Oon jo jonkin aikaa hengaillu tällä palstalla (about kokonaisen vuoden)... En tietenkään joka päivä yms. mutta välillä enemmän välillä vähemmän.
Ajatella, että kuuluisin ´´yksinäisiin´´... Mutta onneksi kaikki meistä ei ole samanlaisia. Mulla on vielä toivoa, mut toiset teistä on jo kohta kolmekymppisiä ilman kaverin kaveria ja parisuhteita, ja kun nämä ihmiset sanovat ´´me yksinäiset..´´ mä meinaan aina saada jonkun kohtauksen.
Mä en ainakaan aio olla yksinäinen niin pitkään. Meitä on erilaisia yksinäisiä, toiset kauemmin, toiset toivottomammin, toiset lyhyemmän aikaa, toiset parisuhdeyksinäisiä, toiset kaveriyksinäisiä ja pahimmilla tapauksilla ei ole ketään. Itse kuulun tähän porukkaan, jolla ei ole tällä hetkellä muita kuin perhe.. Kaukaisia kavereita.
Oon kuitenki viel nuori, ja tiedän, että löydän yhteisön mihin kuulua. Enkä voisi kuvitella paskempaa elämää, kuin että en saisi enää koskaan ketään ihmisiä vierelleni taikka terveellisen ja sosiaalisen perhe-elämän.
Sorry, oli pakko avautua, joten tykittäkää vaan niillä miinuksilla ja kritisointikommenteilla :D Mä en väitä et ymmärtäisin niitä yksinäisiä jotka ootte ollut monia vuosia yksin, mutta en mä oikeesti haluakaan. Ja toivottavasti en koskaan joudu, ja toivottavasti tekään nuoret ihmiset ette koskaan joudu sellaseen tilanteeseen!
Ajatella, että kuuluisin ´´yksinäisiin´´... Mutta onneksi kaikki meistä ei ole samanlaisia. Mulla on vielä toivoa, mut toiset teistä on jo kohta kolmekymppisiä ilman kaverin kaveria ja parisuhteita, ja kun nämä ihmiset sanovat ´´me yksinäiset..´´ mä meinaan aina saada jonkun kohtauksen.
Mä en ainakaan aio olla yksinäinen niin pitkään. Meitä on erilaisia yksinäisiä, toiset kauemmin, toiset toivottomammin, toiset lyhyemmän aikaa, toiset parisuhdeyksinäisiä, toiset kaveriyksinäisiä ja pahimmilla tapauksilla ei ole ketään. Itse kuulun tähän porukkaan, jolla ei ole tällä hetkellä muita kuin perhe.. Kaukaisia kavereita.
Oon kuitenki viel nuori, ja tiedän, että löydän yhteisön mihin kuulua. Enkä voisi kuvitella paskempaa elämää, kuin että en saisi enää koskaan ketään ihmisiä vierelleni taikka terveellisen ja sosiaalisen perhe-elämän.
Sorry, oli pakko avautua, joten tykittäkää vaan niillä miinuksilla ja kritisointikommenteilla :D Mä en väitä et ymmärtäisin niitä yksinäisiä jotka ootte ollut monia vuosia yksin, mutta en mä oikeesti haluakaan. Ja toivottavasti en koskaan joudu, ja toivottavasti tekään nuoret ihmiset ette koskaan joudu sellaseen tilanteeseen!
Vastaukset 13
Vanhimmat
Katsotaan mitä mieltä olet 10 vuoden päästä.
Niinpä. Mullakin oli nuorempana paljon hienoja suunnitelmia, muttei niiden toteuttaminen ollutkaan niin helppoa... Toivon tietysti aloittajalle parempaa menestystä, mutta kannattaa silti muistaa ettei elämä aina mene niin kuin tahtoisi, vaikka kuinka yrittäisi.
Minä olin kerran samassa tilanteessa, kuin sinä. Olin nuori ja yksin. Pidin aina toivoa yllä siitä, että jossain vaiheessa asiat ovat paremmin. Muistan, kun yritin joskus teininä kuvitella itseäni kolmikymppisenä ja ajattelin, että silloin on minunkin tilanteeni jo takuulla muuttunut. Tässä sitä ollaan kolkyt ja risat, eikä mikään ole tuon suhteen muuttunut, vaikka elättelin toiveita ja kuvittelin vuosiakin eteenpäin ja ajattelin, että pakko tuossa ajassa on jotain tapahtua.
Jos tiedät, että löydät omasi, niin asiasihan on sitten ok. Ymmärrä kumminkin se, että mitä nuorempi olet, sitä pidemmältä hetki tuntuu. Parikymppisenä, kun muistelee kymmenen vuoden taakse, aika tuntuu ikuisuudelta. Seuraava vuosikymmen tulee menemään huomattavasti nopeammin, eikä aikaakaan, kun oletkin itse 30 vee "kalkkis", joka tajuaakin, ettei olekaan enää tämän yhteiskunnan tulevaisuus, vaan ne pennut, jotka päästelevät suustaan tuollaista tekstiä, kuten sinä.
Tosi kannustavaa porukkaa. ´´Niin mäkin luulin ja toivoja herättelin mut ei mulla ollutkaan toivoa, eikä ole sullakaan´´
Kaikilla asiat ei mene vaan huonompaan suuntaan.
Minä myäs luulin silloin pari kymppisenä kaiken muuttuvan, nyt jo lähempänä 30 v kuin 25 v. Joten taidan kuulua näihin "me yksinäisiin". Aloittajalla terkkuja, mikäli olet jo nyt parikymppisenä yksinäisyydestä kärsivä, niin ei asiat oikeasti siitä paljoakaan välttämättä parane. Oikeat kaverisuhteet on jo luotu vuosia sitten ja aviopuolisotkin pitäisi olla tiedossa. Hyvän päivän tuttuja kyllä voi löytää vanhemmallakin iällä, mutta todellisia ystäviä hieman hankalampaa.
PS: En usko että meistä kukaan "aikoi olla" yksinäinen näin kauan.
Kannustavaa? Katsohan nyt ensin tuon aloittajan otsikkokin. Tuohan on sylkäisy yksinäisen naamalle. Minä vain kerroin tositarinan itsestäni, että näinkin voi käydä. Kyllä minä tiedän, että tällainen elämä vituttaa, mutta miksi jonkun pitää tulla räkimään naamalle sen takia? Sitäpaitsi, aloittajahan sanoo tietävänsä, että löytää oman sakkinsa, joten eikös hänellä ole pullat hyvin uunissa? Parasta olisi ollakin, koska toivo hupenee ajan myötä, eikä silloin enää tullakaan noin vain väläyttelemään kirkkaita tulevaisuudennäkymiä niille, joiden osalta kaikki on jo ohi. Siinä vaiheessa aloittaja onkin jo löytänyt yhteisönsä. Eikä sitten pidä vetää herneitä nenään, jos joku tulee potkimaan päähän siksi, kun kaikki on omalta osaltasi tavoittamattomissa, aivan kuten allekirjoittaneella paskapäällä.
-> ap
Ole huoleti, tänne sinä jäät meidän muiden yksinäisten sielujen lailla sumussa vaeltamaan.
Tämä on sellainen veljeskunta että tänne tullaan jäädäkseen.
Tuskinpa. Jos on joutunut yksinäiseksi sen takia että puhti loppui, masennus alkoi ja koulut jäi puolitielleen vähäksi aikaa, niin ei se tarkoita että olisin loppuelämäni yksinäinen..
Vai on taas masennusta ja muita keksittyjä selityksiä laiskuudelle. Yksinäisyys on elinkautinen, johon ei voi hakea armahdusta. T: koulut käynyt ja 38k€ per vuos.
Laitoin yhden miinuksen tulemaan.
Aloittajalle kysymys: oletko mies vai nainen?
Muille kysymys: vaikuttaako aloittajan sukupuoli siihen kuinka suhtaudutte hänen viestiinsä? Jos hän on mies, onko kaikki toivo turhaa? Jos nainen, niin olisiko tilanne erilainen?
No näin se valitettavasti menee. Miehen on huomattavasti vaikeampi löytää seuraa kuin naisen. Kai se nyt käy ilmi jo tälle palstalle kirjoittelevista. Kokemattomista lähes kaikki on miehiä...
Empä tiedä, riittää kun on tanssitaitoinen niin naisseuraa riittää.
Ei vain aina jaksa olla niin sosiaalinen.