Olen taloa ostamassa ja mieluinen hirsitalo löytyi. Ongelmana vain se, että vaikkakin ko. talossa on kohtuulliset lämmityskustannukset, johtuen leivinuunin tehosta ja hyvästä sijainnista, niin silti huolestuttaa sähkön hintakehitys.
Minkä hintaista siis olisi nostaa lattialaattaa sen verran, että saisi nestekiertoisen lämmitysjärjestelmän vanhan kakun päälle? Muutenkin kyseisessä talossa oli lattiat remontintarpeessa, eli olisi sama uusia lämmitys nestekiertoiseksi ja uudet lattiat samoilla tulilla.
Entäs miten paljon tulee maksamaan maalämpä; joku laadukas järjestelmä, kun ostattelemani talo on 130 neliötä ja siinä on ykv mikä olisi tarkoitus tehdä mikäli kaupat syntyvät?
Minkä hintaista siis olisi nostaa lattialaattaa sen verran, että saisi nestekiertoisen lämmitysjärjestelmän vanhan kakun päälle? Muutenkin kyseisessä talossa oli lattiat remontintarpeessa, eli olisi sama uusia lämmitys nestekiertoiseksi ja uudet lattiat samoilla tulilla.
Entäs miten paljon tulee maksamaan maalämpä; joku laadukas järjestelmä, kun ostattelemani talo on 130 neliötä ja siinä on ykv mikä olisi tarkoitus tehdä mikäli kaupat syntyvät?
Vastaukset 61
Vanhimmat
No kyllä se niin paljon maksaa ettet ihan lähivuosikymmeninä saa säästettyä remontin hintaa lämmityskuluissa.
Ei muuta kuin tarjousta kysymään, päivitä tiedot tänne kun saat hinnan.
No ei kauheesti: Sanoisin 3000€ se nestekiertoinen lämmitys. Siihen sitten valu tai levytys tonnin verran, ja 10 000€ maalämpö. Lattialaminaatti 20€/m2. -Käytetyn auton hinta siis koko paska ( = 20 000). Työt saat kotitalousvähennykseen mikäli et tee itse.
Hyvä sijoitus.
Talon hinta nousee kun investoi.
Tilaan heti sinut tekemään jos tonnilla saneerauskohteeseen saan lattiavalut.
Eikä sitten mitään vironlaatua.
Sori, en tee mulkeroille ja kateellisille. Tonnin se kura maksaa, kun kolme senttiä nostaa lattiatasoa 130m3 taloon - kokemusta on. Ei siinä kun tilaat itse kurat, laitat praimerin entisen lattian päälle ja siihen sitten ne lämpöputket, ja ei kun kurat niskaan. Vähän kopiseva tulee hyuonolla tsägällä, jos se jää irti siitä entisestä valusta, mutta harvemmin sitä sattuu. Levytys on toinen vaihtoehto, mutta siinä latttiakakusta ei tule niin varastoiva lämmön suhteen.
Sehän on pelkkää plussaa ettei vesilattiassa ole varauskykyä. 3cm laattaan on kyllä aika haastavaa laittaa putket. Meillä on yläkerran laatta 6cm ja siinäkin meinasi olla vaikeuksia saada rautoja ja putkia pysymään pinnan alla.
Jos hommaat vesikiertoisen lattialämmityksen, liitä se uuni lattiaan, niin ei tarvitse sotkeentua pumppu-uskontoon ja odotella takaisinmaksupäivää kuin uskovainen taivaasen pääsypäivää, jota koskaan ei tule.
MLP ilman muuta eikä tarvi kerjätä rahtilavoja tai olla puuorjana. Takaisinmaksuaika max 5-6 vuotta kun tuota kotitalousvähennystä saa kaikesta työstä, myös lattialämmityksestä. Huoletonta lämmintä.
"Huoletonta lämmintä. "
Ei poreallasta, on huolia. MLP voi laueta koska vaan, on huolia tekstareista ja huollon saatavuudesta.
Kannattaa miettiä tarkkaan onko valmis/valmiutta tuottaa koko talon lämmitys uunilla. Erittäin työläs ja sitova lämmitystapa,. koska ei ole varaajaa.
"Erittäin työläs ja sitova lämmitystapa,. koska ei ole varaajaa. "
Höpö höpö, leivinuunissa on yleensä massaa, siis varaaja, sen verran, että pesällinen vuorokaudessa riittää.
Kaksitoista vuotta virheettä toiminut ja porealtaan korvaakin uima-allas.
Kerroppa miten pesällisestä (5.....8kg) riittää 130m2 talon lämmitystarpeen tyydyttämiseen. Siis n 25kwh energiaa n 80% hyötysuhteella.
No, syksyisin/keväisin riittänee. Pakkasilla uunin lämmitystarve olisi 3 vrk.
"porealtaan korvaakin uima-allas. "
Mlp:llä lämmitetty, tuskin. Miinullapa onkin porealtaan ja oman rannan lisäksi kävelymatkan päässä 3 julkista hiekkarantaa, vesi niissä lämpenee auringolla.
"Kerroppa miten pesällisestä (5.....8kg) riittää 130m2 talon lämmitystarpeen tyydyttämiseen. Siis n 25kwh energiaa n 80% hyötysuhteella.
No, syksyisin/keväisin riittänee. Pakkasilla uunin lämmitystarve olisi 3 vrk. "
Luvut ovat päin seinää, ne ovat leivinuunilla: 15 kg, n. 50kWh ja 90%. Tampereen eteläpuolella pesällisellä selviää matalaenergiatalossa koko vuoden.
http://steamcastle.fi/?l=fi&p=woodburning
Miten normaaliin levinuuniin saat sullottua 15kg halkoja? Pesällisestä oli kysymys.
Jokapäiväinen lämmittäminen ei ole sinusa sitovaa? Ite en ole joka päivä edes kotona.
Pakkasilla taloni kulutti lämmitykseen 180kWh sähkö vuorokaudessa. Tarkoittaa sitä että puita olisi saanut polttaa 6 kantokorillista vuorokaudessa. Aika sitovaa minusta.
hatara (
http://www.vuoleri.fi/fi/mallistot/leivinuunit/iso-venla/
"Tulipesän mitat
leveys 420 mm
syvyys 885 mm
"
Kuvasta tulipesän korkeus noin 30 cm. Joten tulipesän tilavuus on 106 litraa. 60 litran klapsäkki painaa 20 kg ,joten hyvin mahtuu 15kg.
Poissaoloa varten tietenkin voi puulämmityksessä käyttää sähkövastuksia.
Mistä löydät "laadukkaan" maalämpöjärjestelmän, jos laadukkuudella tarkoitat esim. toimintavarmuutta?
Mikä vika nykyisessä järjestelmässäsi on?
Noin pieneen taloon järjestelmäsi tuntuu ihan järkevältä, mikäli on LTO. Mikäli ei niin ilmanvaihdon uusinta (koneelliseksi), yläpohjan (lisä)eristys ja ilmavuodot kuriin niin ollaan paljon pidemmällä kuin mitä alunperin suunnittelit.
Tuo lattian nostaminen esim. 50mm tuo monasti ongelmia. Järkevin tapa muuttaa lämmitysmuotoa tavallisten nestepattereiden kautta.Veden lämpötila liittyy patterin kokoon.
Miksi se toisi ongelmia?
Ainakin ovet pitää asentaa uusiksi
Meillä jos nostaa 50mm, mikään ovi talossa ei avaudu.
Ja paljon muuta kalustetta joutuu uusimaan/ säätämään
esim keittiokalusteet ym kaapistot, wc ym ym .
Ei tuohon 3 cm mitään putkia kunnolla asenneta.
Joo, siis ovet pitää käyttää joo irti, mutta entäs sitten?
Käytännössä joka ovi karmeineen tulisi asentaa uudelleen. Seinäverhouksien purkaminen jne... Keittiö/pesutilat on vielä oma kokonaisuutensa.
Järkevin ja edullisin tapa olisi asentaa vesipatterit.
No mutta sittenhän lämpö pysyy sisällä
Hinnasta en tiedä, mutta mitä ihmettä haet sähkökaapeleiden korvaamisella vesikierrolla. Ainakin saat:
- Hitaammin reagoivan lämmityksen => suurempi energian kulutus
- Säätöongelmia, toinen huone kuuma, toinen kylmä, jne. (lue vaikka tältä keskustelupalstalta noista)
- Ääniä termostaateista ja muista
- Suuremman vesivahinkomahdollisuuden => isompi vakuutusmaksu
- Putkiremontin 20-30 vuoden päähän - ala heti säästämään tähän
- Vesikierron vaatima tekninen tila syö asuin/varastotilaa
Ainoa etu olisi se, että voit investoimalla vielä enemmän esim. MLP:hen säätää sähkölakussa, mutta kun se nuo em. maksavat enemmän kuin se säästö niin missä pihvi?
Jos ja kun esim maalämpöön siirtyessä kulutus laskee vaikka 4000 kw vuodessa,
niin investoinneilla lämmittää nykyisellä järjestelmällä 20 v eli ei kannata.
Ei tuo sähkö niin ylipääsemättömän kallista ole, sitäpaitsi hinnat
ovat laskussa.
Meillä sähkönkulutus lämmitykseen putosi 42000 kilovattitunnista 12300 kilovattituntiin vuodessa. Ennen vesivaraaja sähköllä, nyt maalämpö ja vanha patteriverkosto edelleen.
Varmaankin asensitte samassa rempassa ovet/ikkunat, joita ennen ei ollut.
Hirveä harakanpesä, jos kulutus ollut tuotaluokkaa.
Eipähän tehty mitään muuta kun vanha varaaja vastuksineen ulos. Lämmitetään kolmea energiataloudellista rakennusta. Talo 240 neliötä ja lämpökanaaleilla rantamökki 45 neliötä ( 20 astetta), autotalli 60 neliötä ( 15 astetta ). Kaivo 230m ja mlp 11 kw jossa 470l varaaja. Jos harakanpesä niin olkoon. Nykyinen kulutus kuitenkin on tämä 12300 kwh vuodessa.
Teillä sitten eletään päreiden valossa ja ruoka tehdään puuhellassa? Ei televisioita, tietokoneita, kotiteattereita, jääkaappeja, pakastimia, tms. sähkölaitteita? Voi kun ekologista!
Jos tuo em. ei pidäkkään paikaansa ja olette nykyajassa niin luulen, että tuo 12.300 kWh on alle 25% kokonaislämmitysenergian kulutuksestanne. Nimittäin pääasiallinen lämmitysjärjestelmänne on valoilla, laitteilla ja koneilla tapahtuva suorasähkölämmitys. Kokonaisenergian kulutuksenne näkyy päämittarissanne, ja lähes kaikella lämmitätte rakennuksianne (pois lukien vain pesukoneet ja osa käyttövedestä, sekä ulkovalot).
Höpötä ja luule vaan, ehkä kadehtitkin.....
Sinä mutu ukkona luulet, minä tiedän kun laskuni maksan. Lämmitykselle käyttövesineen on jälkimittaus joten tiedän tosiasiat. Ei muuten ole takkaa talossa, mökillä kylläkin jota käytetään vain harvoin siellä ollessa. Käyttöshköä menee 7200 kwh vuodessa lämmityksen lisäksi josta osa autojen ulkolämmitykseen ja ulkovaloihin.
Kyllä tuo lämpö kannattaa tehdä kohteessa eikä siirrellä millään kanaalissa
olevilla putkilla.
Edullisempiakin olisi ollut tarjolla.
42000/12300= 3,41 olisi todellinen vuosicop, ei voi pitää paikkaansa edes maalämpömyyjät eivät uskalla valehdella tuollaisia lukuja varsinkin kun kyseessä on vanha patteriverkosto, jossa kiertoveden lämpötilan täytyy olla korkea, mikä huonontaa coppia reilusti.
hirveä harakanpesä tuo talo moisella kulutuksella ainakin olisi vaikka pitkät lämpökanaalit hukkaavat paljon energiaa.
Vitusti mennyt sähköä teillä. Pikkasen ollut horo mökki...
Laskussanne on virhe tai puhut diibbii shittii. Se maalämpöpumppu jo imee tuon verran sähköä toimiakseen.
Mlp imeekin 12300 kwh/v mutta tuottaa tarvittavan lämmön ja käyttöveden.
Lässynlässyn.....
Olisiko vaan yksinkertaisesti kannattanut eristää tuo
varaaja. lopputulos kulutukseen sama ja olisi jäänyt
tuo epävarma kallis susteemi pois.
Nyt ruppee jo naurattamaan:DDDDDD
Aika monesti lämmitysremontin yhteydessä on tehty muutakin. Usein vaihdettu ovat ja ikkunat, laitettu lisää eristeitä ullakolle, ehkä painovoimanen ilmanvaihto vaihdettu LTO laitteeseen ja sitten vielä lapset muuti omiin asuntoihin samana vuonna jne.
Työkavei tuossa juuri kehuin että kun kaksi lasta tuli aikuiseksi ja muutti pois kotoa niin sähkö kulutus laski 3000kWh ja öljyn kulutus 400 litraa. Mitään muutoksia talossa ei ollu tehty.
Oikein laskettuna tuo MLP:n ka COP = (42.000-7.200)/12300 = 2,8. Tämä on ihan mahdollisuuksien rajoissa.
Mutta että yli 250m2 talossa menee käyttösähköä vain 7.200 kWh? Tämäkin voi pitää paikkansa "pihistelijöillä", joilla on yksi TV ja ei tietokoneita, kotiteattereita, yms. Normien mukaan puolet pienemmissä ja nykyaikaisesti varustelluissa taloissa kuluu n. 10.000 kWh/v. Ja tämä lähes kaikki menee lämmitykseen ja avuksi tarvitaan vain 3-5 kk jokin apulämmitys, jolla tuotetaan alle 50% lämmitysenergiasta vuositasolla.
Kyllä käyttösähkön säästö tulee pihistelemättä. Kaksi LED-tv-vastaanotinta ( 42" ja 32" ) jotka kuluttavat 30 w katsellessa. Talossa pääosin LED valaistus ja ulkona kaksi kirkasteho ulkovalaisinta a' 27 W. Yksi kannettava tietokone.
Monella kerrotaloasujalla tuplasi sähkölasku kun hankki suuren plasma-tv:n joka vie n. 3-400 w tehoa.
Johan on hurjat laitteet sinulla mistä tulevaisuuden laporatoriosta olet löytänyt 42" led tv:n joka kuluttaa vain 30w kun nuo oikeat nyky 42" led tv:t vievät sen 200w
Noh samaa luokkaa on nuo maalämpö pumpun kulutuksetkin
taitaa olla itse helppoheikki näppäimistöllä...
No tutkipas hiukka niin tiedät. Juuri pistin tehomittarin 42" tv virtasyöttöön ja teho vaihtelee 26 ja 33 W välillä.
Maalämpöpumppu, onko järkeä?
Kun jokin asia nousee esiin kahvipöytäkeskusteluissa, on se silloin takuuvarmasti kaikkien huulilla. Viime viikonloppuna sukuloidessa maalämpö oli yksi tällaisista asioista. Toinen oli Munamies.
Ensin oli lehdet täynnä ilmalämpöpumppuja, nyt kaupitellaan maalämpöpumppuja. Ilmalämpöpumppu on kohtuullisen kallis investointi tavalliselle omakotiasujalle. Sijoitus on kuitenkin kannattava. Maalämpöpumppu maksaakin noin kymmenkertaisesti ILPiin nähden ja se vasta paljon onkin. Onko mitään mieltä maksaa itsensä kipeäksi, jotta voi säästää rahaa? Tuoreessa Pirkka-lehdessä oli mainos Lämpöässä-merkkisestä maalämpöpumpusta, joka on helppo ottaa esimerkiksi.
Talossani kuluu lämmitysenergiaa öljyksi muutettuna 2 500 litraa vuodessa. Pirkan mainoksen mukaan sopiva pumppu olisi tällöin Lämpöässä Vs 8.0, joka maksaa asennettuna ja kaivoineen 16 500 euroa. Hinta on samaa luokkaa kuin kahvipöydissä esiin tulleet. Mainoksessa annetaan ymmärtää, että kone puolittaa energiakulut. 2 500 litraa öljyä maksaa noin 2 500 euroa, joten puolet tästä on 1 250 euroa. Näillä luvuilla laskettuna koneen takaisinmaksuaika olisi 13,2 vuotta, eli tässä ajassa hankintahinta olisi kuitattu saavutetulla säästöllä. Tämä pätee silloin, jos ostajalla on heittää pankkitililtään koko summa. Lainarahalla hankittuna takaisinmaksuaika pitenee lainan korosta riippuen.
Pumppujen vuosihyötysuhde tuntuu olevan luokkaa 3,5, joten isompaakin säästöä olisi kuitenkin odotettavissa. Käytän sitä kertoimena seuraavissa laskelmissani. Muutan talossani kuluvan 2 500 litraa öljyä kilowateiksi olettaen öljypolttimen hyötysuhteeksi 90% ja jaan saadun luvun lämpöpumpun vuosihyötysuhteella, jolloin saan vuodessa tarvittavaksi energiamääräksi 6 400 kWh. Ooh, alkaa houkuttelemaan kyllä noin pieni kulutus! On se hieno kone.
Sähkön hinta on kutakuinkin 12 senttiä / kWh, josta saadaan vuosikustannukseksi 0,12 € x 6 400 kWh = 768 euroa. Takaisinmaksuaika on siltikin 9,5 vuotta, mikä on toisaalta paljon ja toisaalta siedettävä aika. Mutta siis 16 500 euroa! Se on iso kasa rahaa, jolle olisi muutakin käyttöä. Toki sitten 9,5 vuoden kuluttua alkaisin "tienaamaan" pumpun tekemällä säästöllä ja 20 vuoden päästä olisin tienannut saman verran kuin nyt joutuisin satsaamaan.
Onko olemassa vaihtoehtoisia tapoja tienata 20 vuodessa 16 500 euroa? Voisi lämmittää puilla enemmän, mutta se saattaisi mennä aika työlääksi. Tai jos tiputtaisin riittävästi huonelämpötilaa... Yksi vaihtoehto olisi sijoittaa osakemarkkinoille tuo 16 500 euroa. Kokemuksesta tiedän, että se on helppoa eikä vaadi suuria ponnisteluja. Lasketaan ensin helpommilla oletuksilla eli siten, että minulla olisi nyt se 16 500 euroa pankkitililläni ja löisin rahat joko pumppuun tai osakkeisiin.
Kun hankin pumpun, niin 9,5 vuoden kuluttua olen säästänyt 0 euroa kun pumpun hankintahinta vähennetään vuosisäästöistä. Osakemarkkinoilta on saatavissa 8 % vuosituotto kustannukset ja inflaatio huomioituna kunhan sijoitusaika on tarpeeksi pitkä. Haluan ottaa huomioon menetetyn säästöpontetiaalin kun en ostakaan pumppua vaan lämmitän öljyllä. Se on vuodessa 2 500 € - 768 € = 1732 € ja 9,5 vuodessa 16 421 €.
Sijoitan siis 16 500 € vaikkapa Helsingin pörssin yleisindeksiä seuraavaan rahastoon ja 9,5 vuoden kuluttua sijoitukseni arvo on 34 278 €. Vähennän öljyyn tuhlatun summan ja minulle jää vielä 17 856 €. Olen siis säästänyt osakemarkkinoilla ruhtinaallisesti enemmän kuin mihin olisin päässyt maalämpöpumpulla. Sillähän todellinen säästö oli tässä vaiheessa 0 euroa. No entä 20 vuoden kuluttua? Pumpulla säästö olisi 18 071 € ja osakkeilla 42 334 €.
Tällä perusteella pidän maalämpöpumppua itselleni kalliina investointina ja sitä se on varmasti monelle muullekin.
Vaihda mittari kunnolliseen taitaa tuo sinun mittarisi toimia vain resistiivisen kuorman kanssa.
Tässäpä valmistajan ilmoittamaa:
Virrankulutus valmiustilassa 0,50 W
Virrankulutus käytössä 32 w luminanssilla 65%
Maksimikulutus 54 w kun audio 20 w
Vuotuinen kulutus 6h katseluajalla 70 kwh
Sekä pumppu- että pörssitouhu on uskontoa. Uskotaan johonkin tulevaan, joka ei välttämättä toteudu. Monille on vaikeaa elää tässä ja nyt, siksi kaikenlaiset uskonnot ovat suosittuja.
Taitaa olla provo tuollaisen 130 neliön pikkukämpän lämmityskustannukset ovat niin pienet että maalämpö ei kannata, saatika sitten vaihtaminen vesikiertoiseen, saa vain monimutkaisen, epävarmemman ja huonommin toimivan järjestelmän.
Ennemminkin kannattaa laittaa tehokas lto, hyvät ikkunat ja lisäeristyksiä, tuo lisää asumisviihtyvyyttä kun ei vedä mistään.
Ilppi pienentää tehokkaasti lämmityskustannuksia
Tietysti jos talo on hyvin vanha, eristeet on onnettomat ja lattiat pitää valaa muutenkin uudestaan niin silloin voi jopa saada systeemin maksamaan itsensä takaisin jopa alle 30vuoden. Sähköisellä lattiakaapelilla selviää matalalla oikaisu valulla, mutta vesikiertoinen vaatii pari senttiä paksumman valun.
Ei tuon kokoiseen mökkiin huoli systeemiä vaihtaa ainakaan lämmityskustannusten (sähkön hinnan) takia. Jos haluat leikkiä ekologista, niin antaa mennä, mutta investointi ei maksa itseään takaisin.
Jos jostain huolissaan haluaa olla, niin sähkön hintaa enemmän kannattaa panostaa polttoaineiden hintoihin.
20cm välein vesiputket 12mm saneerausputki, 15mm valu ja pinnassa laatat, ei tarvi kuin se primerointi/tartunta alle ja valu päälle. meillä 40cm välein (mukavuuslämpö) ja tuntuu olevan vähän liian harvassa, mut ei haittaa meitä, on se silti lämmin kun ulkona pakkasta (kiertolämpö -0c on meillä 29c joka on rajoilla että tuntuu lämpöseltä jalkaan). (osat n.300€/20m2) betoni.
vesi on parempi kuin sähkö, koska vettä pystyy säätämään ulko ja sisälämmön mukaan ilman viivettä, laatta varaa toki, mutta vanhoissa taloissa sitä poistuu nopeasti laatan ollessa kuitenkin niin suuri.
uusi suorasähkövaraaja ja esim. 4kpl tyhjiökeräimiä katolle, niin lämmityskulut puolittuu nykyiseen verrattuna, leivinuuni on erittäin hyvä lisälämmönlähde.
maalämmönhän saa sitten jälkikäteenkin jos vielä tarvetta pihistää...
Vai että vesikiertoista pystyy säätämääm ulko ja sisälämmön mukaan ilman viivettä, mutta ei sähköä???
Eiköhän se kuitenkin ole niin että vesikiertoisessa on aina viive koska vesi lämmitetään erillisessä kattilassa ja veden lämmön lisäksi pitää säätää kiertoa. Sähkövastukset taas lämmittävät suoraan betonia.Ja aivan tasan tarkkaan myös sähkölattialämmitystä pystyy säätämään suoraan ulkolämpötilan, sisälämpötilan tai vaikka lattian lämpötilan mukaan lisäksi sen säätö tapahtuu paljon nopeammin ja välittömämmin kuin vesikiertoisella.
Vesikiertoinen on hitautensa lisäksi myös monimutkaisempi kalliimpi ja vikaherkempi kuin vastukset. Ainoa mitä vesikiertoisessa lattialämmityksessä on parempi verrattuna sähkövastuksiin on se että lämmön lähdettä voi mahdollisesti vaihtaa tulevaisuudessa, jos vaan teknisessa tilassa on riittävästi tilaa.
Eikös se lämmityksen menoveden säätö mene vesikiertoisessakin ihan sen mukaan mitä ulkona on lämmintä, kun Ouman säätää sen sen mukaan. Millä tavoin välittömämmin tuo sähkölämmitys sen tekee?
Todellisuudessa kaikkiein tarkin/energiaa säätävä lämmöntuottaminen toteutuu sähköisellä patterilla, jossa on erillinen termostaatti. (seinällä oleva).
Mitä enemmän massaa lämmön jakamisessa, niin sitä epätarkempi lämmitysmuoto. Hyvä lämmönjako/termostaatti reagoi heti pieniinkin ylilämpöihin. Surkein on juuri massiivinen lattia/betoni lämmönjako.
"Surkein on juuri massiivinen lattia/betoni lämmönjako. "
Hyvä se on, esim nyt on ollut pari päivää nollassa ulkolämpötila ja meillä ei kattila ole lämmitänyt lattiaa. Edeleleen siellä pyörii 18 asteinen vesi. Leiviuunilla hoidetaan lämmitys.