Ajan kulumista ei voi estää, pysäyttää. Olemme hukanneet niin paljon: vuosia, päiviä, viikkoja.
Joskus toivon että olisimme kyenneet edes ystävyyteen, mutta tunteet - ne taisivat määrittää jo alusta asti. Haluan uskoa mahdollisuuteen, joskus, mutta en näe sitä sinussa. Olet niin sitoutunut. Kuin kaksi luonnonvoimaa: vapaa taivas ja kahlehdittu maa.
En voi silti lakata rakastamasta. Jokainen päivä kalenterissa vie minua tuskallisesti pois, eteenpäin. Sanotaan, että aika parantaa, mutta ei kerrota kuinka paljon aikaa siihen tarvitaan.
Olet aina ykkösvalintani. Olet ollut ja tulet olemaan, vaikka en osannutkaan sitä sinulle silloin näyttää. Älä rakenna muuria välillemme, rakas, älä kohota sitä tekemättömillä teoilla ja sanomattomilla sanoilla. En vaadi kuin hiukan läheisyyttä, ystävyyttä, jos ei muuta.
Mutta et suo koskaan minulle aikaasi. Niin vaikeaako on seurassani olla? Minuako pelkäät, vai itseäsi?
Joskus toivon että olisimme kyenneet edes ystävyyteen, mutta tunteet - ne taisivat määrittää jo alusta asti. Haluan uskoa mahdollisuuteen, joskus, mutta en näe sitä sinussa. Olet niin sitoutunut. Kuin kaksi luonnonvoimaa: vapaa taivas ja kahlehdittu maa.
En voi silti lakata rakastamasta. Jokainen päivä kalenterissa vie minua tuskallisesti pois, eteenpäin. Sanotaan, että aika parantaa, mutta ei kerrota kuinka paljon aikaa siihen tarvitaan.
Olet aina ykkösvalintani. Olet ollut ja tulet olemaan, vaikka en osannutkaan sitä sinulle silloin näyttää. Älä rakenna muuria välillemme, rakas, älä kohota sitä tekemättömillä teoilla ja sanomattomilla sanoilla. En vaadi kuin hiukan läheisyyttä, ystävyyttä, jos ei muuta.
Mutta et suo koskaan minulle aikaasi. Niin vaikeaako on seurassani olla? Minuako pelkäät, vai itseäsi?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Varmaan vähän molempia ja niitä seuraamuksia, jotka alitajuntaan pomppaa kummittelemaan.
Miksi kopioit tänne toisen viestin?
- > http://keskustelu.suomi24.fi/node/10001773
Törkeää kopioida toisten viestejä.
No, minä en ole hukannut aikaa kenenkään suhteen.
Miten olisin kyennyt ystävyyteen, kun rakastin sinua - kaikesta huolimatta?!
Ei noin, vaan sinä " rakastit " palstan jokaista kirjoittajaa. Nytkin " rakastat " itsellesi täysin tuntematonta kirjoittajaa.
Sinä teit näistä sivuista itsellesi leikin joka vei sinut mukanaan. Mitään oikeaa et halunnutkaan. Et ystävyyttä, et rakkautta, et mitään .... ja tiedät sen itsekin.
rakastaa tänään tätä ja huomenna tota. ja mitä enemmän noita suuren suuria sanoja heittelee kuin helmiä sioille niin sitä vähemmän niillä on merkitystä.
oikea rakkaus sanotaan vain ja ainoastaan sille yhdelle - sille oikealle rakkaalle.
näin se vain mitätöidään, valitettavasti.
Arkipäiväistät rakkauden pahasti noin toimien.
Jos rakastaa, pystyy myös ystävyyteen ja haluaa myös sitä. Ystävyys ei ole hullumpi pohja rakkaudelle. Mutta sitäkään ei voi vaatia, jos toinen ei sitä tahdo antaa.
Nämä palstat ovat kuin jokin outo, kiehtova sosiaalinen koe, jossa yksi kopioi vanhan viestin ja toiset rientävät rakastamaan tai haukkumaan anonyymin kirjoittajan anonyymia kopiota, vaikka kyseinen viesti varmastikaan ei edes ole heille.
Herää vain kysymys: miksi?
Vastaan, kuin kirjoittaja olisi minun sydämeni valloittaja. Syvä tunteeni ei ole poistunut ja edelleen toive elää. Uskoisin, että molemmilla on toisilleen sanottavaa, syvällistä ja tärkeää. Sellaista, jota ei voi tänne kirjoittaa, liian henkilökohtaista ja herkkää.
Minua on harmittanut, ettemme ole päässeet eteenpäin, vaikka tiedän, että olet juuri sellainen ihminen, jota arvostan ja onnellisena kannan ajatuksissani.
Siis ihminen, jonka voi vain kerran elämässään kohdata. En unohda.
Kun saan henkilökohtaisen viestin jollakin tavalla, koko tilanteen voi korjata.
Rakkaudelliset ajatukset mielessäni kirjoitan. .
Tälläiset viestit ovat kylläkin kuin myrkkyä herkille ihmisille.
itse ei voi tehä mitään mutta runoilee täällä kaikille rakkaudesta, jos on tosissaan tekee takuulla ite jotain muuta kun tota mussutusta.
Myrkkyä taitaa olla se, että ihmiset luulevat kaiken olevan heidän tutuiltaan heille kirjoitettua.
Kun saat?, mitäpä jos itse lähtettäisit tuon viestin. Itselläni on pattitilanne, mikäli hän ei ota yhteyttä en voi itse enää niin tehdä. Tuo ajan kuluminen on niin surullisen totta. Jaan tuon tunteen ainutlaatuisuudesta että meillä olisi voinut olla paljon yhteistä. Toki erilaistakin. Mutta kun aika kuluu iho huutaa toista ihmistä. Syliä johon käpertyä. Unelmissa ei voi elää loputtomiin vaikka vaistot sanoisivat mitä.
No älä, ihan tosi..
Alkuperäinen viesti meni naiselta naiselle:)
Ja aivan alkuperäinen viesti viime kesänä meni naiselta miehelle stadissa. Tiedän koska kirjoitin sen.
Mielenkiintoinen ketju.
Jos olette jo hukanneet vuosia niin miksi ihmeessä jatkatte samaan malliin edelleen ?
Ei se että kirjoittaa nettiin nimettömän viestin ei kenellekään vie asioita yhtään eteenpäin !!
Nuo kysymykset pitää tehdä hänelle kasvokkain.
mutta tilanteen voi helposti korjata!
Onkos aloittaja milloin puhunut tämän ihmisen kanssa tai nähnyt häntä?
Miksi et tee asialle mitään? Eikö olisi helppo ottaa yhteyttä ja lähestyä sitä ihmistä? Ei se ole temppu eikä mikään jos on puhelinnumero, nimi tai sähköpostiosoite tiedossa?
Rohkeutta kehiin ja ota yhteyttä ja kysy niin saat noihin kysymyksiisi vastauksen ja kenties sen ystävän? :)
Tyhjän saa pyytämättäkin, mutta jos jotain haluat niin toimi.
Miksi ett osannut sitä silloin näyttää.Oliko hän kenties varattu vai? Koska ajan kulumista ei voi pysäyttä .Koska voi olla ninkin että aikaa ei koskaan paranta.Ota yhteyttä mikä estä ja kerro tunteitasi.Muuten menee taas vuosia, päiviä,viikkoja.Kai te kuitenkin ystäviä voisitte olla kuitenkin.Puhu hänelle jos hän pelkää jotain.Minulta meni yksi kaveri.Koska hän oli lultavasti ihastunut minun ainakin mun miheni mielestä.Mutta sihen minä en voi tehdä enä mitään.Jotain kai vosit tehdä vielä jos hän kuitenkin on sun ykkösvalintasi.Jos ystävyys vaan riitää sulle.
onkohan sinulla vaikeuksia hahmottaa todellisuutta jos yhteyttä ei kerta ole ?
tarkoitan että eikö olisi parempi edes kokeilla mennä eteenpäin sillä siellä on se oikea elämä ja auringon nousu, hyppää pois kuolleesta laivasta uuteen veneeseen ja koeta saada elämäsi raiteilleen - varmasti Hänkin sitä haluaisi jos välittää edes piirun vertaa.
Hei alkuperäinen kirjoittaja! Kerro jotain itsestäsi, kaipaan tuntomerkkejäsi. J.? Nähtiinkö heinäkuussa viimeksi?