Olen tässä parin vuoden ajan seurannut kovinkin likeltä hyvän ystäväni elämää ja olen päässäni todennut, että en jaksa häntä enää kovinkaan kauan. Hän osaa manipuoloida minutkin välillä uskomaan häneen ja käyttäytyy välillä niin täydellisen ystävän kaltaisesti, että saa minut taas antamaan itseni hänelle ja seuraavassa hetkessä hänestä tulee ihminen, joka ajattelee vain itseään ja tarvitsee vain henkilön, jota käyttää armotta hyväkseen saadakseen jotain, mitä ei ilman minua saa.
Kiitos Luojan olen sen verran temperamenttinen ihminen, etten anna hänen käyttää minua niin pahasti hyväkseen, kuin voisi, mutta olen nähnyt kun hän käyttää toista hyvää ystävääni armotta hyväkseen. Hän menee tämän lompakolle ja ottaa sieltä kympin ja sanoo, että lainaa ja maksaa pian takaisin, vaikka ystäväni häntä estelisi. Rahoja ei koskaan näy takaisin. Hän hakee loputonta huomiota itsensä esille laittamisella, kuten kuvilla, jotka painottuvat lähinnä hänen rintoihinsa ja saa jonkin sortin tyydytystä, kun miehet kommentoivat kuvia. Myös olessamme vaikka pukuhuoneessa, hän vetäisee itsensä alusvaatteisilleen ja tuijottaa itseään ihaillen peilistä ja käskee meidän katsella hänen rintojaan. Sitten hän nauraa räkäisesti toiselle ystävälleni, jolla ei olekaan sitten niin isot rinnat. Tämän hän perustelee huumorilla.
Hän tahtoo viettää kanssamme aikaa vain silloin kun tietää, että hyötyy siitä jotakin. Jos menemme jonkun meistä luokse yöksi, hän tulee, jotta voi yöllä karata sieltä eri miesten luo, jota ei voisi kotoaan käsin tehdä. Hän myös hakee huomiota viiltelemällä ja saamalla ihme kohtauksia, joissa minä joudun aina siksi henkilöksi, joka saa hänen verensä siivota. Hänellä on todettu vakava masennus, jota en nykyisin kyllä pidä ihan oikeana diagnoosina enää, sillä hän ei juuri koskaan ole alakuloinen, vaan vittuuntunut jos ei saa sitä mitä haluaa, mutta kuin lentoon lähdössä kun asiat menevät hyvin.
Hänen tekemisensä herättävät suuria tunteita, vaikka rakastan häntä niin suoraan sanottuna vihaan häntä siksi, ettei hän ajattele kuin itseään ja viis veisaa minusta ja ystävistäni, jotka annamme hänelle kaiken, mitä antaa voi. Tiedän, että hänellä on narsistisia oireita ja siksi tämä nyt päätyi sitten tänne, kun olin tätä palstaa lukemassa. En sano häntä narsistiksi, mutta haluaisin kuulla mielipiteitänne ja mitä minun pitäisi tehdä vai eikö mitään?
Kiitos Luojan olen sen verran temperamenttinen ihminen, etten anna hänen käyttää minua niin pahasti hyväkseen, kuin voisi, mutta olen nähnyt kun hän käyttää toista hyvää ystävääni armotta hyväkseen. Hän menee tämän lompakolle ja ottaa sieltä kympin ja sanoo, että lainaa ja maksaa pian takaisin, vaikka ystäväni häntä estelisi. Rahoja ei koskaan näy takaisin. Hän hakee loputonta huomiota itsensä esille laittamisella, kuten kuvilla, jotka painottuvat lähinnä hänen rintoihinsa ja saa jonkin sortin tyydytystä, kun miehet kommentoivat kuvia. Myös olessamme vaikka pukuhuoneessa, hän vetäisee itsensä alusvaatteisilleen ja tuijottaa itseään ihaillen peilistä ja käskee meidän katsella hänen rintojaan. Sitten hän nauraa räkäisesti toiselle ystävälleni, jolla ei olekaan sitten niin isot rinnat. Tämän hän perustelee huumorilla.
Hän tahtoo viettää kanssamme aikaa vain silloin kun tietää, että hyötyy siitä jotakin. Jos menemme jonkun meistä luokse yöksi, hän tulee, jotta voi yöllä karata sieltä eri miesten luo, jota ei voisi kotoaan käsin tehdä. Hän myös hakee huomiota viiltelemällä ja saamalla ihme kohtauksia, joissa minä joudun aina siksi henkilöksi, joka saa hänen verensä siivota. Hänellä on todettu vakava masennus, jota en nykyisin kyllä pidä ihan oikeana diagnoosina enää, sillä hän ei juuri koskaan ole alakuloinen, vaan vittuuntunut jos ei saa sitä mitä haluaa, mutta kuin lentoon lähdössä kun asiat menevät hyvin.
Hänen tekemisensä herättävät suuria tunteita, vaikka rakastan häntä niin suoraan sanottuna vihaan häntä siksi, ettei hän ajattele kuin itseään ja viis veisaa minusta ja ystävistäni, jotka annamme hänelle kaiken, mitä antaa voi. Tiedän, että hänellä on narsistisia oireita ja siksi tämä nyt päätyi sitten tänne, kun olin tätä palstaa lukemassa. En sano häntä narsistiksi, mutta haluaisin kuulla mielipiteitänne ja mitä minun pitäisi tehdä vai eikö mitään?
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Hän hakee loputonta huomiota itsensä esille laittamisella, kuten kuvilla, jotka painottuvat lähinnä hänen rintoihinsa ja saa jonkin sortin tyydytystä, kun miehet kommentoivat kuvia. Myös olessamme vaikka pukuhuoneessa, hän vetäisee itsensä alusvaatteisilleen ja tuijottaa itseään ihaillen peilistä ja käskee meidän katsella hänen rintojaan. Sitten hän nauraa räkäisesti toiselle ystävälleni, jolla ei olekaan sitten niin isot rinnat."
Kuulostaa idiootilta.
Kuulostaa idiootilta, ja ehkä epävakaalta persoonalta.
Huomionhakuiselta ph:lta minusta.
No sekin kyllä. Tuo voi olla niin monta asiaa. Huomionhakuisella ihmisellä pitäisi olla tosin empatiaa toisia kohtaan. Ei siltä kuulosta tuo kertomus. Niin samoja piirteitä epävakaassa, huomionhakuisessa, narsistisessa ja epäsosiaalisessa persoonallisuuksissa.
"Huomionhakuiset henkilöt ovat alttiita vaikutuksille, vaativia, syyttäviä ja syyllistäviä."
"Itsekeskeisyys, nautinnonhaluisuus, jatkuva arvostuksen odottaminen, toisten ihmisten tarpeiden laiminlyöminen, herkkä loukkaantuminen sekä jatkuva manipulatiivinen käytös täydentävät kliinistä kuvaa, mutta eivät ole diagnoosin asettamisen kannalta välttämättömiä."
Kuulostaa todella empaattiselta ihmiseltä...
Naispuoliset narskut ja paatit saa yleensä kyseisen diagnoosin johtuen siitä, että naisilla nuo piirteet USEIN ( ei aina ) ilmenevät toisin, kuin miehillä.
Miehillä samankaltainen käytös diagnosoidaan narsistiseksi, tai epäsosiaaliseksi persoonaksi...
Jossain ainakin luki, että huomionhakuisella on empatiakyky, mikä erottaa narsismista ja epäsosiaalisesta persoonallisuudesta. Tosin kukapa nykyaina niin kovin empaattinen edes on. Tuntuu ainakin, että suurimmalle osalle se on outo käsite. No, en ainakaan ystäväksi tuollaista ihmistä huolisi. Ihmettelen, että miksei aloittaja ole laittanut välejä poikki jo aikoja sitten. Kuluttaa vaan omat voimavarat.