Oon kohta 14w ja tekkiin Mensan sivuilla sen älykkyysosamäärä testin ja sain 130.
Tietystihän se on vain suuntaa antava jne., mutta voiko ÄÖ:ni vielä "kasvaa"
tästä ylöspäin?Ainakin se järkeen kävis kun aivot ei oo vielä kehittyny loppuun asti-
Muistaakseni aivojen varsinainen kehitys loppuu parinkympin pintaan?
Eli minkä ikäisenä saavutan suurinpiirtein lopullisen äön?
Isällä äö taitaa olla korkeintaan 15 ;) ja äitillä sellane 110?
Nouseeko älykkyysosamäärä?
fgrfyhtghfrntg
117
6063
Vastaukset
- 15+17
http://fi.wikipedia.org/wiki/Älykkyysosamäärä
Perehdy vähän mitä se älykkyysosamäärä tarkoittaa. Se on käytännössä testin tulos ja se tulos suhteutetaan samanikäisten muiden tuloksiin. Siitä tulee sana osamäärä.
Hyvin yksinkertaistaen, ÄO tarkoitus on arvioida ihmisen älykkyyttä. Ja koska se arviointitestin tulos on suhteutettuna ikään, niin varsinkin nuorilla se testin tulos voi muuttua koska aivot ja äly vielä kehittyvät. Muutama vuosi myöhemmin olet vielä älykkäämpi kuin nyt, mutta koska silloin testiä tehdessä olet myös vanhempi, niin testin tulos voi olla samaa luokkaa.
Useimmat ÄO testit eivät ole kovin tarkkoja nuorilla. Mensan nettitesti ei edes kysy ikää eli sitä ei ole suhteutettu ikääsi.- mensantestionroskaa
'perehdy testiin'. Mensan testi kertoo tarkalleen älykkydestä tietyllä hyvin suppealla alueella. ÄO ei ole enää vuodiin tulkittu kuvaavan ihmisen kokonais älykkyyttä, vaan se on ainoastaa kuvaus kyvyistä osata jotain tietyssä aihealuueessa. Noiden palikkatestien ulkopuolella on sitte ihan valtava älykkyyden maailmaa, jota testit eivät mittaa millään tavalla.
Mutta onhan se hienoa olla hyvä ainakin joissain asioissa. Ei kannata kuitenkaan antaa asian nousta päähän. Aika monet mensan testin läpäiseet ovat idiootteja monella muulla älykkyyden alueella. - Gonamies ap
mensantestionroskaa kirjoitti:
'perehdy testiin'. Mensan testi kertoo tarkalleen älykkydestä tietyllä hyvin suppealla alueella. ÄO ei ole enää vuodiin tulkittu kuvaavan ihmisen kokonais älykkyyttä, vaan se on ainoastaa kuvaus kyvyistä osata jotain tietyssä aihealuueessa. Noiden palikkatestien ulkopuolella on sitte ihan valtava älykkyyden maailmaa, jota testit eivät mittaa millään tavalla.
Mutta onhan se hienoa olla hyvä ainakin joissain asioissa. Ei kannata kuitenkaan antaa asian nousta päähän. Aika monet mensan testin läpäiseet ovat idiootteja monella muulla älykkyyden alueella.Mensan testi mittaa loogista päättelykykyä. Äo-testeissä huonosti pärjäävä voi toki lohduttaututa joillain tunneälyillä ym selittelyillä, mutta älykkyys liitetään kyllä tiedemaailmassa edelleenkin loogisen päättelykyvyn potentiaaliin.
Looginen päättelykyky ei tietenkään tuo välttämättä esim ihmissuhdetaitoa, nuottikorvaa tms, mutta ei se niitä myöskään sulje pois.
Mensalaisista löytyy toki monenlaisia mulkkuja ja älykkyys altistaa tuollaiselle jonkin verran normia enemmän. Se, että huomaa hoksaavansa asiat paljon keskivertoa nopeammin, luo helpommin vääristyneen minäkuvan, jollei tuota potki koko ajan itsestään pois.
Tämähän ei tarkoita sitä, että kaikki mensalaiset sortuisivat tuohon, mutta varmasti keskivertotallaajaa useampi. Paradoksaalista on se, että kun älykäs ihminen on väärässä, hänelle saattaa olla paljon vaikeampaa havaita sitä kuin Äo-100:n ihmisen. Tuo on tietysti myös perusluonteeseen liittyvä juttu, mutta yleisesti ottaen älykäs sortuu helpommin oikeassa olemisen harhaan. - Urho K.
Gonamies ap kirjoitti:
Mensan testi mittaa loogista päättelykykyä. Äo-testeissä huonosti pärjäävä voi toki lohduttaututa joillain tunneälyillä ym selittelyillä, mutta älykkyys liitetään kyllä tiedemaailmassa edelleenkin loogisen päättelykyvyn potentiaaliin.
Looginen päättelykyky ei tietenkään tuo välttämättä esim ihmissuhdetaitoa, nuottikorvaa tms, mutta ei se niitä myöskään sulje pois.
Mensalaisista löytyy toki monenlaisia mulkkuja ja älykkyys altistaa tuollaiselle jonkin verran normia enemmän. Se, että huomaa hoksaavansa asiat paljon keskivertoa nopeammin, luo helpommin vääristyneen minäkuvan, jollei tuota potki koko ajan itsestään pois.
Tämähän ei tarkoita sitä, että kaikki mensalaiset sortuisivat tuohon, mutta varmasti keskivertotallaajaa useampi. Paradoksaalista on se, että kun älykäs ihminen on väärässä, hänelle saattaa olla paljon vaikeampaa havaita sitä kuin Äo-100:n ihmisen. Tuo on tietysti myös perusluonteeseen liittyvä juttu, mutta yleisesti ottaen älykäs sortuu helpommin oikeassa olemisen harhaan.Onko potentiaali sama kuin potensiaali?
- Ihmisyys punnitaan
Urho K. kirjoitti:
Onko potentiaali sama kuin potensiaali?
Hmm,tietysti siinä iässä.Hmm.kun kuulosi.näkösi,muistisi ja huomiokykyksi parhaimillaan.Hmm.Ihmisen kaikkinainen viisaushan perustunee hänen omaksumaansa tietoon.
mensantestionroskaa kirjoitti:
'perehdy testiin'. Mensan testi kertoo tarkalleen älykkydestä tietyllä hyvin suppealla alueella. ÄO ei ole enää vuodiin tulkittu kuvaavan ihmisen kokonais älykkyyttä, vaan se on ainoastaa kuvaus kyvyistä osata jotain tietyssä aihealuueessa. Noiden palikkatestien ulkopuolella on sitte ihan valtava älykkyyden maailmaa, jota testit eivät mittaa millään tavalla.
Mutta onhan se hienoa olla hyvä ainakin joissain asioissa. Ei kannata kuitenkaan antaa asian nousta päähän. Aika monet mensan testin läpäiseet ovat idiootteja monella muulla älykkyyden alueella.Muilla älykkyyden alueilla? Mitä olen itse aikonani lukenut älykkyystesteistä, niin olen muodostanut mielipiteeni sellaiseksi, että ongelmat mensan testissä liittyvät lähinnä aikarajaan, koska aikaraja vääristää testituloksia, suosimalla hyvin keskittymiskykyisiä ihmisiä. Jo 80-luvulta lähtien on tehty kilpailevia älykkyystestejä, joissa ei ole aikarajaa.
Ongelmat aikarajan kanssa huomattiin, kun jotkut erittäin menestyneet tiedemiehet ja muut intelluktuaalit saivatkin mensan testistä yllättävän matalia tuloksia, jääden johonkin luokkaan 120-130(SD16).
Nämä pystyivät kuitenkin ratkaisemaan erittäin monimutkaisia ja vaikeita testitehtäviä pidemmällä ajankäytöllä, tehtäviä, joita korkeita tuloksia mensan testeissä saaneet eivät pystyneet ratkaisemaan.
Mensan testissä on helppoja tehtäviä, joita pitää ratkaista mahdollisimman nopeasti. Näin ollen keskittymiskyky ja hetkellinen vireystila vaikuttavat testin tulokseen tyyliin 50%.
Monesti, kun puhutaan älykkyyden monista ulottuvuuksista, tarkoitetaan kuitenkin psyykkisiä ominaisuuksia, kuten defenssejä ja persoonallisuuden piirteitä, jotka joku henkilö saattaa kokea älykkyydeksi, mitä ne eivät kuitenkaan ole. Narsisti voi pitää omnipotenssia kontrollia luovuutena, tai sosiaalisena älykkyytenä ja harmistua siitä, etteivät älykkyystestit mittaa tuota piirrettä.
- yhjfjfghf
Joo aattelinkin ,että tulisi "Perehdy vähän mitä se älykkyysosamäärä tarkoittaa"..
vastaus :)-
En viitsinyt kirjoittaa viestiä tarkkaan ja Blaah blaah ,läksyjä tekemään ja tulevaisuutta rakentamaan ;) - gclvnjfd
Vielä puuttuu vastaukset:
1. Kaikki ovat yhtä älykkäitä, toiset vaan menestyvät Mensan matematiikkapainotteisissa testeissä.
2. Ei älykkyyttä voi testeillä mitata.
3. Entä muunlainen älykkyys, kuten kotitöidentekoälykkyys tai meikkausälykkyys tai mikälieälykkyys. Ei vain tällaisissa logikkaa mittaavissa testeissä pärjäävät ole älykkäitä, sillä logiikalla ja älykkyydellä ei ole mitään tekoa keskenään...
Ja listaa saa jatkaa ;) - ei mitään virkaa
Älykkyystesteillä ei ole juuri mitään virkaa, paitsi erottamassa oppimiskyvyttömät (hyvin matala äo) joukosta.
- xndfbv
Älykkyystestit korreloivat melko voimakkaasti ihmisen älykkyyden kanssa. Testeissä alhaisen pistemäärän saaneet eivät ymmärrä mitä tarkoittaa korreloida, ja yleensä purkavat huonon pistemääränsä kirjoittamalla suomi24-älykkyyspalstalle, että testeillä ei ole mitään virkaa...
- palikkatestikertooka
xndfbv kirjoitti:
Älykkyystestit korreloivat melko voimakkaasti ihmisen älykkyyden kanssa. Testeissä alhaisen pistemäärän saaneet eivät ymmärrä mitä tarkoittaa korreloida, ja yleensä purkavat huonon pistemääränsä kirjoittamalla suomi24-älykkyyspalstalle, että testeillä ei ole mitään virkaa...
Ja mihin faktaan tämä vitsikäs toteamus perustuu :D
- ...............
xndfbv kirjoitti:
Älykkyystestit korreloivat melko voimakkaasti ihmisen älykkyyden kanssa. Testeissä alhaisen pistemäärän saaneet eivät ymmärrä mitä tarkoittaa korreloida, ja yleensä purkavat huonon pistemääränsä kirjoittamalla suomi24-älykkyyspalstalle, että testeillä ei ole mitään virkaa...
Eihän sillä ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa, jos joku on sinulle kertonut, mitä tarkoittaa sana korreloida. Se on vain hankittua tietoa. Älykkyys on sen tiedon soveltamista.
- tietyissä rajoissa 2
palikkatestikertooka kirjoitti:
Ja mihin faktaan tämä vitsikäs toteamus perustuu :D
Ob tunneäly, joka ei ole matemaattista älyä, ja on ympäristöönsä sidottuja testejä, kuten nämä burger-tests & ketsuppiruilaus ja metallinen öljynlemu. Kaikki eivät niistä suoriudu jos radio huutaa korvaan. Ovat varmaan vähän tyhmiä!
- ie
ilmeisesti on isis tai äitis laittanut sinut palikkatestiin, kun he on hokassu, kuin viisas lapsi mulla onkaan. Minullakin on viisaimpia lapsia kuin naapurilla. minun lapset sanoo, että kokoa palikkas ite.
- neljä*äitee
Näin juuri. Paitsi lasten älykkyyttä mitataan muualla kuin mensan nettitesteillä ja siinä on muutakin kuin pelkkä looginen äly. Testit ovat laaja-alaiset, joten ei kannata 13-vuotiaan vielä hehkuttaa älyään, nimittäin tuo testi ei edes toimi noin nuorella. Eikä tuo testi kerro oppimiskyvystä eikä sellaisista asioista mitä esim. opiskelussa tarvitaan.
- neljä * äitee
neljä*äitee kirjoitti:
Näin juuri. Paitsi lasten älykkyyttä mitataan muualla kuin mensan nettitesteillä ja siinä on muutakin kuin pelkkä looginen äly. Testit ovat laaja-alaiset, joten ei kannata 13-vuotiaan vielä hehkuttaa älyään, nimittäin tuo testi ei edes toimi noin nuorella. Eikä tuo testi kerro oppimiskyvystä eikä sellaisista asioista mitä esim. opiskelussa tarvitaan.
Ja jatkoa vähän tuohon, että lapsille ja aikuisille on eritestit :
Alfred Binet kehitti ainakaan lapsille ns. ÄI eli älykkyysikä-testit, joiden avulla mitattiin lapsen mentaalisen kehityksen tasoa. Älykkyysiän ja eliniän avulla määriteltiin lapselle älykkyysosamäärä, joka laskettiin kaavasta (AI/EI)x100=ÄO. Tämän perusteella lapsi, joka saavutti ÄI-testissä 7 vuotiaan tason ja hänen elinikänsä (EI) oli 5 vuotta, sai älykkyysosamääräksi 140.
Tutkittaessa älykkyystason kehittymistä yksilökohtaisesti ja ikään suhteutettuna, huomattiin että älykkyyden kehitys hidastuu 12-vuotiaasta alkaen. Tästä syystä ÄI-testit eivät soveltuneet aikuisten henkilöiden älykkyyden testaamiseen ja täytyi kehittää toinen menetelmä. Älykkyysosamäärän nimike säilyi ennallaan, vaikka se ei enää kuvannutkaan alkuperäistä älykkyyden määrittelytapaa. Uuden ÄO-asteikon perustaksi määriteltiin tilastollinen todennäköisyys ja tehtiin olettamus, että kaikkien testeissä saavutettujen ÄO-pistemäärien esiintymisfrekvenssi noudattaa normaalijakaumaa. Näin rakennetun mallin pistemääriä voitiin käsitellä tilastomatemaattisin menetelmin ja malli onkin muodostunut psykometrisen psykologian peruskiveksi älykkyyden tutkimisessa. - Tellervo-mummo
Ei pidä sotkea viisautta ja älykkyyttä. Niissä on selvä ero: Älykäs selviytyy näppärästi tilanteesta, johon viisas ei joudu. Älykkyyden lisääntyminen vaatinee opiskelua, mutta viisaus lisääntyy usein ihan arkea eläessä.
- ???????
Tellervo-mummo kirjoitti:
Ei pidä sotkea viisautta ja älykkyyttä. Niissä on selvä ero: Älykäs selviytyy näppärästi tilanteesta, johon viisas ei joudu. Älykkyyden lisääntyminen vaatinee opiskelua, mutta viisaus lisääntyy usein ihan arkea eläessä.
Niinkö mummo meinaa. Eli on viisasta olla elämättä ja olla ottamatta riskejä ? Sekö sitä viisautta on ? Onneksi en ole viisas, vain älykäs ja voin sanoa kuolinvuoteellani, että tulipahan elettyä ja koettua ja mitään en kadu, voitko sinä ?
- Älykkyys EI lisäänny
Tellervo-mummo kirjoitti:
Ei pidä sotkea viisautta ja älykkyyttä. Niissä on selvä ero: Älykäs selviytyy näppärästi tilanteesta, johon viisas ei joudu. Älykkyyden lisääntyminen vaatinee opiskelua, mutta viisaus lisääntyy usein ihan arkea eläessä.
Ei älykkyys lisäänny. Viisaus kylläkin lukemalla ja elämän kokemuksista. Siinä olet oikeassa, että ne ovat kaksi eri asiaa.
- Urho K.
??????? kirjoitti:
Niinkö mummo meinaa. Eli on viisasta olla elämättä ja olla ottamatta riskejä ? Sekö sitä viisautta on ? Onneksi en ole viisas, vain älykäs ja voin sanoa kuolinvuoteellani, että tulipahan elettyä ja koettua ja mitään en kadu, voitko sinä ?
Vai älykäs olet, eh eh eh hee... Mites tuli elettyä, kun mitään et kadu, eh eh eh...
- öhöhett
Älykkyys EI lisäänny kirjoitti:
Ei älykkyys lisäänny. Viisaus kylläkin lukemalla ja elämän kokemuksista. Siinä olet oikeassa, että ne ovat kaksi eri asiaa.
Älykkyys on perintötekijöissä sanoi mensalainen.
Älyseuraan siis pääsee vain perintötekijöitten ollessa oikeat. Älykäs voit siis olla vaikka osaisit vain pelata tietokonepelejä, kunhan pelaat tarpeeksi hyvin.
vähättelevistä vastauksistanne huomaa että ette itse ole pärjänneet mensan testeissä.
- Nainen 27v
Olen kaksi kertaa käynyt ja pärjäsin erittäin hyvin. Olen silti sitä mieltä, että niiden pitäisi olla paljon laaja-alaisemmat. Niissä on jätetty mm. tunneäly ja paljon muuta kokonaan pois. En sitten tiedä miten pärjäisin jos niitä uudistettaisiin...
- Kalapagos22
Nainen 27v kirjoitti:
Olen kaksi kertaa käynyt ja pärjäsin erittäin hyvin. Olen silti sitä mieltä, että niiden pitäisi olla paljon laaja-alaisemmat. Niissä on jätetty mm. tunneäly ja paljon muuta kokonaan pois. En sitten tiedä miten pärjäisin jos niitä uudistettaisiin...
Kävit kaksi kertaa?
Pärjäsit siis korkeintaan hyvin. Jos pärjää erittäin hyvin ei tarvitse käydä kuin kerran.
Tunneäly jätetty pois? Anna mun kaikki kestää. - 123........
Kalapagos22 kirjoitti:
Kävit kaksi kertaa?
Pärjäsit siis korkeintaan hyvin. Jos pärjää erittäin hyvin ei tarvitse käydä kuin kerran.
Tunneäly jätetty pois? Anna mun kaikki kestää.En oikein tajunnut tuota tunneäly-juttua. Mitä hittoa se on?
Mutta käsittääkseni Mensan testeissä ei mitata esim. kielellistä päättelykykyä. Ne kielipäättelytehtäväthän on hyvin kaavamaisia ja periaatteessa loogisia, mutta kaikki tasokuviotesteissä pärjäävät eivät silti pärjää niissä. - 34534093
Nainen 27v kirjoitti:
Olen kaksi kertaa käynyt ja pärjäsin erittäin hyvin. Olen silti sitä mieltä, että niiden pitäisi olla paljon laaja-alaisemmat. Niissä on jätetty mm. tunneäly ja paljon muuta kokonaan pois. En sitten tiedä miten pärjäisin jos niitä uudistettaisiin...
"testit on huonoja, en mä, testejä pitää uudistaa" ;)
Suosittelen aloittajalle pienimuotoista suomenkielen kieliopin
tutkiskelua. Tämä tietenkin vain, mikäli aihe ei ylitä aivojen
"vaikeden asioden käsittelykapasiteettiä".- Ei kannata välittää
Vastauksesi kertoo, että kadehdit nuorta ihmistä. Keskustelupalstalla ei yleensä kirjoiteta samalla tavalla kuin koulun aineissa tai virallisissa dokumenteissa. Rapatessa roiskuu.
Ihmisillä on lahjoja eri asioihin. Joku on tasaisesti kyvää keskitasoa monessa asiassa, toinen huippu yhdessä asiassa, kolmes monilahjakkuus ja neljäs monilahjaton. Se, että koet tarvetta ilvailla toisen lahjasta, kertoo ehkä eniten omasta "tasostasi". - niinpä tietenkin
Ei kannata välittää kirjoitti:
Vastauksesi kertoo, että kadehdit nuorta ihmistä. Keskustelupalstalla ei yleensä kirjoiteta samalla tavalla kuin koulun aineissa tai virallisissa dokumenteissa. Rapatessa roiskuu.
Ihmisillä on lahjoja eri asioihin. Joku on tasaisesti kyvää keskitasoa monessa asiassa, toinen huippu yhdessä asiassa, kolmes monilahjakkuus ja neljäs monilahjaton. Se, että koet tarvetta ilvailla toisen lahjasta, kertoo ehkä eniten omasta "tasostasi".Ja taas se kateus.. heti kun joku on toista mieltä. :D
- simpsson
Suosittelisit lungwein äidinkieleen paneutumista!! Miten olisi kieliopin lisäksi oikeinkirjoituksen opettelu!!!... Mitä tarkoittaa vaikeden???
simpsson kirjoitti:
Suosittelisit lungwein äidinkieleen paneutumista!! Miten olisi kieliopin lisäksi oikeinkirjoituksen opettelu!!!... Mitä tarkoittaa vaikeden???
Tarkoittaa, että silmälasit hukassa.Sorry!
- Naurettavaa.
Olen samaa mieltä, aloittajan kirjoitusta oli aika rasittava lukea kirjoitus- ja kielioppivirheiden takia. Miksei voi kirjoittaa kunnolla joka paikassa JOS kerran osaa. Suomen kieli on muutenkin rapistumassa. Ja tuo nyt oli aivan naurettava väite, että "lungwein" olisi ap:lle KATEELLINEN!
Ei kannata välittää kirjoitti:
Vastauksesi kertoo, että kadehdit nuorta ihmistä. Keskustelupalstalla ei yleensä kirjoiteta samalla tavalla kuin koulun aineissa tai virallisissa dokumenteissa. Rapatessa roiskuu.
Ihmisillä on lahjoja eri asioihin. Joku on tasaisesti kyvää keskitasoa monessa asiassa, toinen huippu yhdessä asiassa, kolmes monilahjakkuus ja neljäs monilahjaton. Se, että koet tarvetta ilvailla toisen lahjasta, kertoo ehkä eniten omasta "tasostasi".Ensinnäkin: En missään tapauksessa kadehdi aloittajaa.
Toiseksi: Ko. aloitus on mitä ilmeisemmin selvä ns. "provo",
niinpä se siitä.
Kolmanneksi: Mitä omaan "tasooni" tulee, niin tuskinpa sitä näin
lyhyen "tuttavuuden" perusteella kukaan pystyy
arvioimaan. Eli kyseessä on peitetty herjaus.
Kysymys: Miksi suurin osa keskustelijoista, ette käytä omaa profili
nimimerkkiänne? Pelkäätekö jotain.- uygfilygikuh
simpsson kirjoitti:
Suosittelisit lungwein äidinkieleen paneutumista!! Miten olisi kieliopin lisäksi oikeinkirjoituksen opettelu!!!... Mitä tarkoittaa vaikeden???
Vaikeden voi tässä asiayhteydessä helpohkosti tutlkita tarkoittavan sanaa vaikeiden. Älykkyys on juuri tuollaisten asioiden tajuamista.
- aeiouäö11
Työkkärillä on varmaan ammatinvalintatesti, jossa on yksi ehkä vähän laajempi näkökulma älyyn.
Itse mm. vastasin roskapostirobotin kyssäriin väärin. - Heipsan__
Moi,
Kyllä älykkyys useimmiten vielä kasvaa sinun ikäsi jälkeen, kuten jo arvelitkin. Hienoa, että olet saanut noin hyvän tuloksen, onnea siitä! :)
En silti kehota paljoakaan leijumaan mensan nettitestin perusteella, koska sen tekemisessä on niin monta tekijää, jotka voivat aiheuttaa virheellisen tuloksen saamisen. Itsekin olen sieltä jotain ylikin 130 saanut, enkä ajatellut sen olevan kovinkaan ihmeellistä. Joskus nuorempanakin tein saman testin ja sain samanluokkaisia tuloksia, mutta vastaukset menivät lähinnä arvaamalla oikein, kun ei ollut aikaa keskittyä.
Jatka siis harjoittelua ja älykkyytesi kehittämistä muillakin osa-alueilla, niin eiköhän sinusta vielä fiksu aikuinen tule. Toki on hyvä muistaa, että viisas ihminen on lisäksi sellainen, joka osaa käyttää älykkyyttään oikein. :) - rikkitikkitavi
Hienoa että sait hyvän tuloksen, äläkä anna pahansuopien kirjoitusten pilata iloasi! Mitattavan älykkyysosamäärän kehittymisestä en tiedä, mutta muuten aivot jatkavat kehittymistään hyvinkin pitkälle, ellei joku muistisairaus iske.Ja toisin kuin ennen väitettiin, aivot myös uusiutuvat, esimerkiksi onnettomuuden jälkeen aivot voivat reitittää tiedonkulkureitit uudestaan kun joku alue vammautuu.
Aivojen tapa toimia muuttuu koko eliniän, se ei vain ensin kasva ja sitten lakkaa kasvamasta. Esimerkiksi kieltenoppimisessa nuoret ovat nopeampia omaksumaan uusia sanoja, mutta vanhempana taas uuden kielen voi oppia nopeammin kun osaa soveltaa aiemmin oppimaansa.
Aivoista - ainakin hyvistä sellaisista! :) - kannattaa myös pitää huolta. Läksyjen pänttäämisen sijasta suosittelen riittävää lepoa ja luonnossa liikkumista. Epätasaisilla metsäpoluilla kävely on parempaa aivojumppaa kuin ristisanojen täyttäminen. - ÄO 150
Mensan testi on näppäryystesti joka ei todellakaan mittaa älykkyyttä.
Antaa toki suuntaa testata onko ihminen täysin tollo.
Lahjakkuudet ovatkin sitten ihan eri asia. Monilahjakas ihminen on mielestäni se mittari jolla määritellään älykkyys ja joilla selvityy jokapäiväisessä elämässä.
Monet autistit pärjäävät noissa testeissä huippuhyvin mutta eivät selviytyisi yksin normaalissa elämässä. - Alastonapina
Sanottakoon viellä että, käytännön kokemus on vähän eriasia kun teoripainotteinen aivopesu opiskelu ja miljardeja vuosia vanha data jota ei opi yhdessä elämässä
siirtyy geeniperimänä aivoissa suvulta toiselle.. Eiköhän tässä nyt ole nähty kaikki. Kiitos käynnistä.
- .klö,.bh
Ei älykkyystesti mittaa viisautta eli monipuolista tietämystä ja sen oikeata käyttöä vaan nopeaa uusien asioitten käsityskykyä.
- kokemusta on
Nuorena ihminen on viisaimmillaan -ainakin omasta mielestään. Siitä se alamäki sitten alkaa.
- Ap:lle
Tuohon sun kysymykseen niin jos jaksat harjoitella saat varmaan tulosta ylöspäin. Oon itse tehnyt testejä ekaa kertaa noin 14 v ikäisenä ja silloin saanut noin 126 ja nyt parikymmentä vuotta myöhemmin saan noin 10 pistettä enemmän.
Mut kannattaa muistaa et luku ei kerro siitä et miten viisas sä oot. Siis tarkoitan et toi luku ei kerro et miten sä tulet pärjäämään elämässä.
Ja itse en välttämättä edes palkkais töihin ketään jolla on korkea ÄO. Asun sellaisen kanssa ja aikas hankalaa välillä on :)
. - nais-demari
Kaikilla miehillä on normaalia pitempi.
- Mielestäni...
..älykkyys on aivan eri asia, kuin viisaus. Älykäskin viisastuu iän myötä.
Elämän kokemukset vasta opettaa viisastumaan. Jos on muuten valveutunut ottamaan opiksi.
13-vuotiaalla ei vielä voi olla paljoa elämän kokekemuksia. Sinä kyllä viisastut.
Nyt se vasta alkaa, siis se viisastuminen. - 690oity78
Mielestäni älykkyys ja viisaus on kaksi eri asiaa.Viisaaksi tullaan vain elämällä,tyrimällä ja siitä tyrimisestä ehkä jotain oppimalla.Kovin nuori ei mielestäni voi olla viisas,älykäs kylläkin,kun ei ole elämää takana.Mutta ei vanhakaan välttämättä viisas ole,se on kiinni siitä onko kyky katsoa peiliin ja tehdä parannausta sen törmäilyn jälkeen,vai onko vika aina muissa.Viisas ihminen on nöyrä ei kuitenkaan nöyristelijä,selkä suorana seisova oman vajavaisuutensa tunnustava mutta silti parhaansa tekevä ja hyvään pyrkivä.
- järki käteen
taas s24 puppua alias eniro äö si taitaa olla maksimisaan 60 tuota s24 ypn puppua usko enää koirakaan
- kirsti
Mikä ihmeen äö? Ei se mikään ösämäärä ole hei! Ollaanpa sitä viisäitä.
- niin muuten
mikä se EY oli joskus aiemmin? miks kaikki sanoo nyt EU uulla? ja kiitos tuosta ÄO neuvosta muuten jota olen kutsunut aina ÄÖ:ksi
- 157ja40vee
ÄO suhteutetaan ikäsi edustamaan jakaumaan, ts. olet ainakin edellä ikätovereitasi. Todennäköisesti päädyt samalle tasolle aikuisena.
- Ei yhtään
jos täältä joudut tommosia kysymään.
- sitten ihan lopussa
Älä edes panosta älykkyyteen vaan yksinkertaisesti seurallisuuteen ja sosiaalisiin kykyihin. Mitä sillä on väliä kuinka älykäs olet jos olet todella rasittava henkilö jonka ystävät ovat pakonomaisten sattumusten kautta tulleita henkilöitä jotka säälistä jaksavat sinnikkäästi pitää sinua ystävänään. Paljon älykkyyttä tärkeämpää on olla kiinnostava henkilö tai mukavaa seuraa oleva henkilö tai mieluusti näitä molempia.
- wigj0943jg09poritej
Isän mollaaminen ei ainakaan puolla väitettä älykkyydestä tai viisaudesta. Halosen aikakaudella ilmeisesti on syntynyt kokonainen miesvihamielinen sukupolvi... stanan feministit.
- Onnea matkaan!
Älykkyysosamäärätesti suositellaan vasta aikuisena tehtäväksi. Koska tottta, aivot kehittyvät noin 20-25-vuotiaaksi saakka, tosin, ÄO saattaa hyvinkin pysyä samana.
Mikä olisikin ihan hyvä juttu, 130 on hyvä lukema, ei liian korkea, ettet ymmärtäisi tavallisempia ihmisiä, ja olisi liian kaukana ajatusmaailmasta, mikä tässä maailmassa kuitenkin vallitsee (=enemmistö), mutta sinulla olisi hyvät mahdollisuudet menestyä esim. koulussa ja töissä.
Mensa mittaa loogista päättelykykyä. Sinä siis olisit lahjakas matematiikassa, kielissä, musiikin teoriassa ja teknisissä töissä todennäköisesti, tai ainakin niiden oppiminen olisi helpohkoa, mutta! Riippuen omasta motivaatiostasi, mitä suurinkaan älykkyys ei takaa, ja omasta tahdostasi. Usein ei tarvita mitään superälykkyyttä, muista se: joku ahkerampi oppii samat asiat, jos sinä päätät ruveta ylimieliseksi. Joku vähemmillä pisteillä siis oppii hitaammin, mutta oppii, ja silloin kun töitä haetaan, ratkaiseekin pätevyyden lisäksi, osaatko olla ihmisten kanssa. Siis varo liiallista paremmuuden tunnetta tai ettet ala leikkimään "älykköä", sillä älykkyys on hyvästä, ylimielisyys syö siltä hyödyn.
Loppupelissä siis, kilpikonna voi ohittaa jäniksen, jos jänis käy nukkumaan päiväunia.
Maailma on kuitenkin meidän kaikkien. Sinulla tuon mukaan olisi siis älykyyttä ja lahjakkuutta menestyä. Mutta viisaus on jotain, mitä ei saa kuin ajattelemalla, pohtimalla, elämällä. Kuuntelemalla, nöyryydellä ja empatialla. Ja viisaus onkin se, mikä saattaa ratkaista hyvin paljon. Älykäs voi suoriutua hyvin, mutta viisas on rakastettu.
Älykkyys on hieno lahja, jos sitä osaa käyttää. Mutta suurimmallakaan älykkyydellä ei tee mitään, jos sen haaskaa laiskuuteen ja ylimielisyteen, jos tuhoaa ihmissuhteensa ylimielisyydellä, jos ei edes halua ymmärtää muita ja olla hieman muidenkin tasolla, ja jos ei tajua ymmärtää sitä, että viisaus elää joskus tavallaan typerimmissä olennoissa. Olen joskus kuullut äärettömän viisaita kehitysvammaisia. He eivät ole älykkäitä, eivätkä tajua miten viisaita puhuvat, mutta se ei muua tosiasiaa, että he ovat olleet sydämellisiä, rehellisiä ja äärimmäisen viisaita.
Lopullisen ÄO:n saavutat ehkä noin 25-vuotiaana, mutta viisauden vasta kun olet jo elämäsi ehtoo puolella. Muista se, ja tulet pärjäämään kaikilla tavoin. Sillä menestystä ei ole yksin raha tai ammatti, ei edes ihailu, vaan se että osaa tehdä omasta elämästään omansa, onnellisen ja tyytyväisen, antaa ja saada, että osaa elää kuten itse haluaa mutta niin että on aidosti rakastettu, ja saa rakastaa. Sinulla on ainakin pohja hyvälle elämälle noin älyn puolesta, se on siis lahja. Loppu tulee työllä. - 47,
Kyllä älykkyytesi kasvaa ja 28v se on varmaan 280.
- cvbewip
Itse tein tuon nettitestin, ihan läpällä vain joskus väsyeneenä. Muutaman ensimmäisen "tehtävän" jälkeen päätin heittää lotolla ne, mitä ei saanut suunnilleen alle viidessä sekunnissa jotenkin silmämääräisesti pääteltyä. Valitsin kuviot, jotka siis näyttivät muista poikkeavilta ja loput heitin lotolla. En muista tulosta, mutta yli sadan kahdenkymmenen taisi olla. Mietin aluksi, että tesstisssä olisi ollut varsinaisia kysymyksiä, mutta ei. Päättelytehtäviä, "mikä kuvio jatkaa kuviojona" ja "mikä kuvioista ei kuulu joukkoon". Mittasi enemmän päättelykykyä entä varsinaista älyykkyyttä tai viisautta. Eli jos olet kirjaviisas, ja osaat tiukissakin tilanteissa toimia oikein mutta looginen ajattelukyky ei suju, saat testistä huonot (tai suhteellisen huonot, verrattuna oikeaan älyykkyytesi) numerot. Omassa kaveripiirissäni ei ole ketään, jolle voisin puhua ns. sivistyneesti. Jos selitän heille jotain Toisesta Maailmansodasta, kuulen vastauksen "eikös se Hitler liittyny jotenki siihen?". Ja jos kuuntelen heidän juttujaan, ne ovat useimmiten tällaisia: "oi kuinka söpö poni se oli" tai "ek sä lue muotilehtiä ku sä pukeudut aina tollai". Tein sitten uudelleen älyykkyystestin (tosin, en taaskaan jaksanut tehdä sitä loppuun asti kunnolla) ja sain odotettua huonommat numerot. Minusta testi pitäisi nimetä uudelleen tai edes selventää vähän mitä se oikein edes mittaa.
- prut prööt
Err, what?
ÄO:n mittaaminenhan tarkoittaa nimenomaan loogisen päättelykyvyn mittaamista mainitsemasi kaltaisilla testeillä. Maailmanhistorian tai minkä tahansa muun asian ulkoa opettelu ei tee kenestäkään älykästä, ainoastaan paljon tietävän.
Se on sitten ihan eri keskustelun aihe, pitäisikö älykkyyttä mitata vain matemaattis-loogisesti vai ei... mutta ulkoa opetellun tiedon määrällä sitä ei varmasti tulla koskaan mittaamaan.
Kokeile vaikka verrata asiaa tietotekniikkaan:
1. Kirjaviisaus ja lukeneisuus on kuin suuri kiintolevy täynnä dataa
2. Älykkyys vastaa suurta laskentatehoa
3. Elämänviisaus on sitä, että osaa käyttää edellämainittuja oikealla tavalla - prut prööt
prut prööt kirjoitti:
Err, what?
ÄO:n mittaaminenhan tarkoittaa nimenomaan loogisen päättelykyvyn mittaamista mainitsemasi kaltaisilla testeillä. Maailmanhistorian tai minkä tahansa muun asian ulkoa opettelu ei tee kenestäkään älykästä, ainoastaan paljon tietävän.
Se on sitten ihan eri keskustelun aihe, pitäisikö älykkyyttä mitata vain matemaattis-loogisesti vai ei... mutta ulkoa opetellun tiedon määrällä sitä ei varmasti tulla koskaan mittaamaan.
Kokeile vaikka verrata asiaa tietotekniikkaan:
1. Kirjaviisaus ja lukeneisuus on kuin suuri kiintolevy täynnä dataa
2. Älykkyys vastaa suurta laskentatehoa
3. Elämänviisaus on sitä, että osaa käyttää edellämainittuja oikealla tavallaPitää muuten tuohon vielä lisätä sen verran, että motivaatio on koko laitoksen virtalähde. Jos ei kiinnosta, on ihan sama miten paljon tiedät ja kuinka hyvin osaat soveltaa tietämääsi. Mitään ei yksinkertaisesti tapahdu, kun ei kiinnosta.
- cvbewip
prut prööt kirjoitti:
Err, what?
ÄO:n mittaaminenhan tarkoittaa nimenomaan loogisen päättelykyvyn mittaamista mainitsemasi kaltaisilla testeillä. Maailmanhistorian tai minkä tahansa muun asian ulkoa opettelu ei tee kenestäkään älykästä, ainoastaan paljon tietävän.
Se on sitten ihan eri keskustelun aihe, pitäisikö älykkyyttä mitata vain matemaattis-loogisesti vai ei... mutta ulkoa opetellun tiedon määrällä sitä ei varmasti tulla koskaan mittaamaan.
Kokeile vaikka verrata asiaa tietotekniikkaan:
1. Kirjaviisaus ja lukeneisuus on kuin suuri kiintolevy täynnä dataa
2. Älykkyys vastaa suurta laskentatehoa
3. Elämänviisaus on sitä, että osaa käyttää edellämainittuja oikealla tavalla"ÄO:n mittaaminenhan tarkoittaa nimenomaan loogisen päättelykyvyn mittaamista mainitsemasi kaltaisilla testeillä. Maailmanhistorian tai minkä tahansa muun asian ulkoa opettelu ei tee kenestäkään älykästä, ainoastaan paljon tietävän"
Niin, tätä minä juuri tarkoitin. Anteeksi, jos sen jotenkin epäselvästi ilmaisin. Loogisen päättelykyvyn mittaamisen lisäksi pitäisi olla jonkinlainen toinen testi/koe, jolla mitataan lähes kaikkia osa-alueita, esim. kirjaviisautta, sosiaalisia taiyoja yms. näitä muutamia perustaitoja, sillä vaikka saisikin ÄÖ-testistä korkeat numerot se ei tarkoita suoraan että olisit jonkin sortin yleisnero, kuten jotkut ovat väärin käsittäneet.
Omasta mielestäni koko ÄÖ-testi on aivan liian yliarvostettu, ja siitä tiedetään aivan liian vähän, ainakin mitä yläasteikäisten keskuudessa olen huomannut. onet ovat kertoneet, kuinka heidän vanhempansa korkeat numerot ÄÖ-testissä, ja vanhemmat ovat kertoneet numeron "periytyvän"... Että sillä lailla. Siinä samalla he ovat pitäneet itseään muita älykkäämpinä, samalla kun kehuskelevat vanhempiensa korkeita tuloksia kuitenkaan edes tietämättä, mistä nimi ÄÖ-testi on peräisin. Samalla kuitenkin painitaan mukautetun matikan kanssa ja kaiken maailman tukiopetuksissa kuitenkin yhä väittäen että he ovat muita älykkäämpiä.
En tietenkään tarkoita, että jos tietty aihealue ei suju niin ei voisi olla viisas/älykäs, sillä silloin on vastaavasti (todennäköisesti, tämäkin asenteesta kiinni.) jossain aineessa parempi. Tunnenkin erään, joka ei ollut erityisen sosiaalinen, eikä hyvä äidinkielessä (ei suullisessa ilmaisussa eikä muutenkaan joten kaikki saivat kuvan että hän oli hieman.. tyhmemmänpuoleinen mikä ei tosiaankaan pitänyt paikkaansa.) mutta hän loisti historiassa. MIlloin hän tuli neljännellä luokalla suuren renesanssista kertovan teoksen kanssa kouluun kun muut lukivat Peppi Pitkätossua (Hän siis pitää lukemisesta ja osaa lukea, siis lukutekniikka on hyvä ja hän muistaa lähes kaiken lukemansa, tietenkin minkä haluaa muistaa.) ja monesti hämmästytti opettajaa ja kumosi väitteet, jotka tietenkin hieman kehnommin koottu koulukirja yritti osoittaa todeksi.
Omasta mielestäni kirjaviisauttakin pitäisi mitata, vaikka se voi olla hyvin vaikeaa sillä kokeen/testin pitäisi olla monisivuinen ja hyvin kattava, joten en usko että se onnistuu.
Mutta Olen harkinnut Mensan testin uudelleentekemistä, tälläkertaa kunnolla vaikka se ei 13-vuotiaalle vielä paljoa näyttöä annakkaan, enkä edelleenkään arvosta testiä kovin suuresti - cvbewip
cvbewip kirjoitti:
"ÄO:n mittaaminenhan tarkoittaa nimenomaan loogisen päättelykyvyn mittaamista mainitsemasi kaltaisilla testeillä. Maailmanhistorian tai minkä tahansa muun asian ulkoa opettelu ei tee kenestäkään älykästä, ainoastaan paljon tietävän"
Niin, tätä minä juuri tarkoitin. Anteeksi, jos sen jotenkin epäselvästi ilmaisin. Loogisen päättelykyvyn mittaamisen lisäksi pitäisi olla jonkinlainen toinen testi/koe, jolla mitataan lähes kaikkia osa-alueita, esim. kirjaviisautta, sosiaalisia taiyoja yms. näitä muutamia perustaitoja, sillä vaikka saisikin ÄÖ-testistä korkeat numerot se ei tarkoita suoraan että olisit jonkin sortin yleisnero, kuten jotkut ovat väärin käsittäneet.
Omasta mielestäni koko ÄÖ-testi on aivan liian yliarvostettu, ja siitä tiedetään aivan liian vähän, ainakin mitä yläasteikäisten keskuudessa olen huomannut. onet ovat kertoneet, kuinka heidän vanhempansa korkeat numerot ÄÖ-testissä, ja vanhemmat ovat kertoneet numeron "periytyvän"... Että sillä lailla. Siinä samalla he ovat pitäneet itseään muita älykkäämpinä, samalla kun kehuskelevat vanhempiensa korkeita tuloksia kuitenkaan edes tietämättä, mistä nimi ÄÖ-testi on peräisin. Samalla kuitenkin painitaan mukautetun matikan kanssa ja kaiken maailman tukiopetuksissa kuitenkin yhä väittäen että he ovat muita älykkäämpiä.
En tietenkään tarkoita, että jos tietty aihealue ei suju niin ei voisi olla viisas/älykäs, sillä silloin on vastaavasti (todennäköisesti, tämäkin asenteesta kiinni.) jossain aineessa parempi. Tunnenkin erään, joka ei ollut erityisen sosiaalinen, eikä hyvä äidinkielessä (ei suullisessa ilmaisussa eikä muutenkaan joten kaikki saivat kuvan että hän oli hieman.. tyhmemmänpuoleinen mikä ei tosiaankaan pitänyt paikkaansa.) mutta hän loisti historiassa. MIlloin hän tuli neljännellä luokalla suuren renesanssista kertovan teoksen kanssa kouluun kun muut lukivat Peppi Pitkätossua (Hän siis pitää lukemisesta ja osaa lukea, siis lukutekniikka on hyvä ja hän muistaa lähes kaiken lukemansa, tietenkin minkä haluaa muistaa.) ja monesti hämmästytti opettajaa ja kumosi väitteet, jotka tietenkin hieman kehnommin koottu koulukirja yritti osoittaa todeksi.
Omasta mielestäni kirjaviisauttakin pitäisi mitata, vaikka se voi olla hyvin vaikeaa sillä kokeen/testin pitäisi olla monisivuinen ja hyvin kattava, joten en usko että se onnistuu.
Mutta Olen harkinnut Mensan testin uudelleentekemistä, tälläkertaa kunnolla vaikka se ei 13-vuotiaalle vielä paljoa näyttöä annakkaan, enkä edelleenkään arvosta testiä kovin suurestiTein äsken testin, mutta lopetin, koska huomasin erään, aika naurettavan asian. Aikaa on suunnilleen 7 minuuttia, ja tehtäviä vain kaksikymmentä. Jos on tilannut tai tilaa esim. Tieteen Kuvalehteä, huomaa että tehtävät ovat kuin lehden lopussa olevia pulmatehtäviä. Voisit mennä kirjakauppaan, ostaa jonkun kirjan jossa on matemaattisia pulmia, tehdä aukeaman ja hups, Mensan älyykkyystesti tehty. Helpoimmat olivat kuin 7. luokan matikankirjan pieniä pulmatehtäviä kirjan lopusta, Ja jokaisen tehtävän tekemiseen on aikaa
7min / 20 ~ 0.35 min, eli 21 sekunttia. - cvbewip
cvbewip kirjoitti:
Tein äsken testin, mutta lopetin, koska huomasin erään, aika naurettavan asian. Aikaa on suunnilleen 7 minuuttia, ja tehtäviä vain kaksikymmentä. Jos on tilannut tai tilaa esim. Tieteen Kuvalehteä, huomaa että tehtävät ovat kuin lehden lopussa olevia pulmatehtäviä. Voisit mennä kirjakauppaan, ostaa jonkun kirjan jossa on matemaattisia pulmia, tehdä aukeaman ja hups, Mensan älyykkyystesti tehty. Helpoimmat olivat kuin 7. luokan matikankirjan pieniä pulmatehtäviä kirjan lopusta, Ja jokaisen tehtävän tekemiseen on aikaa
7min / 20 ~ 0.35 min, eli 21 sekunttia.Ja kun lopulta (FINALLY) tein testin niin tulos oli 126.
- cvbewip
cvbewip kirjoitti:
Tein äsken testin, mutta lopetin, koska huomasin erään, aika naurettavan asian. Aikaa on suunnilleen 7 minuuttia, ja tehtäviä vain kaksikymmentä. Jos on tilannut tai tilaa esim. Tieteen Kuvalehteä, huomaa että tehtävät ovat kuin lehden lopussa olevia pulmatehtäviä. Voisit mennä kirjakauppaan, ostaa jonkun kirjan jossa on matemaattisia pulmia, tehdä aukeaman ja hups, Mensan älyykkyystesti tehty. Helpoimmat olivat kuin 7. luokan matikankirjan pieniä pulmatehtäviä kirjan lopusta, Ja jokaisen tehtävän tekemiseen on aikaa
7min / 20 ~ 0.35 min, eli 21 sekunttia.Huomasin juuri, että aika olikin 8 min -__- Hieman hutiloin ;D aika siis:
8min / 20 = 0.4 min eli 24 sekunttia
- masa
En ole koskaan pystynyt tekemään älykkyystetiä edes puoleenväliin.
Siispä menin töihin ja opettelin tekemään työni paremmin kuin muut.
Sain aina parempaa palkkaa kuin muut.
Perustin yrityksen ja opettelin toimimaan kilpailijoita paremmin.
Yritys teki aina paremman tuloksen kuin muut.
Myin yritykseni muutaman lottopotin hinnalla.
Nyt olen vain kiertänyt maailmaa parikymmentä vuotta.
Ei älykkyyttä välttämättä hyvään elämään ja tulokseen tarvita.
Olisi siitä tietysti apua ollut minullekin.- elämä on myös tuota
Mahtava tarina jos on totta. Olet aloittanut tyhjästä, saavuttanut miljonääritason ja lopulta vielä älysit/pystyit lopettamaan urasi rahat kourassa. Yleensä haaveillaan ties mistä utopistisesta hömpästä (viihdetaiteilija, huippu urheilija, malli, kirjailija, keksijä nero jolla äo 700) mutta tuokin tarina on täysin mahdollista ja monet kymmenet tai sadat tuhannet (turha kyllä mitään tilastoja alkaa arvailemaan) ihmiset ympäri maailmaa saavuttavat tuollaista jatkuvasti, eikä heitä kukaan random tunne. Ja esim suomalaisella on erittäin hyvä mahdollisuus tuohon. Siitä en tiedä oliko tarina totta. Toivotaan niin.
- !scd gfdc #
Albert einstein oli nero matiikassa, mutta kuulemani mukaan huono sosiaalisissa tilanteissa.
Kaikki ovat hyvä jossakin, mutta vain eri asioissa ja näin se on.- Assi
Einsteinillä oli Aspergerin syndrooma. Myös monilla muilla huippuälykkäillä oli/on se.
- Ei ole todisteita
Assi kirjoitti:
Einsteinillä oli Aspergerin syndrooma. Myös monilla muilla huippuälykkäillä oli/on se.
Kukaan ei tiedä oliko Einsteinilla oikeasti mitään syndroomaa. Ei kukaan, koko as-diagnoosia ei ollut keksitty eikä Einsteinia tutkittu milläänlailla. Asperger on yksi autismin eli kehitysvamman muodoista. Siihen saattaa liittyä hieman korkeampi ÄO, se ei kuitenkaan ole mitenkään tavanomaista huippuälykkäillä. Yleisemmin siihen liittyy matalampi ÄO.
Yli 140 menevillä on sen verran laajat kaaret mietinnöissään usein, että he alkavat olla erikoisia taviksille, eikä heillä ole mitään kehitysvammaa, aivojen häiriötä tai muutakaan, he vaan liitelevät jo ihan omissa maisemissaan.
On täyttä legendaa että monilla huippuälykkäillä olisi esim, mielisairautta, tai autismia tai että autismi takaisi huippuälykkyyttä, useimmin päin vastoin. Autismin lievimmät muodot tosin saattavat joissain kohdin auttaa ihmistä, koska tämän keskittymiskyky on omaa luokkaansa. Jos autistinen perehtyy esimerkiksi tietokoneisiin, hän yleensä tekee sen intesiteetillä, mihin tavallinen ihminen ei pysty. Ikävää vaan, että hänen muu elämänsä saattaa olla sitäkin häiriintyneempää. Isoin osa vakavasti autistisista elää koko elämänsä hoitokodissa. Autismi on kehitysvamma. Ei ole todisteita kirjoitti:
Kukaan ei tiedä oliko Einsteinilla oikeasti mitään syndroomaa. Ei kukaan, koko as-diagnoosia ei ollut keksitty eikä Einsteinia tutkittu milläänlailla. Asperger on yksi autismin eli kehitysvamman muodoista. Siihen saattaa liittyä hieman korkeampi ÄO, se ei kuitenkaan ole mitenkään tavanomaista huippuälykkäillä. Yleisemmin siihen liittyy matalampi ÄO.
Yli 140 menevillä on sen verran laajat kaaret mietinnöissään usein, että he alkavat olla erikoisia taviksille, eikä heillä ole mitään kehitysvammaa, aivojen häiriötä tai muutakaan, he vaan liitelevät jo ihan omissa maisemissaan.
On täyttä legendaa että monilla huippuälykkäillä olisi esim, mielisairautta, tai autismia tai että autismi takaisi huippuälykkyyttä, useimmin päin vastoin. Autismin lievimmät muodot tosin saattavat joissain kohdin auttaa ihmistä, koska tämän keskittymiskyky on omaa luokkaansa. Jos autistinen perehtyy esimerkiksi tietokoneisiin, hän yleensä tekee sen intesiteetillä, mihin tavallinen ihminen ei pysty. Ikävää vaan, että hänen muu elämänsä saattaa olla sitäkin häiriintyneempää. Isoin osa vakavasti autistisista elää koko elämänsä hoitokodissa. Autismi on kehitysvamma.Muistaakseni luin joitain vuosia sitten tutkimuksesta, jossa todettiin asperger-henkilöillä olevan keskimäärin älykkyysosamäärä jotain aivan käsittämätöntä, 125-luokkaa keskihajonnalla 16.
Samoin neurooseissa on todettu selvästi keskimääräistä korkeammat älykkyysosamäärät.
Asperger-henkilö on sinällään erillään autismista, että tuollainen ihminen voi olla aivan normaali ihminen vailla merkittäviä heikkouksia. Aspergerissa älykkyys on yleensä laaja-alaista, eikä vain yhdelle alalle keskittynyttä, kuten autismissa.
Korkealla älykkyydellä on myös mahdollista korjata sosiaalisia heikkouksia. Yhteen asiaan intensiivisesti keskittyminen on libidon kanavoimista tilanteessa, jossa libidon kulku on neuroottisesti estynyt. Kun libido on puristunut pieneen tilaan, henkinen energia ja keskittyminen tuohon yhteen asiaan ovat erittäin voimakkaita.
Puristunutta libidoa voi käyttää myös hyväksi muissakin asioissa, kuin vain siinä yhdessä kiinnostuksen kohteessa, mikä auttaa toimimaan korkealla tasolla missä tahansa asiassa, myös sosiaalisissa tilanteissa.
Asperger on käytännössä neuroottistyyppinen keskittymishäiriö, jossa keskeisenä ongelmana on omiin ajatuksiin vaipuminen. Siinä, kun ADHD-henkilö häiriintyy ulkoisista ärsykkeistä, keskittyen helposti vääriin ulkoisiin ärsykkeisiin, asperger-henkilö vaipuu ajatuksiinsa. Asperger-henkilön keskittyminen ulkoisiin ärsykkeisiin tapahtuu puristuneen libidon kautta.
Puristuneessa libidossa tosin on ongelmana burn-outin riski, jos sitä käytetään yleisesti, eikä vain johonkin yhteen kiinnostuksen kohteeseen, kun henkilö palaa tavallaan kymmenkertaisella liekillä ja intensiolla jokaisessa tilanteessa.
Mainittavaa on, että asperger-henkilöt ja neurootikot ilmeisesti kulkevat erilaisella Gaussin käyrällä muuhun väestöön verraten ja, että älykkyysosamäärän todennäköisyys poispäin keskiarvosta(noin 125) on erilailla pienenevä, mahdollisesti jompaankumpaan suuntaan painotteinen.- Selitys.
dazu kirjoitti:
Muistaakseni luin joitain vuosia sitten tutkimuksesta, jossa todettiin asperger-henkilöillä olevan keskimäärin älykkyysosamäärä jotain aivan käsittämätöntä, 125-luokkaa keskihajonnalla 16.
Samoin neurooseissa on todettu selvästi keskimääräistä korkeammat älykkyysosamäärät.
Asperger-henkilö on sinällään erillään autismista, että tuollainen ihminen voi olla aivan normaali ihminen vailla merkittäviä heikkouksia. Aspergerissa älykkyys on yleensä laaja-alaista, eikä vain yhdelle alalle keskittynyttä, kuten autismissa.
Korkealla älykkyydellä on myös mahdollista korjata sosiaalisia heikkouksia. Yhteen asiaan intensiivisesti keskittyminen on libidon kanavoimista tilanteessa, jossa libidon kulku on neuroottisesti estynyt. Kun libido on puristunut pieneen tilaan, henkinen energia ja keskittyminen tuohon yhteen asiaan ovat erittäin voimakkaita.
Puristunutta libidoa voi käyttää myös hyväksi muissakin asioissa, kuin vain siinä yhdessä kiinnostuksen kohteessa, mikä auttaa toimimaan korkealla tasolla missä tahansa asiassa, myös sosiaalisissa tilanteissa.
Asperger on käytännössä neuroottistyyppinen keskittymishäiriö, jossa keskeisenä ongelmana on omiin ajatuksiin vaipuminen. Siinä, kun ADHD-henkilö häiriintyy ulkoisista ärsykkeistä, keskittyen helposti vääriin ulkoisiin ärsykkeisiin, asperger-henkilö vaipuu ajatuksiinsa. Asperger-henkilön keskittyminen ulkoisiin ärsykkeisiin tapahtuu puristuneen libidon kautta.
Puristuneessa libidossa tosin on ongelmana burn-outin riski, jos sitä käytetään yleisesti, eikä vain johonkin yhteen kiinnostuksen kohteeseen, kun henkilö palaa tavallaan kymmenkertaisella liekillä ja intensiolla jokaisessa tilanteessa.
Mainittavaa on, että asperger-henkilöt ja neurootikot ilmeisesti kulkevat erilaisella Gaussin käyrällä muuhun väestöön verraten ja, että älykkyysosamäärän todennäköisyys poispäin keskiarvosta(noin 125) on erilailla pienenevä, mahdollisesti jompaankumpaan suuntaan painotteinen.Normaalilla älykkyydellä varustettu assi on kiinnostuneempi normaalien ihmisten asioista kuin korkeammalla, joten diagnoosi jää usein saamatta.
- Lisäys.
Selitys. kirjoitti:
Normaalilla älykkyydellä varustettu assi on kiinnostuneempi normaalien ihmisten asioista kuin korkeammalla, joten diagnoosi jää usein saamatta.
Epäilen että monella vanhan kansan "asiat on aina tehty näin, joten niin ne tehdään nytkin" -tyypillä on asperger. Keskinkertainen älykkyys yhdistettynä siihen saa sitten aikaan tuollaista rutiineihin juuttumista.
- sosionomi-
Ei ole todisteita kirjoitti:
Kukaan ei tiedä oliko Einsteinilla oikeasti mitään syndroomaa. Ei kukaan, koko as-diagnoosia ei ollut keksitty eikä Einsteinia tutkittu milläänlailla. Asperger on yksi autismin eli kehitysvamman muodoista. Siihen saattaa liittyä hieman korkeampi ÄO, se ei kuitenkaan ole mitenkään tavanomaista huippuälykkäillä. Yleisemmin siihen liittyy matalampi ÄO.
Yli 140 menevillä on sen verran laajat kaaret mietinnöissään usein, että he alkavat olla erikoisia taviksille, eikä heillä ole mitään kehitysvammaa, aivojen häiriötä tai muutakaan, he vaan liitelevät jo ihan omissa maisemissaan.
On täyttä legendaa että monilla huippuälykkäillä olisi esim, mielisairautta, tai autismia tai että autismi takaisi huippuälykkyyttä, useimmin päin vastoin. Autismin lievimmät muodot tosin saattavat joissain kohdin auttaa ihmistä, koska tämän keskittymiskyky on omaa luokkaansa. Jos autistinen perehtyy esimerkiksi tietokoneisiin, hän yleensä tekee sen intesiteetillä, mihin tavallinen ihminen ei pysty. Ikävää vaan, että hänen muu elämänsä saattaa olla sitäkin häiriintyneempää. Isoin osa vakavasti autistisista elää koko elämänsä hoitokodissa. Autismi on kehitysvamma.Älykäs ihminen tietää että autismi ei ole kehitysvamma.
- Pilkunnussija
Tuskin sul ÄÖ on läheskää 130 ku et ees yhdyssanoja tunne
- gvfd
On hienoa että sait niinkin hyvän tuloksen siitä testistä, mutta niinkuin monet muutkin ovat tällä palstalla jo sanoneet että se testi ei kata ihmisen kokonaista älykkyyttä. Älykkyyttä on myös tunneäly eli kyky tunnistaa omat ja toisen tunteet ja kyky ilmaista niitä. Elikkä tiivistettynä esimerkiksi matemaattinen tai verbaalinen älykkyys, joita mensan testeissä mitataan, eivät kata puoltakaan ihmisen kokonaisesta älykkyydestä:)
Niin ja siitä että kasvaako älykkyytesi iän myötä, niin toki, varmasti kasvaakin mutta se luku minkä ehkä parikymppisenä saat jos teet jonkin äö testin uudelleen ei ole välttämättä kasvanut paljoakaan jos se suhteutetaan ikääsi. - hjklöä
Yksilön älykkyysosamäärä voi kasvaa, mutta koko ihmiskunnan äo-keskiarvo laskee. Tähän tulokseen olen tullut ympäröivää maailmaa seuratessani.
- tuo on totta
Kehitys on taas kiertänyt siihen pisteeseen, että kohta syttyy maailmansota.
Pöytä on välillä puhdistettava.
- justin bieberi
onneksi olokoon. olet älykkäämpi kuin minä.
- Älykkyystesti tulos
on luotettava kun olet n. 16vuotias, ja tämä kyllä kerrotaan usein kyseisten testien yhteydessä. Sen jälkeen älykkyytesi ei enää kasva merkittävästi. Toki sellainen illuusio tulee, että älykkyys kasvaa vielä tuon ikävuoden jälkeen merkittävästi, mutta se johtuu lähinnä siitä että ihmisen tiedon määrä kasvaa vielä paljon tuon (9luokan) jälkeenkin luonnollisesti.
Looginen päättelykyky on jotakuinkin huipussaan jo 16vuotiaana, vaikka ihmisen aivot kehittyvät oikeastaan vielä 30ikävuoteen asti.
Kyse on siis älykkyydesta, viisaus on hieman eri juttu:älykkyys oikeamielisyys.
"älykäs selviää tilanteista joihin viisas ei koskaan joudu" Taito kasvaa kaiken ikää, jos vain asiat kiinnostavat niin, että opettelee uutta, ja taitoa se on ajattelutaitokin. Ylipäätään taidot ovat kiinni siitä, että hoksaa, huomaa ko. aihepiirin asioita ja sitähän voi kehittää, sekä kapea-alaisesti, mitä testit mittaavat että laajemmin elämänfilosofisesti, mikä vapauttaa kapasiteettia ja suurentaa siten älyä. Se, joka on puoli vuotta jotakin harrastanut, on ihan eritasoinen kuin kolme vuotta harrastanut, saati sitten kymmenen vuotta, 40-vuotias voi jo olla guru 20 vuoden harrastuksen jälkeen itseään kiinnostavissa asioissa, saati sitten joku, joka on 40 vuotta harrastanut: taito muuttuu keveäksi, nuoremmat luulevat, että puhuu höpöjä, kun ei mikään vaadi raatamista vaan gurun taso on jo kymmeniä vuosia sitten tullut arkipäiväiseksi. Kysy sitten vielä, miksi presidentit ovat yleensä vanhoja: onko se älyä vai mitä, kun osaa hoksata asian kuin asian?
Ajattelua on maailmankuvan muodostaminen: maailman rakenteitten havaitseminen aistein ja ajatuksin, aistitieto on ajattelun varmin pohja. Ajattelukykyään voi parantaa havaintokykyään parantamalla: luonnon aistirikkaus, havaintoherkkyys, jota uskonnon harjoittaminen tuo, ystävällisten välien tuoma sosiaalisen havainnonteon rikkaus, urheilun tuoma jaksavaisuus ja elämänviisaus...
ÄO-testi on keino patistaa ihminen töihin palikkajärkiselle alalle. ÄO-testissä haluaa pärjätä se, joka haluaa olla akateemisen työpaikan rattaana, on siitä ylpeä. Elämässä pärjäämistä tavoittelevan kannattaa panostaa elämänviisauteen...Musta ainaki tulee päivä päivältä tyhmempi, piste!
- äölkjhg14
Ainakin kirjoitusvirheet ei kovin suurta ÄÖ:tä ennusta.
- Tutkiskelijaa
Ala-asteiässä ihminen on älykkäin ja herkin ottamaan uutta tietoa vastaan.
- Hermanni 2345432
Minun on vielä hieman ennenaikaista sanoa missäiässä olisin älykkäimmilläni sillä olen vasta kuudenkymmenenyhdenvuoden kehitysiässä.Voin kertoa sitten kun alkaa taantumista esiintyä.
- trdfghj
Ei sitä taantumista itse huomaa.
- skdhcfskdhcfucfhie
Se on ÄO, ei ÄÖ :D
Kielesi perusteella tulosta on vähän vaikea uskoa... - jgjgjhg
Pakko oli nyt sitten käväistä kokeilemassa Mensan nettitestiä. Ja kyllähän se tulos itsetuntoa hiveli: Lienet älykkäämpi kuin 94 prosenttia väestöstä. Mutta... Testihän mittailee lähinnä kuinka nopeasti hoksailee tuommoisia kuva-arvoituksia ja vähän myös hahmotuskykyä. Lisäksi vaati kykyä pystyä pyörittelemään kuvioita mielessään. Tälle viimeksi mainitulle oli muuten joku hieno sanakin mutta olen vissiin niin älykäs etten muista sitä. Sosiaalinen älykkyyteni on olematonta ja arvostan sitä paljon enemmän kuin tämmöstä pelleilyä. Sitä paitsi, tulos ei millään voi pitää paikkaansa, koska olen uskovainen ihminen ja me olemme tunnetusti tyhmiä ja ahdasmielisiä.
- mummuÄÖ175
Veikkaan että tuosta eteenpäin on vain alamäkeä kun murrosikä alkaa. Parikymppisenä ÄÖ:si on maksimissaan sata ja todennäköisesti vähän sen alle kun olet perinyt vielä isäsi geenejä.
- Kalapagos78
Itsekin kävin testeissä ja jäsenkin nykyään.
Jos oikein muistan niin kyky suorittaa testejä heikentyy 30 vuoden jälkeen.
Täällä on näitä testien teilaajia, mutta kateus paistaa läpi. Itsekään ei viitsinyt kovin monelle asiasta kertoa, koska ihmiset lähinnä ihmettelivät, että miksi äo:ä pitäisi mitata. Itse testasin, koska halusin tietää selviänkö testeistä. Halusin todistaa jotain itselleni.
Ihmisille tuntuu olevan tabu, jos joidenkin ihmisten hoksottimet toimivat paremmin kuin muilla. Kaikkien pitää olla harmaata massaa ja kukaan ei saa erottautua.
Ei se korkea äo silti, mikään oikotie onneen ole. Varmasti antaa hyviä eväitä, mutta liikaa sen varaan ei voi laskea. Korkean äo:n suurin hyöty lienee se, että on kyvykäs toimimaan, millä tahansa älyä vaativalla alalla. - ÄÖ
Muista olla ryyppäämättä äläkä sorru huumeisiin.
Muuten susta voi vaikka tulla sellainen paviaani kuin suuresta osasta suomalaisia. Onneksi olkoon, hyva tulos!
Ensimmaisella kerralla kun kokeilin testeja niin parempi kuin 96% vaestosta, viimeisella oli jo 0.3% parhaan sisalla (siita ei enaa parantunut). Siis tulokset paranee harjoitelulla tiettyyn pisteeseen asti.
"Palikkatestistit" selittavat tosiaan vain 15% kokonaisalysta. Tunnealy on paljon tarkeampaa ja se monesti yhdistaa menestyvia ihmisia. Eihan sinun tarvitse olla alykkain kunhan osaat haalia itseasi fiksummat ihmiset ymparillesi.
Netista loytyy kattavampiakin testeja (vaikka facebookin kautta) kuin tuo mensan testi, niissa testataan myos muistiasi, mateemaattisia kykyja. Tunnealylle hyvin vaikeaa loytaa testausmenetelmaa.- Kalapagos78
Virallisissa testeissä ei kyllä päästä 0,3% prosentin tarkkuuteen. Olet siis tehnyt nettitestejä, joiden luotettavuus on niin ja näin. Ja varmasti tulokset parantuvat jos toistat saman testin useamman kerran. :)
itsehän olen 20v (täytin vuoden alussa) ja voin sanoa että on kyllä kummasti tullu järkeä päähän viimesen 3 vuoden aikana ja mä vähän epäilen että sitä järkeä tulee vielä rutkasti enemmän tulevien vuosienki varrella ku elämän kokemus ja näkemys karttuu.
eli uskallan jopa väittää että ihminen viisastuu koko ikänsä, ei oo mitää tiettyy ikää jolloin ihminen olis kaikkein viisaimmillaa.- Kalapagos78
Sekoitat viisauden ja älykkyyden. Aloittaja puhuu älykkyydestä.
Älykkyys on kutakuinkin vakio, kun taas viisautta voi kertyä oppimisen tuloksena.
Älykkyystestit on tarkoitettu yli 16-vuotiaille ja alle 16-vuotiailla tulokset eivät ole paikkaansapitävät, koska älykkyystulos suhteutetaan omanikäisiin, kuten tässä ketjussa on jo aiemmin sulle kerrottu.
Todellinen älykkyysosamääräsi suhteessa 13-vuotiaihin on 160.
Mikä oli testin keskihajonta, jos saan kysyä? Oliko se 15?- Kalapagos78
Virallisissa testeissä keskihajonta on 15 eli Mensan raja on 131 tai enemmän. Tuolla keskihajonnalla 160 olisi suurneron luokkaa eli sellaisesta tuskin puhutaan. Käytännössä tuolloin olisi älykkäämpi kuin 99,997% ihmisistä.
Kalapagos78 kirjoitti:
Virallisissa testeissä keskihajonta on 15 eli Mensan raja on 131 tai enemmän. Tuolla keskihajonnalla 160 olisi suurneron luokkaa eli sellaisesta tuskin puhutaan. Käytännössä tuolloin olisi älykkäämpi kuin 99,997% ihmisistä.
Niin, no älykkäämpi, kuin 99,997% 13-vuotiaista. Usein noilla lapsena korkeita tuloksia saavilla tulos tasoittuu aikuisikään päästessä.
Jotkut voivat saada jo 13-vuotiaina korkeita tuloksia, mutta ÄO ei välttämättä kasva ihan odotusten mukaisesti, eli aloittaja ei välttämättä saavuta 160 älykkyysosamäärää aikuisten tasolla ikinä, vaan saattaa jäädä tasolle 140-150.
TAVIS immeinen ei kummiusklasa taida olla mikää korkeestikoulutettu hyvätulonen "älynjättiläinen" Tässä
Ja tiedsittekös jotta miljadejeja vuosia vanhoja sellaisia asijoita periytyy suvulta toiselle joita ei opita ihan yhedessä elämässä?
Geeniperimänä
- neropatti!!
YKS S*ATANAN TYHMÄ KERSA LISÄÄ!! JES!
- urrhop
Karvaneki apina on oikeesti älykäämpi kun alastonapina vailla karvoja?=
- UrosBabooni
- eikukaa
Viisaus ja älykkyys ovat eri asioita, mutta niiden raja lienee hämärä. Molemmat kuvaavat ihmisen kykyä selviytyä elinympäristön asettamista haasteista. Molemmilla on tekemistä aivojen rakenteen kanssa, jota myös oppiminen muuttaa uusia hermoyhteyksiä luomalla. Missä iässä olet älykkäin? Sitten kun olet oppinut paljon oleellista ja vanhentunut arvokkaasti. Aivot sopeutuvat vähitellen maailman perustaviin lainalaisuuksiin, jotka pysyvät likimain vakioina. Jos haluat, voit pitää älykkyyttä tuon kehityksen nopeutena. Jos teet tällaisen määritelmän, voit vaikuttaa asiaan itse olemalla joko sulkeutunut tai avoin uusia asioita kohtaan.
Ensinnäkään älykkyys ei kasva vanhetessa, vaan kaikki muut seikat muuttuvat. Älykkyys on suoraan riippuvainen aivoista. testi tuloksiin vaikuttaa virkeys käskittymis määrä, reaktio aika, kiinnostavuus ja ylipäätänsä kaikki.
Visaus on tule vanhetessa, lukiessa, katsomalla tv tai olemalla ihmisten kanssa tekemisissä.- Narsismi.
¨Älykkyys ei riitä, jos ei ole empaattinen.
Voiko narsisti olla empaattinen?
Aiheesta lisää Narsistien uhrien tuki ry:n sivustoilla.
http://narsistienuhrientuki.yhdistysavain.fi/tietoa/narsismista_yleisesti/narsistin_nakemys_empatiasta/
-------------- Toiseksi jos äly ja oma luovuus ei asu samassa pääkallossa voi hyvinkin olla aivopesty jotakin tarkoitusta varten elämäntehtävänään tuottaa jotakin hyvää
jollekkin muulle
- joopajooälyhoi2000
Mitäs tuosta.
Mä kun synnyin vuonna yks ja kaks niin heti vastasyntyneenä kun pääni ulos työnsin ja huomasin karvakauluksen joten kysäsin, että "paljonkos tämä turkiskaulus maksaa"
Tuohon ei moni muu pysty ja jo maailmaan tullessani taisi olla ÄÖ aika kovaa luokaa kun a)tein heti huomion vaikka muu kroppa oli sisällä b)kyselin hintaa turkiskauluksesta c)kyseessä tietenkin oli vitsi, koska eihän lääkäri osaa määritellä paljonko mutsin turkiskaulus maksaisi
Joo eipä tässä muuta kuin että älykkyyshän ei ole pelkästään sitä paljonko Mensan testit näyttää vaan sitä, että sitä älyykkyyttä käytetään järkevästi eli eletään täällä hyvin rakkaudessa ilman sotia (eli aika tyhmää sakkia ihmiset ovat ja hyvin itsekeskeisiä kuten aloittajan omat luulot itsestään ;-) ) - kkkkheeerriiii
Tekkiit älykkyysÖsamäärätestin? Tuon perusteella lupaan että ei kehity ihan hirveästi.
Ja mistähän syystä liki kaikki terveenä syntyvät ihmiset itkevät liki ensitöikseen syntyessään tähän maailmaan? Luulis et saalistaja kuulis itkun?
- BangKwang
Uusien innovaatioiden ja konstruktioiden tekemiseen vaaditaan älyn lisäksi tietotaitoa, asioita jotta voi "koplata" yhteen ja siksi superälykkäät työstentelevät hiljaa salaissa projekteissa. Suomen kansanedustajilla Hakkaraista myöten on äo varmasti alle 100 mutta se on eduksi eduskunnasa.
- Pattern recog
Lue lukujonoihin liittyvää teoriaa niin älykkyysosamäärä kasvaa "automaattisesti"
- Tähänkö päästiin
Itse olen tehnyt kyseisen Mensan testin kahteen kertaan. Ensimmäisen kerran muistaakseni 7. luokalla, toisen tein 25 -vuotiaana....
Jouduin joskus yläasteella erikoisryhmään, sillä olen aina ollut uppiniskainen persoona. Näin epäkohtia siellä ja täällä, johon en voinut olla puuttumatta. Jouduin siis koulupsykologin juttusille, ja teetättivät mulla jotain testejä joihin en voinut olla puuttumatta niihinkään.
Tein testit, mitään sen kummempaa tulosta odotellessa. Sain tietooni pisteet, 152, joka ei kertonut itselleni mitään. Kaverini äiti puolestaan kuului Mensaan, joka kertoi loppujen lopuksi pisteiden päämäärän ja tarkoituksen. No, ok, saavutin Mensaan vaadittavan pisteytyksen jo nuorella iällä, enkä antanut sille arvoa sen enempää kuin kutosen kokeelle. En kuitenkaan tuntenut itseäni älykkääksi, vähäisimmissäkään määrin.
Tein testin uudestaan 25 -vuotiaana, jolloin pisteeni tipahti 151:een. Mietin itsekseni, olenko jotenkin tyhmenemässä. Kieltämättä tuntui siltä. En kuitenkaan ajatellut itseäni "viisaaksi" missään välissä, muut sen tekivät. En ollut fyysikko, matemaatikko, loogikko (mitä Mensalaiset useasti ovat), tai mitään muutakaan. Olin yksi rasvaduunari muiden joukossa, ja olen sitä edelleen.
Tuttavani, joka on tälläkin hetkellä kiinteistöhuoltoalalla, pisteytti itsensä 168 -pintaan. Vertailukohtana mainittakoon, että Stephen Hawking ja kaikkien tuntema Microsoftin pomo Bill Gates ovat molemmat pisteyttäneet itsensä 160:n paikkeille, heitä pidetään älykköinä.
Ainoa asia, missä olen huomannut jotain poikkeusta "normaaliin" ihmiseen nähden, on kyky omaksua asiat nopsempaa. En hiffaa niitä asioita yhtään paremmin, mutta huomaan ne nopeampaa ja kiinnitän huomioni eri asioihin nopeampaa. Jos tämä luokitellaan älykkyydeksi, niin be my quest.
Olen, ja tulen aina olemaankin, hieman hömömpi persoona. Jos joku kokee olevansa viisaampi, tai jos joku kokee olevansa tyhmempi, niin sanaa kehään. - +4 implant
En tiedä mitä älykkyys on mutta menestystä testeissä voi parantaa opiskelemalla.
- Tutkija4
Äly = kykyä havaita asiamerkitysten yhteyksiä ja tehdä niistä johtopäätöksiä
Älykkyys = henkilön älyä
- kriat
Katselin äsken Hawkingista kertovan dokumentin ja siinä oltiin sitä mieltä että hänen ALS:nsä on nostanut hänen älykkyystesteissä saamiaan tuloksia, koska hän ei voi kirjoittaa ja hänen on siksi pitänyt oppia suorittamaan laskutoimituksia päässään tavalla jolla toisten ei tarvitse. ÄO:n voi tämän pohjalta varmaan sanoa olevan vain tietyllä tapaa suuntautuneiden aivojen ominaisuus: jos ei ole hyvä ÄO, on hyvä jotenkin muuten.
- Anonyymi
älykkyys=ongelmanratkaisutaito
Neuropsykologisessa testissä olleena älykkyyttäni ja taitojani mitattiin laaja-alaisemmin kuin Mensan kuviotestillä. Neuropsykologinen testi tehtiin minulle autismin kirjon häiriötäni tutkittaessa, ja se sisälsi matemaattisten- ja kuviopäättelytaitojen, sanavaraston ja kuulon- sekä näönvaraisen muistin mittaamisen lisäksi osioita mm. tunnetaidoista, käsien motoriikasta sekä minun ja vanhempiemi haastattelun. Mensan kuviotestistä sain siis tulokseksi 119, mutta kokonaisälykkyyttäni mittaqvasta neuropsykologisesta testistä heikon keskitason/keskitason tuloksen.
Peruskoulun käymistä tuo autismini ja alhainen älykkyysosamääräni eivät haitanneet, koska muistin ulkoa lähes kaiken, mitä opettajani sanoi. Sen sijaan toisella asteella minulle alkoi tulla enemmän vaikeuksia, eli lukion ja ylioppilaskirjoitusten jälkeen minun huomattiin tarvitsevan ammatillisissa opinnoissani erityistä tukea. Erityinen tuki järjestyikin minulle lyhennettyjen työharjoittelupäivien- ia viikkojen sekä ammatillisten opettajieni antaman lisäohjauksen muodossa. Pääsisin nykyisin helposti ylioppilastutkintoni arvosanoilla korkeakouluun, mutta en tahdo mennä sinne enää, koska minulla on jo kolme valmista toisen asteen tutkintoa, enkä saisi korkeakoulun tutkinto-opiskelijana samanlaista tukea opintoihini kuin amiksessa.
Jo lukion ylioppilaskirjoituksetkin olivat minulle englannin kielen osalta yhtä tuskaa. Loppulliseen todistukseeni tulivatkin sitten kaikki arvosanat välillä Improbatur-Eximia epätasaisen kykyprofiilini takia. Sain pakollisena kirjoittamastani pitkästä englannista siis hylätyn arvosanan ylioppilastutkintotodistukseeni ja valmistuin ylioppilaaksi silloin vuonna 2013 kompensaatiopisteillä. Ja kun työvoimatoimistossa ei meinattu uskoa minun valmistuneen, kirjoitin pitkän englannin kolmannen kerran ja sain hyväksytyn arvosanan.
Ihan kaikkeen jääpäisyyteni ei kuitenkaan riitä. Esim. Keskeytin kitaransoiton opintoni musiikkiopistossa, minne pääsin sisään vasta neljännellä hakukerralla ja yli 20-vuotiaana. En jaksanut harjoitella soitettavia kappaleita niin usein kuin minun olisi pitänyt.
Kaiken kaikkiaan siis ajattelen, että korkea älykkyysosamäärä voi hellpottaa elämää, mutta ei ole välttämättömyys ongelman ratkaisulle. - Anonyymi
Jos jatkat opiskelemista, lukio ja yliopisto, "älykkyytesi" tulee vielä kasvamaan muutaman pinnan.
- Anonyymi
Siinä testissä on noudatttava aikarajaa, ja muutama ehto täytyttävä:
-Noudata aikarajaa.
-Opettele ratkaisumallit ensin etukäteen (joku voisi opettaa), koska jos et osa jotain, niitä voi olla testissä yksi tai seitsemän. Tossa testissä taisi olla yksi ja kaksi mulla, mutta olisi voinut olla kolme ja seitsemän.
-Tee monta kuviotestiä, hyvin monta, ja katso mitä useimmiten saat. Mensan ilmaisia on monessa maassa ja vastaavia on muitakin, ja ne luotettavimmat antaa kaikki noin 10-15p liian korkeita lukemia - jonka kun vähentää, saa kuvaa kuvio-osaamisestaan, joka on yksi osa älytestiä.
Luotettava on vain mm. WAIS-IV, jota ei ilmaiseksi saa tehdä, mutta noita kuvioita voi tehdä ilmaiseksi että halvalla, ja kun kalibroit tuloksen alemmas sen 10-15p, niin saat oikean lukeman mun kalibroinnin mukaan, kun tiedän ÄO:ni.
Mensalaiset muka kalibroinut jokusen ilmaisen noista, mutta se ei pidä paikkansa, koska jengi ilmoittaa saaneensa keskimäärin top 5-10% lukemia, ja ne antaa mulle 10-15p liian korkeita lukemia, enkä ole edes erityisen hyvä kuvioissa ja pidän suoritustani ja tulostani kaikkea muuta kuin briljanttina.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä712388Jos ottaisit yhteyttä, näyttäisin viestin kaikille
Yhdessä naurettaisiin sulle. Ymmärräthän tämän?1721782Heikki Silvennoinen ( Kummeli)
Kuollut 70-vuotiaana. Kiitos Heikille hauskoista hetkistä. Joskus olen hymyillyt kyynelten läpi. Sellaista se elämä on711460Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2461447Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda2551425- 831252
IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel3801222Kauanko valitatte yöpäivystyksestä?
Miks tosta Oulaisten yöpäivystyksen lopettamisesta tuli nii kova myrsky? Kai kaikki sen ymmärtää että raha on nyt tiuk3421215- 1281185
Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että3441156