En kirjoita tätä viestiä saadakseni vastauksia tai huomioita, vaan tehdäkseni ilmoituksen kokemuksistani. Viime kesänä aloitin syömään Moclobemid nimistä lääkettä ja söin sitä aina tammikuun loppuun asti. Lopetettuani hiljalleen lääkkeen annosta vähentämällä kahden viikon aikana ja nyt myöhemmin kokonaan ilman oltuani olen kärsinyt vaikeista lopetusoireista. Eräs oire on todella rasittava nimittäin se että minä en kykene kunnolla tuottamaan puhetta, kirjoittaminen kyllä onnistuu. En pysty hoitamaan itseäni ja talousasioitani kuntoon kun nämä oireet on niin lannistavia. Lisäksi kärsin unettomuudestä, letargiasta, väsymyksestä ja siitä että tunnetilat vaihtelevat hurjasti. Välillä on todella aggressiivinen olo ja välillä ahdistaa niin että täytyy käpertyä sänkyyn peiton alle ja odottaa että se menee ohi.
Ihmetyttää että lääkärit sanovat että vieroitusoireet kestää ehkä kolme päivää, ikään kuin vain heittävät arvauksena ilmaan ja että oireet on "mietoja" sanovat. Se ärsyttää, koska omien kokemusteni mukaan vieroitusoireet ovat aina voimakkaat ja pitkäkestoiset(vähintään 3 viikkoa) joten luottamus lääkäreihin on mennyt lopullisesti ainakin näiden psyykelääkkeiden osalta. Tyrkyttävät neurolepteja, unilääkkeitä ja kymmeniä masennuslääkkeitä vaikka syyt on ihan muualla kuin neurokemiassa.
Sitten kun vieroitusoireet ovat poissa niin en enää koskaan hakeudu hoitoon psykiatriselle puolelle. Kun kävin siellä niin minua manipuloitiin uskomaan että olen vakavasti mielisairas vaikka näin ei ole koskaan ollut. Vasta sitten kun itsetuntoni oli kokonaan tuhottu ja myönnyin ottamaan lääkkeitä, manipuloitni alkoi hellittää ja sitten kun josksu kerroin lopettaneeni lääkityksen (lue: myrkytyksen) niin sitten he alkoivat taas manipuloimaan. Psykologian ja psykiatrien motiivi ei ole nykypäivänä enää Hippokrateen valan noudattaminen vaan kultaisen vasikan palvominen. Potilaan manipuloidaan sairaiksi, lääkitään sairaiksi ja lypsetään rahat pois. Tämänkaltainen on modernin pykologian ammattilaisten etiikka.
Ei minulla muuta. En ole ainoa ihminen joka näin ajattelee ja tuntee, meitä on todella paljon. Toivottavasti muutkin ihmiset jotka kamppailevat vaikeiden lääkkeiden lopettamisesta seuraavien oireiden kanssa onnistuvat niiden lopettamisessa ja he nousevat suosta ja selviävät ja taistelevat oman arvonsa puolesta ja löytävät elämälleen rauhan ja harmonian.
Ihmetyttää että lääkärit sanovat että vieroitusoireet kestää ehkä kolme päivää, ikään kuin vain heittävät arvauksena ilmaan ja että oireet on "mietoja" sanovat. Se ärsyttää, koska omien kokemusteni mukaan vieroitusoireet ovat aina voimakkaat ja pitkäkestoiset(vähintään 3 viikkoa) joten luottamus lääkäreihin on mennyt lopullisesti ainakin näiden psyykelääkkeiden osalta. Tyrkyttävät neurolepteja, unilääkkeitä ja kymmeniä masennuslääkkeitä vaikka syyt on ihan muualla kuin neurokemiassa.
Sitten kun vieroitusoireet ovat poissa niin en enää koskaan hakeudu hoitoon psykiatriselle puolelle. Kun kävin siellä niin minua manipuloitiin uskomaan että olen vakavasti mielisairas vaikka näin ei ole koskaan ollut. Vasta sitten kun itsetuntoni oli kokonaan tuhottu ja myönnyin ottamaan lääkkeitä, manipuloitni alkoi hellittää ja sitten kun josksu kerroin lopettaneeni lääkityksen (lue: myrkytyksen) niin sitten he alkoivat taas manipuloimaan. Psykologian ja psykiatrien motiivi ei ole nykypäivänä enää Hippokrateen valan noudattaminen vaan kultaisen vasikan palvominen. Potilaan manipuloidaan sairaiksi, lääkitään sairaiksi ja lypsetään rahat pois. Tämänkaltainen on modernin pykologian ammattilaisten etiikka.
Ei minulla muuta. En ole ainoa ihminen joka näin ajattelee ja tuntee, meitä on todella paljon. Toivottavasti muutkin ihmiset jotka kamppailevat vaikeiden lääkkeiden lopettamisesta seuraavien oireiden kanssa onnistuvat niiden lopettamisessa ja he nousevat suosta ja selviävät ja taistelevat oman arvonsa puolesta ja löytävät elämälleen rauhan ja harmonian.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itse olen moclobemid-tabletteja syönyt jo kesäkuusta asti, ja aikaisemminkin olen käyttänyt.
Itselle ei muistaakseni tullut minkäänlaisia vieroitusoireita tästä lääkkeestä, tosin mieliala saattaa mennä todella alas.
-
Kieltämättä tässä lääkkeessä ainakin omalla kohdalla on se että ainakin noin tunti-enemmänkin lääkkeen otettua järki ei juokse yhtä jouhevasti, juuri tälläinen kirjoittaminenkin saattaa olla heikompaa kuin ilman lääkkeitä.
Eli tuo mitä mainitsit lopetusoireena ""en kykene kunnolla tuottamaan puhetta"", niin minulla se ilmenee juuri silloin kun olen ottanut mocloja, ja jos päivänkin olen ilman puhe luistaa helpommin.
Tämä lääkei ei lihota ainakaan minua, eikä oikein muitakaan sivuoireita ole kuin tuo pääntukkoisuus.
Ihmettelen noita sinun lopetusoireita, tosin se on varmaankin yksilöllistä minkälaisia oireita ilmaantuu.
Se vielä että nukahtaminen on minun mielestäni vaikeampaa tämän lääkityksen kanssa ja olen samaa lukenut muilta käyttäjiltä.
Jos itse olen nukkunut todella huonosti niin kyllä se vaikuttaa ainakin järjenjuoksuun ja sitä kautta puheentuottamiseen, eli voisiko olla että kärsit vain unenpuutteesta joka vaikuttaa sitten niin että koet ettet pysty yhtä hyvin tuottamaan puhetta.
Ja siihen ettei saa nukutuksi voi vaikuttaa monet syyt, ei välttämättä tämä lääke enää??
Minä ihmettelen itsekin oireitani. Johtuivat ne sitten lääkkeen lopetuksesta tai masennuksesta niin en voi kuitenkaan aloittaa enää syömään sitä lääkettä, joten odotan jonkin aikaa ja koitan keksiä ratkaisun. Meinaan etsiä sen itsestäni, ei taida muualta löytyä. Mömmöihin olen jo lopen kyllästynyt.
Mahtaakohan ketjun aloittaja vielä vierailla palstalla? Kiinnostaisi tietää, miten tuo tilanne tuosta sitten lopulta eteni/muuttui.