Itse olen sellainen tyyppi, oli laji mikä tahansa, vaikka lenkkeily.
sitä sitten 4 krt päivässä.
Viimeisin on kerätä kaikki suomen hopeakolikot 1864-1915, no aika monta mynttiä on kasassa jo. Mutta yli puolet puuttuu, etenkin ne kalliimmat.
Puhumattakaan siitä yli 1600 vuotta vanhasta pronssikolikosta.
No,meitä on hulluja on kaikkiin lähtöihin...
sitä sitten 4 krt päivässä.
Viimeisin on kerätä kaikki suomen hopeakolikot 1864-1915, no aika monta mynttiä on kasassa jo. Mutta yli puolet puuttuu, etenkin ne kalliimmat.
Puhumattakaan siitä yli 1600 vuotta vanhasta pronssikolikosta.
No,meitä on hulluja on kaikkiin lähtöihin...
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kaikkea kohtuudella monipuolisesti.
Emmätiiä mä tanssin vaan. Jos en satu harrastaan jotain muuta.
Kerään orgasmeja.
Ota yhteyttä, voin antaa sulle niitä 8-10 yhdessä yössä jos haluat.
Mutta vain nuolemalla, siinä olen tosi taitava,
Eikä maksa kun kyytikulut. Ne vaadin.
Tulen huomenna onhan sulla enemmän huumorintajua kuin näillä nutturamummoilla :)
Ja kuule sitä miul vast onkii. Varaa Muutama Tena laukkuun, mie nauratan sulle muutama kerra pissit housuu. Usot sie!
Uson mie siihen ei paljoo tarvita et lirahtaa.
Asia minkä olen elämäni varrella huomannut. Yksikään itse itseään petipuuhissa taitavaksi kehuja ei ole sitä ollut pienemmässäkään määrin.
4km kävely päivässä on hyvä minulla. (jos jaksan)
Ymmärrys kolikoihin kai kuuluu mielikuvituksen omaaville.
1850 luvun kolikoissa on jo ajan patinaa, vaikkakin ovat hopeaa alkujaan.
Monenko käsi on niitäkin kosketellut, ja minkä vuoksi?
Onko sitä hallinnnoinut ökyisäntä, vain ostaakseen orjan talolleen?
Onko se maatyöläisen viikon palkka aherruksistaan?
Onko se jonkun selkänahasta, eikä hän sitä mielessään arvannut että tämä myntti päätyy eräänä päivänä vain jonkun tyhmän inssin kokoelmiin, päivän työ...
Äläpä liiottele.
Ei tarvihe paljon mielikuvitusta ymmärtääkseen että kolikot ovat kiertäneet kädestä käteen ja kourasta kouraan. Ökyisännältä, orjan entiselle omistajalle, häneltä vahingossa maatyöläisen kouraan jonka selkänahasta isäntänsä hankki omat tukaattinsa... ja niin edelleen Handen kokoelmiin. :)
Köyhän paras huvitus on mielikuvitus!
ottaessani käteen kultaisen rahan 1917 kullatun), onko mulle siihen edes oikeutta?
Helvetti, isäni isän veli ammuttiin, kuuromykkä siilaisen joukkohautoihin.
Hän elinaikanaan tuskin sai edes kosketella moista.
Täällä vaan tyyppi laittaa sen muovikoteloonsa, tuokin tuossa, ei oo erityisen hohdokas.
Mitä kolikko voisi kertoa?
Ymmärrättekö nyt harrastuksen luonnetta?
Mitäpä sanot sitten Rooman raunioista kaivetusta pronssirahasta, mitäs se historiasta kertoo? vaikkakin maannut pitkälti raunioissa.
No, sehän oli vaan 1600 vuotta antiikin raunioissa maanutta kuparipalanen
Kunhanon mitätön sirpale, mistä lie etnisen väestön rojua...
Koska me ei oltaisi sitä ymmärretty?
Kaikella vanhalla on tarina kerrottavanaan. Niin esineillä kuin ihmisillä.
Toiset kertovat sen mieluusti, toisista se pitää houkutella esiin.
Hyvää yötä keräilijälle. Rauhaa sun iltaasi mynttien keskellä.
Vaikka tunnen hieman Rooman historiaa, niin kuparirahasi myöhemmistä seikkailuista en uskalla alkaa fantisoimaan tänä iltana... ei ilta, ei yö riitä tarinaan. ;)
Mie maksan joka rahasta 50- 250e, ja toivoisin ett lapset, kuoltuani eivät heittäs näitä mäkkeen.
Kato, jottaan vanhoja rahoja, otat sie?
En välitä, roskiin?
No anna mennä vaan.
Sinne mänt 15000 egeä, per sivu.
Suurin osa elämää, Bloomerg TV- raha on kiva harrastus, vittu toinen.
70 luvulla oli taiteet ja vieläkin, koska elämä on vain yksi, apinoilla Suomi 24 on monta.