiintyä. Jotkut ovat väittäneet maataloustuen olevan syömätukea. Tämä laskelmasi kertoo jotain aivan muuta. Ruuan hinnassa ei tapahtuisi olennaisia muutoksia, vaikka kaikki raaka-aineet tuotaisiin muualta.

Visio siitä, että kotimainen maatalous ei loppuisi kansallisten tukien lopettamisen vuoksi, on myös oikea. Se ajaisi vain suomalaista tuotantoa kohden kannattavampaa ja ammattimaisempaa mallia. Syntyisi maataloustuotantoyhtiöitä perheviljelmien sijaan. Lisäksi tuotanto hakeutuisi maan sisällä siine, missä kannattavuusedellytyksen olisivat parhaimmat.

Lue lisää

Maataloustuki on syömatukia täydellisesti ja alaluokkalainenkin ymmärtää että tuotanto loppuu kuin seinään tästä johtuen, maataloustulo 750 miljoonaa, kansallinen tuki 1,2 miljardia..

Puhut vaihteeksi vähittäiskaupasta, aiemmin vertailit päivittäistavarakauppaan, onkohan seuraava vertailulaskelmasi tukkukauppa versus kotimaisen alkutuotannon arvo ?
Olet olevinasi fiksukin, kun esittelet suuria lukuja ja laskuesimerkkejä, kuitenkin tarkoituksesi on ainoastaan Suomalaisen tuottajan halveksunta ja aliarvioiminen, ja yrität laskelmillasi osoittaa Suomalaisesn ruuantuottajan tarpeettomuuden.

Tiedätkö yleensä mikä on vähittäiskauppa, tai päivittäistavarakauppa, esim. Prisma on vähittäistavarakauppa, josta voi ostaa ruokatarvikkeiden lisäksi aina hakaneuloista autoihin, ja niiden varaosiin, sekä huoltopalveluihin, sekä rakennustarvikkeisiin ja valmistaloihin.

Koska muuten alkaa valmistua ne sinun lasitornit kerrostalojen päälle, joissa edullista ruokaa kasvatetaan, skyfarm.it, jotka mielestäsi tekee kaikki maailman maanviljelijät tarpeettomaksi. Uusi mottosi: katolta halvalla.
En osaa tuosta ideasta muuta sanoa, kuin että lasiliikkeille alkaa kulta-ajat.

Tottakai kilpailun tasapuolisuus edellyttäisi, että kaikki EU-maataloustuet poistettaisiin samalla kertaa. Suomen osalta kilpailutilanne on jo nyt edellisempi kuin muualla, koska meillä maksetaan kansallisia tukia paljon enemmän kuin vaikkapa Ruotsissa tai Baltian maissa.

Laskelmat kuitenkin kertovat myös siitä, että todellinen syy tukipolitiikkaan on kotimaisten viljelijöiden tukeminen eikä mikään syömätuki kuluttajille. Monethan ovat yrittäneet väittää, että kyse olisi syömätuesta ja että koko systeemin ovat panneet alulle demarit. Tämä on selvästi väärän puun haukkumista.

Maataloustuet ovat paljossa kepulaista aluepoliitiikkaa tukemaan tarkoitettu systeemi. Siinä maatalous hajautetaan niin paljon kuin mahdollista kustannuksista ja ruuan hiinasta välittämättä. Eniten tuetaan pohjoista, arktista maataloutta eli oikein kannustetaan siihen, että maataloutta harjoitettaisiin mahdollisimman epäedullisissa olosuhteissa.

Mikään kriisiaikojen omavaraisuus ei edellytä näin laajamittaisen rauhan ajan maatalouden ylläpitoa, joten sekin peruste on täysin huuhaata. Kriisiaikojen maataloudessa ensin loppuu löpö ja sitä varten maataloutta pitäisi siis suunnitella hevosvetoiseksi ja ei-koneellistetuksi, jos kriisaikoja halutaan turvata.

Paras systeemi olisi sellainen, jossa kuluttajien annettaisiin valita kaupan tiskeillä kotimaisuusaste päivittäin eli siirryttäisiin kuokkakommunismista markkinatalouteen.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tottakai kilpailun tasapuolisuus edellyttäisi, että kaikki EU-maataloustuet poistettaisiin samalla kertaa. Suomen osalta kilpailutilanne on jo nyt edellisempi kuin muualla, koska meillä maksetaan kansallisia tukia paljon enemmän kuin vaikkapa Ruotsissa tai Baltian maissa.

Laskelmat kuitenkin kertovat myös siitä, että todellinen syy tukipolitiikkaan on kotimaisten viljelijöiden tukeminen eikä mikään syömätuki kuluttajille. Monethan ovat yrittäneet väittää, että kyse olisi syömätuesta ja että koko systeemin ovat panneet alulle demarit. Tämä on selvästi väärän puun haukkumista.

Maataloustuet ovat paljossa kepulaista aluepoliitiikkaa tukemaan tarkoitettu systeemi. Siinä maatalous hajautetaan niin paljon kuin mahdollista kustannuksista ja ruuan hiinasta välittämättä. Eniten tuetaan pohjoista, arktista maataloutta eli oikein kannustetaan siihen, että maataloutta harjoitettaisiin mahdollisimman epäedullisissa olosuhteissa.

Mikään kriisiaikojen omavaraisuus ei edellytä näin laajamittaisen rauhan ajan maatalouden ylläpitoa, joten sekin peruste on täysin huuhaata. Kriisiaikojen maataloudessa ensin loppuu löpö ja sitä varten maataloutta pitäisi siis suunnitella hevosvetoiseksi ja ei-koneellistetuksi, jos kriisaikoja halutaan turvata.

Paras systeemi olisi sellainen, jossa kuluttajien annettaisiin valita kaupan tiskeillä kotimaisuusaste päivittäin eli siirryttäisiin kuokkakommunismista markkinatalouteen.

Lue lisää

joka puolella ja aluepolitiikkaa.

Tilaa kohti laskettuna..

1 Denmark €19 239
2 Luxembourg €16 151
3 Greece €14 473
4 Germany €13 032
5 United Kingdom €12 267
6 Ireland €9 043
7 Belgium €9 042
8 Sweden €8 802
9 Netherlands €8 034
10 Finland €7 077

Maatakohti laskettuna..

1 France €10 092 million
2 Spain €6 681 million
3 Germany €6 567 million
4 Italy €5 486 million
5 United Kingdom €4 308 million
6 Greece €3 071 million
7 Poland €2 142 million
8 Ireland €1 736 million
9 Austria €1 275 million
10 Netherlands €1 220 million
11 Denmark €1 165 million
12 Belgium €956 million
13 Portugal €951 million
14 Sweden €925 million
15 Hungary €841 million
16 Finland €818 million

Maataloustulo 800 miljoonaa.
Maataloustuki 2000 mijonaa.
800milj €-2000milj €=miinus1200milj €.

Mitä nyt katasrofina pitää, muutaman mildardin vaitotaseen alijäämän suureneminen ja ehkä 100000 työtöntä lisää sekä tulevaissuudessa kun maapallon väkimäärän kaksinkertaistuessa, olisiko meille myytävänä ruokaa ja millä hinnalla, ruoka kun on sellainen tuote että siitä maksetaan se mitä pyydetään ja jos rahat ei riitä niin ei voisi ostaakkaan.

Pääpointtina on myös se että nykyisetkin päättäjät ovat hyväksyneet maataloustuet.


"Liki 3.000 milj. € ulkoatuodun arvosta menee suoraan
kauppaketjujen kautta. Tämän erän osuus kokonaiskulutuksesta on
siis n. 20 %".

Noniin, siis 20% on ulkoa tuotua jossa raaka-aineen osuus on 20%. varmaan alenpikin koska ulkoa tuotaan ruoka jalostetummassa muodossa ja elintarvikkeet sisältävät myös alkoholin jolla on suurempi osuus tuonnissa kuin sen osuus on suomen kokonaiskulutuksessa suomen elintarvikemyynnistä.

"Kotimaisen alkutuotannon osuus suomalaiseta ruuasta on siis enää vajaat 10 %"
Siis: kun ulkolaisen ruuan osuus kotimaisen ruuan osuudesta on 20% on ulkolaisen alkutuotannon osuukin siis 20%, eli 3 miljardista 0.6 miljardia, suomalainen alkutuotanto on siis 2,3 miljardia. Kun ottaa vielä huomioon että ulkoa tuotaan sellaista ruokaa jota täällä ei kasva, hedelmiä, kahvia, soijaa, maissia, mausteita, jne, voidaan mielestäni pitää suomalaisen alkutuotannon osuutta suurena verrattaessa ulkolaiseen alkutuotantoon.

"Suomalainen elintarviketeollisuus on siis onnistunut pitämään kotimarkkinat poikkeuksellisen hyvin. Suomessa kotimaisten elintarvikkeiden markkinaosuus on yli 80 %. Kansainvälisessä vertailussa meidät pystyy siinä lievästi hakkaamaan vain Norja".
http://www.pellervo.fi/otlehti/ot3_07/kilpailukykya.htm

Nyt sanot maajussien tutkimuksia, olet itsekin ottanut lainauksia PTT:n tutkimuksista ja ne ovat silloin sinulle kelvanneet, no nythän oli kyllä myönteistä tietoa maataluden kannalta että ilmeisesti tieto ei pidä paikkansa, vai kuinka.

... kirjoitti:

Maataloustulo 800 miljoonaa.
Maataloustuki 2000 mijonaa.
800milj €-2000milj €=miinus1200milj €.

Mitä nyt katasrofina pitää, muutaman mildardin vaitotaseen alijäämän suureneminen ja ehkä 100000 työtöntä lisää sekä tulevaissuudessa kun maapallon väkimäärän kaksinkertaistuessa, olisiko meille myytävänä ruokaa ja millä hinnalla, ruoka kun on sellainen tuote että siitä maksetaan se mitä pyydetään ja jos rahat ei riitä niin ei voisi ostaakkaan.

Pääpointtina on myös se että nykyisetkin päättäjät ovat hyväksyneet maataloustuet.


"Liki 3.000 milj. € ulkoatuodun arvosta menee suoraan
kauppaketjujen kautta. Tämän erän osuus kokonaiskulutuksesta on
siis n. 20 %".

Noniin, siis 20% on ulkoa tuotua jossa raaka-aineen osuus on 20%. varmaan alenpikin koska ulkoa tuotaan ruoka jalostetummassa muodossa ja elintarvikkeet sisältävät myös alkoholin jolla on suurempi osuus tuonnissa kuin sen osuus on suomen kokonaiskulutuksessa suomen elintarvikemyynnistä.

"Kotimaisen alkutuotannon osuus suomalaiseta ruuasta on siis enää vajaat 10 %"
Siis: kun ulkolaisen ruuan osuus kotimaisen ruuan osuudesta on 20% on ulkolaisen alkutuotannon osuukin siis 20%, eli 3 miljardista 0.6 miljardia, suomalainen alkutuotanto on siis 2,3 miljardia. Kun ottaa vielä huomioon että ulkoa tuotaan sellaista ruokaa jota täällä ei kasva, hedelmiä, kahvia, soijaa, maissia, mausteita, jne, voidaan mielestäni pitää suomalaisen alkutuotannon osuutta suurena verrattaessa ulkolaiseen alkutuotantoon.

"Suomalainen elintarviketeollisuus on siis onnistunut pitämään kotimarkkinat poikkeuksellisen hyvin. Suomessa kotimaisten elintarvikkeiden markkinaosuus on yli 80 %. Kansainvälisessä vertailussa meidät pystyy siinä lievästi hakkaamaan vain Norja".
http://www.pellervo.fi/otlehti/ot3_07/kilpailukykya.htm

Nyt sanot maajussien tutkimuksia, olet itsekin ottanut lainauksia PTT:n tutkimuksista ja ne ovat silloin sinulle kelvanneet, no nythän oli kyllä myönteistä tietoa maataluden kannalta että ilmeisesti tieto ei pidä paikkansa, vai kuinka.

Lue lisää

Tukien määrä on noin 3 miljardia eikä 2 miljardia, kun tukiin lasketaan mukaan veronmaksajien kustantamat lomatuet, luopumistuet ja valtaosa eläketulosta. Muut yrittäjät huolehtivat em. asioista itse.

Vaihtotaseen alijäämäongelmat eivät poistu sillä, että tuotantorakennetta muutetaan kannattamattomaan suuntaa. Asia on päinvastoin. Kreikan yksi ongelma on juuri tämä eli epäkelvot tai olemattomat vientituotteet.

Jos ajattelu menisi sinun ehdottamallasi tavalla, Suomen olisi kannattanut alkaa tukea NL:n hajoamisen jälkeen tekstiiliteollisuutta, joka kaiken lisäksi työllisti paljon ihmisiä. Näin ei kuitenkaan menetelty ja onneksi ei. Sen sijaan teknologiateollisuuteen annettiin kasvaa ja koulutuspanoksia siirrettiin sinne. Se oli tärkeä Suomen lamasta nostanut tekijä ja sen ansiosta vaihtotaseemme alkoi näyttää kovasti plusmerkkiseltä. Kannattamattomuus vaihdettiin kannattavuuteen elinkeinorakennemuutoksella. Mistään muustahan ei maataloudenkaan osalta ole ollut kyse. Siinä muutos on kaikesta jarrutuksesta huolimatta ollut pitkäaikainen ja ongelmia on aiheuttanut poliittinen jarrutus. Sen vuoksi rakenneratkaisut ovat tuntuneet kipeiltä, koska niihin ei ryhdytty ajoissa eli jo parikymmentä vuotta ennen EUhun liittymistä.

Jos suomalainen ruoka alkaa mennä kaupaksi maailmalla tulevaisuudessa markkinahintaan, se poikii tietysti alan yritteliäisyyttä. Mutta ei meidän sen takia täydy ylläpitää jo ennen täysin ylimitoitettua maataloutta, kun väki voidaan sijoittaa kannattavampien elinkeinojen työvoimaksi. Työvoimastahan on tulossa pulaa, sitähän ne Matti Vanhasen Rukan lumilla keksivät ajatukset juuri ovat.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tukien määrä on noin 3 miljardia eikä 2 miljardia, kun tukiin lasketaan mukaan veronmaksajien kustantamat lomatuet, luopumistuet ja valtaosa eläketulosta. Muut yrittäjät huolehtivat em. asioista itse.

Vaihtotaseen alijäämäongelmat eivät poistu sillä, että tuotantorakennetta muutetaan kannattamattomaan suuntaa. Asia on päinvastoin. Kreikan yksi ongelma on juuri tämä eli epäkelvot tai olemattomat vientituotteet.

Jos ajattelu menisi sinun ehdottamallasi tavalla, Suomen olisi kannattanut alkaa tukea NL:n hajoamisen jälkeen tekstiiliteollisuutta, joka kaiken lisäksi työllisti paljon ihmisiä. Näin ei kuitenkaan menetelty ja onneksi ei. Sen sijaan teknologiateollisuuteen annettiin kasvaa ja koulutuspanoksia siirrettiin sinne. Se oli tärkeä Suomen lamasta nostanut tekijä ja sen ansiosta vaihtotaseemme alkoi näyttää kovasti plusmerkkiseltä. Kannattamattomuus vaihdettiin kannattavuuteen elinkeinorakennemuutoksella. Mistään muustahan ei maataloudenkaan osalta ole ollut kyse. Siinä muutos on kaikesta jarrutuksesta huolimatta ollut pitkäaikainen ja ongelmia on aiheuttanut poliittinen jarrutus. Sen vuoksi rakenneratkaisut ovat tuntuneet kipeiltä, koska niihin ei ryhdytty ajoissa eli jo parikymmentä vuotta ennen EUhun liittymistä.

Jos suomalainen ruoka alkaa mennä kaupaksi maailmalla tulevaisuudessa markkinahintaan, se poikii tietysti alan yritteliäisyyttä. Mutta ei meidän sen takia täydy ylläpitää jo ennen täysin ylimitoitettua maataloutta, kun väki voidaan sijoittaa kannattavampien elinkeinojen työvoimaksi. Työvoimastahan on tulossa pulaa, sitähän ne Matti Vanhasen Rukan lumilla keksivät ajatukset juuri ovat.

Lue lisää

maataloustukea maksetaan n 2,1 miljrdia josta EU maksaa liki puolet, eläkkeet tämän päivän viljelijät maksaa itse. rakennemuutos maataloudessa alkoi jo 60-70 luvulta, mistä ihmeestä te nuo satunne keksitte. Suomalainen ruoka on kysyttyä Suomessa ja ulkomailla, vientikanavat aukeni juuri mm Kiinaan..

Saatathan arvata lottorivinkin oikein.

Matematiikan alkeita ymmärtäville laskelma
kotimaisuusasteen muodostumisesta:

- kotimainen alkutuotanto 1.300 M€
- ulkoatunti 3.300 M€



Elintarvikkeiden myynti vähittäishinnoin 15.000 M€

Kotimaisen alkutuotannon osuus: 1.300 / 15.000 * 100 = 8,67%.

(ei siis 10 % kuten edellisessä puheenvuorossani vahingossa sanoin)

Ulkoatuodun osuus: 3.300 /15.000 * 100 = 22%

Kotimaisuusaste: 11.700 / 15.000 * 100 = 78%

jopa_vain kirjoitti:

Matematiikan alkeita ymmärtäville laskelma
kotimaisuusasteen muodostumisesta:

- kotimainen alkutuotanto 1.300 M€
- ulkoatunti 3.300 M€



Elintarvikkeiden myynti vähittäishinnoin 15.000 M€

Kotimaisen alkutuotannon osuus: 1.300 / 15.000 * 100 = 8,67%.

(ei siis 10 % kuten edellisessä puheenvuorossani vahingossa sanoin)

Ulkoatuodun osuus: 3.300 /15.000 * 100 = 22%

Kotimaisuusaste: 11.700 / 15.000 * 100 = 78%

Lue lisää

Hienoa.

Eli jos kaikki tuotaisiin ulkoa, ulkoa tuodun osuus nousisi 30 %:iin ja kotimaisuusaste tippuisi 70 %:iin.

Ulkolaisen alkutuotannon osuus on 2 % ruuan hinnasta
vähittäishinnoin laskettuna.

ggh kirjoitti:

Ulkolaisen alkutuotannon osuus on 2 % ruuan hinnasta
vähittäishinnoin laskettuna.

Kotimaisen alkutuotannon osuus: 1.300 / 15.000 * 100 = 8,67%
Ulkoatuodun osuus: 3.300 /15.000 * 100 = 22%

Lisää matematiikkaa, jos alkutuotannon osuus elintarvikkeiden myynnistä on 8.67%, on se varmaan samaa luokkaa ulkolaisten osaltakin, siis 3300 miljoonasta on 8,67%
286 milljoonaa euroa.

SIIS:

Kotimaisen alkutuotannon osuus: 1.300 / 15.000 * 100 = 8,67%
Ulkolaisen alkutuotannon osuus:......0.286 / 15000*100= 1.91%

Nyt summat ovat vertailukelpoisia.

sitähän sä kysyit... kirjoitti:

Kotimaisen alkutuotannon osuus: 1.300 / 15.000 * 100 = 8,67%
Ulkoatuodun osuus: 3.300 /15.000 * 100 = 22%

Lisää matematiikkaa, jos alkutuotannon osuus elintarvikkeiden myynnistä on 8.67%, on se varmaan samaa luokkaa ulkolaisten osaltakin, siis 3300 miljoonasta on 8,67%
286 milljoonaa euroa.

SIIS:

Kotimaisen alkutuotannon osuus: 1.300 / 15.000 * 100 = 8,67%
Ulkolaisen alkutuotannon osuus:......0.286 / 15000*100= 1.91%

Nyt summat ovat vertailukelpoisia.

Lue lisää

alkutuotannon arvo on kyllä 2.300miljoonaa euroa.

Väität että ulos viedään noin miljardi. mutta kun ne ovat ELINTARVIKKEITA joista alkutuotannon osuus on mainitsemasi 8,67% eli 86.7 miljoonaa euroa.

Suomessa mallastamoteollisuus käyttää mallasohraa vuosittain yli 100 000 tonnia, eli siis arvoltaan noin 20 miljoonaa josta suurin osa menee kotimaan kulutukseen.
http://www.agronet.fi/mallasohra/oo8tietoja_mallasohran.htm

Mielipidepankki kirjoitti:

Hienoa.

Eli jos kaikki tuotaisiin ulkoa, ulkoa tuodun osuus nousisi 30 %:iin ja kotimaisuusaste tippuisi 70 %:iin.

kun nukutaan matikkatunnilla huh huh.

Tuon jopavainin matematiikkaa on eripäivinä erilaista, joku aika sitten se tuli laskuissaan siihen tulokseen, että kotimaisen alkutuotannon osuus ruuantuotannosta on 80 %, ja ulkomaisen 20%. Mitä kaavaa silloin käytit ?

Noilla suurilla luvuilla, laskukaavoilla, ja omilla mielipiteillään joita yrittää saada siihen muotoon, kuin ne olisivat absoluuttinen totuus, jopavain yrittää hämätä lukijoita. Jos maanviljelijät olisivat noin huonoja laskutaidoiltaan, kun jopavain luulee, olisi tilat menneet konkkaan jo aikapäiviä sitten.

Nuo sen vastaukset yllä, on tosi naurettavia, viitsiikin nolata itsensä tuollaisilla p**ka puheilla, no toisaalta vastaukset todistavat vain, että jopavain on "kompetenssiltaan megalomaaninen" maatalouden vihaaja.