Aurakuskilla on ollut sihti kohdallaan, merkkikeppeihin on puolitoista metria matkaa ja toinen kaista on puolimetriä leveä.
Sama juttu JunnuVainionkadulla, toinen kaista on puolet oikeasta leveydestään ja silti aika rohkeasti ihmiset siinä ajelevat. Kaistaviiva on talvellakin pätevä.
Jos toiseen osuu, se maksaa joka oli toisen kaistalla. AINA.
Sama juttu JunnuVainionkadulla, toinen kaista on puolet oikeasta leveydestään ja silti aika rohkeasti ihmiset siinä ajelevat. Kaistaviiva on talvellakin pätevä.
Jos toiseen osuu, se maksaa joka oli toisen kaistalla. AINA.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Entäs, kun se kaistaviiva ei näy? Ei siinä auta sanoa, että MINÄ TIEDÄN missä se viiva tuolla lumen alla on. Kyllä pykälien tulkinnoissa olosuhteet on otettava huomioon.
Kokonaan eri asia on vuoropysäköintikaduilla, jossa tarvittaessa sen päivän pysäköitipuolta tuleva - tietenkin - väistää, vaikka kaikki eivät sitä tunnu ymmärtävän.
Kokeile samaa keinoa, kun jäät kiinni ylinopeudesta ja se rajoitusmerkki oli lumen peitossa. Tai ohitat jäisellä tiellä, etkä näe keltaisia sulkuviivoja.
Kaistamerkinnät pätevät kelillä kuin kelillä. Ja ne nopeusrajoituksetkin...
Eli aika rohkeasti ne toiset ajelee vastaantulijoiden kaistalla. Itku tulee, kun jysähtää.
Minä en ainakaan noita pösilöitä väistä.
Kuusisentien toinenkaista suljetaan, vain Kuusiseen vievää kaistaa saa käyttää talvisin.
Eiköhän luovuus ala kukkimaan Kuusisentien päässä ollessa.