Joskus vuosia sitten pelkäsin vaatteita. Kyllä. Jotenkin vaatteet jotka roikkuvat oksalla tai henkarissa ovat jotenkin kammottavia. Kuvittelin aina että ne lähtee siitä liikkumaan. Aamulla tai päivällä en pelkää tätä, mutta yöllä kun on hiljaista ja olen yksin ja kaikki nukkuu ja menee vaikka kylpyhuoneeseen ja siellä on oksilla roikkumassa vaatteita niin uuh; se jotenkin ahdistaa. Nykyäänkin pelkään samaa asiaa, mutta en enää niin paljoa mutta kuitenkin se on vieläkin jotenkin karmeaa. Miten tälläisestä pelosta voisi päästä eroon?
Outo pelko
dasisten
4160
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ihmisillä on kaikenlaisia pelkoja, et ole ainoa...
Sinun kannattaa nyt ehdottomasti ottaa yhteyttä johonkin psykologiin (löydät osoitteen puhelinluettolasta).
Kun rupeat selvittämään tilannettasi, niin tulet huomaamaan että asiat järjestyvät!
Onnea matkaan!
Nähtävästi on joku tapahtuma mikä liittyy vaatteisiin, takana.
Mene juttelemaan ja selvitä se.
Onko se vaatteet, vai jokin tietyn lainen hahmo, jota vaatteet muistuttavat pimeässä? Mulla on kans välillä just niin, että vaatteet pimeässä on pelottavia. Ja just toi liikkuminen on pahin, mitä siinä voisi tapahtua. Valojen sytyttäminen helpottaa mulla tai sitten jos oon väsynyt niin nukkumaanmeno. Aamulla on onneksi tähän aikaan vuodesta jo valoisaa. Mulla se liittyy ehkä siihen, että oon aina tykännyt kuvitella asioita, milloin omaksi huvikseni ja milloin pyrkiessäni unohtamaan/pakenemaan jotain epämiellyttävää asiaa. Välillä tavallaan riistäytyy käsistä se asia, jos olen ollut liian tosissani "synkissä maailmoissa". Silloin voi tulla kauhuntunne ihan omassa kodissa makuuhuoneessakin. Ja siis nyt en tarkoita, että pelkäisin keijuja tai joulupukkia.
Varmaan riippuu ihmisestä, mikä auttaa parhaiten. Tähän asti eletty elämä ja siihen sisältyneet harrastukset, ihmiset, tilanteet ja oma maailmankatsomus ja oma näkemys avuntarpeesta yms vaikuttavat kaikki siihen, mistä ja miten hakea apua. Puhumisesta terapeutille tai muulle mielenterveysalan ammattilaiselle tuskin koskaan on haittaa.. :)
ei se mitään hahmoa esitä se pelko. :( ja hei en minä mitään psykologia kaipaa ei tuo niin paha pelko ole. Hieman vain pelottaa joskus yöllä :/ joo kiitti vastanneille ajastanne :)