mitä siinä tehdään? tekeekö kipeetä? itselleni se
ei ole ajankohtainen mutta haluisin kuitenkin
tietää mitä siinä tapahtuu! Varmasti moni muukin
miettää tätä samaa!
ei ole ajankohtainen mutta haluisin kuitenkin
tietää mitä siinä tapahtuu! Varmasti moni muukin
miettää tätä samaa!
Vastaukset 16
Vanhimmat
Noh joo..itelle on tehty se...!
Se ei satu..se tehdään nukutuksessa..ei tunne
yhtään mitään..eikä tiedä koko jutusta
mitään..eli en tiä mitä ne siinä teki.
Ja rauhottavia ja kipu lääkkeitä ja
särkylääkkeitä yms. annetaan ihan sikana...!
Senkus käveli sinne toimenpide huoneeseen ja sit
ne nukutti ja sit 10 minuutin päästä heräs sieltä
"omasta" sänkystä!
kysele lisää jos halöuut tietää jotain?!
no kauan jouduit olemaan siellä sen jälkeen..
maksoko se jotain? Minkä ikänen olit?
Edelliseen oma versio: Ei satu, tehdään
nukutuksessa. Edes jälkikipuja ei juurikaan ole,
pientä vuotoa kyllä joka kesti joitakin päiviä.
Mitään rauhoittavia lääkkeitä en saanut, eikä
niitä edes tarjottu, paitsi tietysti esilääkitys
ennen narkoosia. Mutta ei sitäkään "sikana"
saanut. Jälkeenpäin normaalit särkylääkkeet
kipuun, siis jos tarpeen. Eikä niitäkään "sikana".
Toimenpiteen jälkeen lepäilet sairaalassa
muutaman tunnin, ja jos kaikki on mennyt ok,
pääset kotiin samana päivänä.
Maksu on normaali poliklinikkamaksu sairaalapäivä
joka omassa kunnassani on tällä hetkellä 245mk
yhteensä.
mulla makso tasan 400mk...ja sori sulle
edelliselle..mutta eri sairaaloissa ja paikoissa
ne on vähä erilaisia ja annetaan eri lääkkeitä
yms.
Mä olin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa
eli ehkä siä sai vähä "parempaa" kohteluu!
Ei mulla menny ees ku 45min. sen jälkeen ni
pääsin kotiin.
No ei kantsi tapella noista. ne vaihtelee
eripaiokoissa kaikki lääkitykset yms.
Mä tein viime kesänä.
Mulle tehtiin myös viimekesänä ja en toivois
mitään niin paljon kun että saisin mentyä ajassa
taaksepäin ja saisin sen tekemättömäksi...
Masentaa.
Sulle edellinen... Mulle tehtiin myös viime
kesänä..ja haluisin päästä ajassa taakse päin et
voisin tehdä toisin...
Tsemppii sulle! Muista että sä et oo yksin, on
muitakin saman kokeneita ku ten minä:]
Edellinen tässä. Onko sulla olo että teit oikein?
Seurusteletko? Mitkä muuten fiilikset? Ois
varmaan hyvä päästä juttelemaan saman kokeneiden
kanssa...saattas helpottaa.
Olisikohan kannattanut ajatella silloin!
sietääkin masentaa! et antanut vauvalle edes
mahdollisuutta elämään. Itse onnellisesti 26
viikolla raskaana, enkä ikinä olisi edes
harkinnut aborttia!
Ja sulle edellinen.. tuhosit sitten sen vauvan
mahdollisuuden elää. Miksiköhän haluat ajassa
taaksepäin?, vaikka itse päätöksen teit? Onneksi
ajassa ei voi mennä taaksepäin. Et ansaitse sitä
mahdollisuutta!!!
Kukaan ei voi tuomita toisten tekoja ja päätöksiä.
Itse olen 20-vuotias abortin läpikäynyt
naisihminen, ja tiedän kertoa sen verran että
esim itse tiesin että lapsen aika ei ole vielä,
vaan sitten kun pystyy tarjoamaan lapselle hyvän
kodin, ja kummatkin vanhemmat.
Minun tapauksessani poikaystävä jätti kertomatta
että kondomi oli hajonnut ja vasta parien
menkkojen poisjäämisen jälkeen aloin huolestua,
tuona aikana kun oli ressiä niin koulusta kuin
töistäkin, ja olinkin laskenut menkkojen
uupumisen siihen piikkiin.
Klinikalla hoitajat ja lääkärit olivat mukavia ja
ennenkaikkea empaattisia. Näin oli myös oma
äitini joka sanoi että päätös on yksin minun (on
kysynyt myös jälkeenpäin että kadunko mitä tein)
Vasta paljon myöhemmin kerroin "isälle" asiasta
kun olin sen itse saanut käsiteltyä kaikinpuolin,
hän ensiksi suuttui, mutta kuukauden mietiskelyn
jälkeen sanoi minun olleen oikeassa, ettei meistä
olisi tullut vielä hyviä vanhempia, vaan että
aika olisi myöhemmin turvatun elannon ja varman
talon ilmestyessä meidän elämäämme.
Tämä siis oli viimekesältä. Älkää tuomitko
abortin tekijöitä, emme mekään tuomitse
pömppömahojanne. Ja abortti tehdään AINA
3ensimmäisen kuukauden aikana jolloin mahassa on
vasta epämääräinen kasa soluja, ei mitään
aivoilla ajattelevaa (ns. kasvaimen poisto
joidenkin mielestä)
Mutta kaikille äideille, olen onnellinen
puolestanne, ja abortin tehneille, ymmärrän
teitä. Ja kyllä tässä vielä sen oman perheen aika
tulee koulujen jälkeen, pitänee vain ensin elää
nuoruus josta voi lapsilleen sitten kertoa.
kun ei tunne kaikki asian puolia...mutta ymmärrän
täysin kantasi.
Ei lasta voi tehdä maailmaan jos ei oo sen
elämiseen varaa...vaikka lapset on kuinka
ihania..ni ei tänne voi tehdä sillai lasta että
aattelee "kai mä jostain saan rahaa, kai me
pärjätään" En mä ainakaan vois ruveta tollasella
asenteella tekeen lasta. Ja sitäpaitsi kaikki ei
oo viä sillä hetkellä valmiita siihen..ei
siitäkään tuu mitään jos "lapsi" kasvattaa lasta!
Je eiköhän jokaisella abortin tehneellä oo siihen
täysin omat henk.kohtaset syyt ja muut!
Ei ketään ihmistä voi tuomita tekojensa takia..ja
toi aborttikin on aika paljon mielipide asia..ja
mielipiteistä kun ei voi tuomita eikä kiistellä!
Jokainen elää omaa elämäänsä!!
Ymmärsit jutun pointin mitä minäkin selitin.
Lapsia tehdään kun niille voidaan taata hyvä
elämä.
kuule.. en muista enää mitä sinä kysyit, taisit
kysyä abortista, sattuuko.. ja muuta.
minä en suoraan sanottuna tiedä. olen kamalan
nuori 14v. olen raskaana. kyllä. niin sattui,
kerran.
nuoret ovat kokemattomia ja tietämättömiä..
ei heitä (meitä) siitä voi tuomita.
minusta abortti on väärin. se on vain minun
mielipiteeni. en ikinä suostuisi siihen. en. syy,
rakastan lapsia niin paljon. en pysty siihen.
minulla oli kauhee vauvakuume. pakko, pakko,
pakko. ..saada vauva..!! poikaystäväni, minä.
mitenköhän se tapahtu..!! :)
olen iloinen. olen kahdeksannella luokalla. en
tiedä äitini mielipidettä. enkä isäni. kävin
sairaalassa.. joo. en pystynyt aborttiin, lupasin
ajatella sitä. siihenkään en pystynyt.. ei.
ajattele 14v. juuri ja juuri saa lapsen.. näillä
näkymin. kyllä..
toivotan kaikille onnea!!
te kenellä on minun ikäisiäni lapsia.. älkää
tuomitko heitä heidän virheidensä takia, ettehän?
he ovat yksilöitä, jotka eivät voi elää
vanhempiensa mielipiteillä. ajatelkaa
positiivisesti jos lapsenne saa lapsen.. en nyt
enää jaksa kirjottaa.. tuun taas puhumaan, ja
kattomaan jos joku ois mulle vastannut..!!
toivossa on hyvä elää!!
sanon vielä että vaikka olenkin "teini"
joka saa lapsen. kenelläkään ei ole oikeutta
viedä häntä minulta. oma on päätökseni. kertokaa
te mielipiteenne?!
mulle voi lähettää sähköpostiakin.. olisin
iloinen!! :)
Sun vanhemmillesi?He suhtautuivat?
Tiedätkö,kyllä,olet niin kamalan pien(nuori)
vielä,että kuinka olet ajatellut pärjääväsi?Miten
sun poikaystävä?Minkä ikänen se on?
Mut nukutettiin, joten en tiedä itse
toimenpiteestä tuon taivaallista. Ja ei
jälkeenpäinkään sattunut ja pääsin sairaalasta
samana iltana kotiin. Sairaslomaa 3 päivää,
toivuin tosi nopeasti vuotoakaan ei ollut paljoa,
mutta kokemukset ovat tietysti yksilöllisiä,
joten puhun vain omasta puolestani. sairaalassa
henkilökunta oli tosi ystävällistä ja
ymmärtäväistä, mua ei painostettu yms. kohdeltu
huonosti vaan päin vastoin. Eikä kaduta/jäänyt
traumoja!!!