Kysyisin että mitä oireita teillä on ollu ahdistuksen tullessa tai sen aikana tai ylipäätään kun on paska fiilis ja stressaa ja ahdistaa?? ittellä uli tos yks päivä nii joku kauhee ahdistus kohtaus päälle kesken tietokoneel oloo sydän alko lyömää ku pata rumpu pisteli ja ahisiti lievästi rinnasta,kädet hikos,jalat tuntu lähtevän alta ja pikkasen huippas päästä ja ääni vähä väreili tai jotaki siihe suuntaa ja pakko oli olla koko ajan liikkeel ku muute se vaa olis pahentunu ehkä , ja se jatku aika pitkää ja vaivas koko illan,oli pakko sen kohtauksen aikana mennä parvekkeel haukkaa happee ku ahisti nii, että jos teillä on ollu jotaki tällästä nii kertokaa ihmees kokemuksia ja onko ammatti avusta ollu apua. itte kävin tänää mielenterveys toimistos puhumas jolleki hoitajal ja ens viikol uuestaan ja sit 6 päivä lekurin paikkeil ku en saa nukuttua kunnol nii hakee jotaki tabuja tai jotain.. Ku mulla on taipumusta toho stressaamiseen ku koko ajan stressaan melke kaikesta ja pelkään sairauksia ym ja kannan huolta/ mietin et onko äitillä ja veikalla kaikki hyvin ku isä on hirttäny ittensä 20.12.2010 kotona nii siittä ei tarvi kantaa huolta.. Kiitoksia jo vastaukista etu käteen
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
No ei saa unta millään kun pää ajattelee vaan asioita vaikka koittaa kuinka itelle hokee et nyt loppu se ajattelu mut ei meinaa auttaa ja näin ollen unen tulo pitkittyy. Ja näin saattaa yö mennä huonosti nukkuneena ja sitten seuraava päivä on yhtä väsymystä ja kehoa kolottaa joka paikasta ja on entistä pahempi ahdistus kuin silloin kun on hyvin nukkunut.. Nyt on muutenkin ollut jo Joulukuusta asti ihan ihmeellistä ahdistusta jota ei ennen ole ollut. Odotan vain koko ajan että palaisin takaisin tilaan jossa en ollut ahdistunut ja sellaistakin aikakautta on ollut onneksi. Ei ole ammattiavusta paljoa apua ollut enkä ymmärrä miksi. Ehkä siksi että pelkään että minulla on jotain vakavaa fyysistä sairautta ni siihen ei syyken lääkkeet auta jos alkaa edetä niin että kivut vie kaiket voimat.
Aika lailla samassa sarjassa sit painittaan :) , ittelläkin on tosissaan toi vika et yöt on mitä on välil on et väsyttää iha kamalasti ja sit joskus on taas virkee ku peippo,mut yleensä on päivästä toiseen sitä väsymystä ja jne.. Sitten se että ittekin mietin et onko joku fyysine sairaus tai jotaki ku välillä on veto pois ja väsyttää ja ym mukavaa,mut iha ahdistusta se onneks on.. Toivotaan että ees ittelle olis apua tosta mielenterveys toimistosta että sais edes nukuttua ja rentoutettua itteensä joskus.. Kiitoksia vastauksesta..
kuules jani_954.....ei se ole ihme jos olet ahdistunut kun olet joutunut kokemaan niin ikävän asian kuin isäsi itsemurhan!!! en osaa auttaa sinua sen enempää kuin että tunteesi ovat normaaleja noin rankan jutun jälkeen ja jos et ole käsitellyt asiaa ja surrut kunnolla niin ne voi tulla ns kropasta ulos koska keho on niin viisas että jotenkin ne patoutuneet tunteet pitää saada pihalle.puhutaan siis psykosomaattisista oireista.Hae ihmeessä ammattiapua,jo puhuminen jollekin luotettavalle ystävällekin saattaaa auttaa.
Tuo on kyllä ihan totta että siitä se suurimaks osaks johtuu kun en ole asiaa surrut kunnolla ja enkä vielä kunnolla yli siitä päässy. Ja ammatti apua olen kyl hakenu ja apua on ollu kyl..
no hyvä...muista että aika kuitenkin parantaa suuriakin sielun haavoja ja jos ei ihan kokonaan niin ainakin ne muuttuu siedettäviksi.
Minua joskus auttaa ajatus siitä että on paljon ihmisiä jotka kertakaikkiaan vain selviävät...ajattele vaikkapa sodan läpikäyneitä....haavoja tuli sekä sieluun että roppaan mutta niistä selvittiin pikkuhiljaa.Toivoa ei saa menettää ja hakeudu välittävien ihmisten pariin.Yksin on raskasta!
Toivon sinulle tosi paljon voimia ja kaikkea hyvää,selviät varmasti koska olet jo kirjoittanut tännekin ja se on merkki siitä että haluat selviytyä.
Noista sun fyysisistä oireista sen verran että samanlaisia mullakin,kämmenhikoilu,sydämentykytys,epätodellinen olo,aivosumu,tunne siitä ettei näe kunnolla,pään tuntemukset,välillä puristaa ja välillä kihelmöi,lihaskrampit,käsien vapina,elohiiret etenkin silmässä,pyörtymisen tunne,spagettijalat,levoton olo,itkettää,vituttaa,pelottaa,sairauden pelko,tunne siitä että on yksdin koko maailmassa....ja lisää löytyy....ahdistusta ja paniikkia!
Niinhän se parantaa ja kyllä minä olen läheisten ihmisten luona ollut ja käynyt ahkerasti esim äidin ja ison veljen ja mun avo vaimon kanssa ollaa asiasta puhuttu ja olen kertonu sille melken kaiken mun surusta ja jne.. Mutta kyllä tästä vielä selvitään vaikka se aikaa viekin jonkun verran mutta pakko se on jatkaa eteenpäin,muuten ei tule mitään jos jää tuleen makamaan.. Ja ammatti apuakin olen hakenut ja sitä jatkenaan niin kauan kun on tarvis,eli kyl musta viel ihminen tulee vaikka nyt on ollukki aika paskaa ja ahistaa ja stressaa ja kaikkee muuta.. Ja onneksi on joku samoista oireista kärsivä kanssa ku ajattelin jo että olenko ainoo kuka kärsii tällästisä oireista ja ahistuksesta,mutta onneksi en.. Kiitoksia teille vastauksesta..