Synnytys pelottaa..laskettu aika on 10.1.2002
Apua..
mitä toimenpiteitä voidaan jouduta tekemään?
Saako ajoissa kipulääkkeitä,millaisia ja auttaako
kaikilla?
Onko keisarileikkaus parempi vaihtoehto?
Alkaako lapsi heti itkee kun tulee ja mistä
tietää että kaikki on ok?
Apua..
mitä toimenpiteitä voidaan jouduta tekemään?
Saako ajoissa kipulääkkeitä,millaisia ja auttaako
kaikilla?
Onko keisarileikkaus parempi vaihtoehto?
Alkaako lapsi heti itkee kun tulee ja mistä
tietää että kaikki on ok?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kipulääkkeitä saa jos osaa pyytää. Kätilö ei saa
tarjota lääkitystä. Kysele etukäteen mitä kaikkia
voi saada. Itse en tiennyt niistä mitään ja
epiduraalikin jäi saamatta, kun lääkäri ei
ehtinyt ajoissa paikalle.
Leikkaukseen verrattuna alatiesynnytyksestä
paranee nopeammin ja lapsen saa heti
vierihoitoon.
Yleensä lapsi parkaisee ensikerran heti
synnyttyään. Ja saat lapsen syliisi heti kun on
tarkistettu, että kaikki on ok.
Kyllä se hyvin menee. Itselläni oli poika
perätilassa ja silti kaikki sujui.
Kätilön tehtävä on tarjota ammattitaitonsa
synnyttäjän, syntyvän lapsen ja perheen
parhaaksi. Tähän sisältyy sekin, että kätilön
tulee tarjota kaikki mahdollinen äidin
hyvinvoinnin edistämiseksi ja synnytyksessä
jaksamiseksi. Kätilön tulee kertoa, että kipua
voidaan hoitaa synnytyksen kaikissa vaiheissa
aina tilanteen mukaisesti. Kätilön tulee tehdä
tiettäväksi, että kipulääkkeitä on ja niitä
riittää. Kenenkään äidin ei tarvitse kokea ikäviä
asioita synnytyksessään. Jokaisen kätilön tulee
tehdä kaikkensa tämän päämäärän saavuttamiseksi.
Äidit olkaa rohkeita asiassanne. Te olette
kaikkein tärkein asia maailmassa, kukin
vuorollanne.
Ensimmäinen ja ainoa synnytykseni 3 vuotta sitten
oli elämäni kamalin kokemus enkä enää uskalla
ottaa riskiä että minulle sattuisi samanlainen
vastavalmistunut kakara-kätilö joka pelkäsi
ilmeisesti vielä enemmän kuin minä. Hän sai
epävarmuudellaan minulle todella kammon enkä
saanut edes mitään lääkettä/epiduraalia kamalista
kivuista huolimatta hänen arviointivirheensä
takia. Lapsi syntyi vasta kun vuoro ja kätilö
vaihtui (25 min sen jälkeen) ja uusi kätilö vasta
antoi kipulääkitystä. Synnytin siis
lähes "luomusti" vaikka olisin halunnut
puudutuksen ja kaikki kivunlievitykset. Tämän
kokemuksen jälkeen tein mieluummin abortin kuin
synnytin uuden lapsen! Muutenkin
TYKS:in "palvelu" 6/98 oli järkyttävää koska vain
yksi synn.osasto oli auki ja minutkin suorastaan
heitettiin pihalle ennen kuin olin ehtinyt
aloittaakaan imetystä tai vaihtaa edes kakka-
vaippoja.Olo oli todella epävarma ja avuton.Lapsi
on kuitenkin söpöliini,terve 3-v mutta enempää en
lapsia halua ennen kun niitä voi kasvattaa
lasipurkissa tv:n päällä!
Kipulääkkeitä saa jos osaa pyytää. Kätilö ei saa
tarjota lääkitystä. Kysele etukäteen mitä kaikkia
voi saada. Itse en tiennyt niistä mitään ja
epiduraalikin jäi saamatta, kun lääkäri ei
ehtinyt ajoissa paikalle.
Leikkaukseen verrattuna alatiesynnytyksestä
paranee nopeammin ja lapsen saa heti
vierihoitoon.
Yleensä lapsi parkaisee ensikerran heti
synnyttyään. Ja saat lapsen syliisi heti kun on
tarkistettu, että kaikki on ok.
Kyllä se hyvin menee. Itselläni oli poika
perätilassa ja silti kaikki sujui.
että se vauva alkaa ääntä pitämään... Itse ehdin
jo huolestua kun ei heti huutoa kuulunutkaan.
Kätilö sitten selitti että ensin pitää saada
limat pois kurkusta.
Kyllä keisarinleikkauksesta voi melko pian
toipua. Itse synnytin sektiolla ja melko pian
olin jo kunnossa, viikon päästä tein hyvinkin
samat hommat kuin aikaisemmin. Kaverini synnytti
alakautta ja oli yhtä kauan kipee, koska repesi.
et se on ihan yksilöllistä,,niinku yleensäkin
kaikki asiat...
Kätilö saa tarjota eri lievitysvaihtoehtoja
supistuskipuilevalle äidille. Epiduraalin laittaa
lääkäri, mutta esim. ilokaasunkäytön neuvoo
kätilö.
Sektio ei ole oikea vaihtoehto kipua pelkäävälle.
Sektio on leikkaus, johon sisältyy riskinsä.
Molemmat lapseni ovat syntyneet sektiossa, joten
tiedän, mistä puhun. Kuopusta ponnistin 20 tuntia
tuloksetta, kunnes jouduin sektioon. Puudutukseni
oli epätäydellinen, tunsin jokaisen veitsen
viillon, tunsin ääretöntä tuskaa. Olin turta,
mutta kipuaistini toimi. Voit vain kuvitella
tuskani, kun vatsani avattiin. Minulle annettiin
hätäisesti täysnarkoosi, etten tuntisi kipua.
Fyysisesti toivuin synnytyksestäni, mutta
painajaisia näen edelleen.
En halua pelotella sinua, vaan kannustaa
keskustelemaan pelostasi neuvolassa ja
synn.sairaalassa. Apua saa, jos osaa pyytää.
En ymmärrä, mistä tämä synnytyksen pelkääminen ja
tämän pelon vellominen johtuu. Miksei kukaan
koskaan kerro hyvistä ja posiitiivissita
kokemuksista. Niitä ei kai kukaan jaksa
kuunnella, kun syynytyksen pitää olla pelottava
ja mitä kammottavin kokemus. Itse kuulun siis
niihin onnekkaisiin, jotka ovat synnyttäneet
lapsensa nopeasti ja ilman kipulääkitystä.
Ensimmäisestä sain acquarakkulat-selkääni kun
selkääni sattui lähes enemmän kuin minnekkään
muualle. Toisen lapseni synnytin ihan ilman
mitään. Välilihaani ei leikattu eikä se
kummastakaan lapesta revennyt. Ensimmäisestä
lapsestani sain häpyhuuliini yhden tikin.
Toisesta lapsesta en mitään.
Mihin johtopäätökseen tästä tulemme ???
Pelätä ei voi sellaista asiaa, josta ei mitään
tiedä. Synnytyskokemuksia on yhtä monta kuin
synnyttänyttä äitiä, joten et voi missään
tapauksessa tietää, mihin kategoriaan kuulut:
tuskalla ja kivulla synyttäviin vai kuten
minä...joka voisi synnyttää uudelleen koska vain.
Älä siis lue ja kysele liikoja, sillä kukaan ei
voi auttaa sinua varautumaan tulevaan koetukseen.
Tulet tietämään mistä on kyse, sitten kun
synnytyksesi on alkanut.
Kehosi ja lapsesi kyllä kertovat, miten pitää
toimia.
Onnea ja menestystä tulevalle äitiydellesi.
Itse synnytin kolmannen lapsen
syyskuussa ,kipulääkitystä sain pyytämättä
(puudutus) se helpottaa, olisi kuin ei olisikaan
synnyttämässä.Lämpöisellä vedellä suihkuttelu
auttaa myös,kun poltot eivät ole vielä niin
kovat.Itse ponnistus vaihe ei erityisen kauan
kestä,ja kätilö ja avustaja auttavat,antavat
ohjeita ponnistukseen.Kaiken tuskan ja vaivan
arvoista,ihana parkuva vauva nostetaan
rinnallesi,siinä unohtuu hetkessä turtat paikat.
Onnea synnytykseen.