joo eli vanhan hirsitalon siirto suunnitteilla ja ongelmana nykyiset ja pian myös kiristyvät energiamääräykset. onko tervettä ja oikeaa taloa enää mahdollista rakentaa mitenkään? ylä- ja alapohjan yli puolimetriset eristekerrokset alkaa kuulostaa hurjilta ja toimimattomilta. seinään ku laitat 15-20cm selluvillaa ni kastepisteen paikkaa ei tiedä kukaan. siihen päälle sit uudet ikkunat ja koneellinen iv ni ei oo kyl alkuperäisestä tietoakaan. rakennanko kesämökiksi vai mitä ihmettä? vai onko joku saanut tehdä näitä vielä ihan järkevästi tässä viime aikoina?
hyvät neuvot tarpeen...
peikkopirtti
54937
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 54
Vanhimmat
Ei sinne mitään kastepistettä tule. Jos et usko, niin etsi sellainen vaikkapa metrin paksuisesta puusta.
Ainoa paikka jossa voi teoriassa tulla ongelmia on alapohja, koska sinne vuotavan lämmön määrä on liian vähäinen rossipohjan pitämiseksi kuivana. Sekin ongelma on kyllä melko helposti ratkaistavissa ainakin, jos uutta rakentaa.
No nyt minä ymmäärrän miksi alan eri ammattilaiset lukee näitä palstoja jotta kahvitunneilla riittäisi puheen ja varsinkin naurun aiheita.
Metrin vahvuisia hirsiseiniä ei ole tullut vastaan mutta avaaja tarkoitti hirsirakenteen lisäeristyksiä joiden kosteustekniset ongelmat määräyksien laatijat tiedostaa olemassa oleviksi. Jos/kun eristevahvuudet kasvaa, kastepiste jää tietyissä toteutustavoissa seinärakenteen sisään. Ainakin sisäpuolisissa lisälämmöneristyksissä eristysvahvuuksien kasvaessa yli 10cm:n, suositellaan jo höyrynsulkumuovin käyttöä. Kyseessä on silloin lähinnä hirrellä vuorattu pullotalo?
Alapohjahan ei siis luovuta niinkään lämpöä ulos vaan kylmää sisälle jos rakenteet ovat huonosti valmistetut tms.
Yläpohja on yksi suurimpia "lämmönluovuttajia" tietyissä tapauksissa, ei alapohja.
Rossipohjan kuivana pitäminen "vuotavalla lämmöllä" taisi olla vitsi?
Rossipohja pidetään kuivana vaihtamalla humus esim. soraan tms, ohjaamalla pintavedet jne. pois perustuksista jne. jne.
Miksi ihmeessä rossi pitäisi lämmittämällä pitää kuivana?
Jos vesiä muodossa tai toisessa ei paitsi estetä pääsemästä perustuksiin tai ainakin ohjata perustuksista pois, lämmitysenergian käyttö rossipohjan kuivana pitämiseen on pelkkänä ajatuksena naurettava.
En itseasiassa ole varma, vaaditaanko vanhalta rakennuskannalta energiamääräyksien täyttymistä? Toivottavasti ei. Mielikuva tosin on sellainen että uudelleen sijoitettaessa se määritellään mahd. uudisrakennukseksi jolta edellytetään energiamääräysten täyttymistä?
Sitäkään en tiedä onko vapaa-ajan asunnoilla vapautuksia tms. energiamääräysten suhteen?
Monen moni uusi ja vanha hirsitalo homehdutetaan noilla energiamääräyksillä tulevaisuudessa. Se seuraava tyyppitalo homeelle Suomessa?
Varsinainen "ammattilainen" taas asialla...
Kerropa tarkemmin rakenteesta joka "ei luovuta lämpöä ulos, vaan kylmää sisälle". Lämpövirta kun on aina lämpöisestä kylmään päin, ellei sitten tarkoiteta jotain tuloilmaventtiiliä, jossa ei ole edes kysymys lämmönjohtumisesta.
No ota vaikka vanhassa tönössä seinältä lämpömittari ja laske se jalkalistan viereen ja kerro mitä tapahtuu?
Sinun teoriallasi ei mitään koska lämpövirta on aina lämpöisestä kylmään?
(Alapohjahan ei siis luovuta niinkään lämpöä ulos vaan kylmää sisälle jos rakenteet ovat huonosti valmistetut tms.
Yläpohja on yksi suurimpia "lämmönluovuttajia" tietyissä tapauksissa, ei alapohja.)
Kerropa tarkemmin rakenteesta jossa vuotavan lämmön määrä on liian vähäinen rossipohjan pitämiseksi kuivana.
Taitaa olla turha selittää mitään, jos on perusfysiikka noin hukassa.
Niiden varalta, jotka perusasiat ymmärtävät: Lähinnä vanhoissa taloissa, joissa perustusten kosteustekninen toteutus ei ole ihan viimeisen päälle, ajautuu jatkuvasti syystä tai toisesta kosteutta rossipohjan alle. Jos tällaisessa tilanteessa alapohjan puurakenteet ovat täsmälleen ympäristön lämpöisiä, ovat olosuhteen homekasvustoille ja muille epämiellyttäville yllätyksille otolliset.
Jos taas rakenne on edes hieman ympäristöä lämpimämpi, se on itseään kuivattava, jolloin epäedullisia olosuhteita syntyy vain hetkellisesti nopeiden lämpötilamuutosten aikana, esim keväällä.
Taitaa olla turha selittää mitään, jos ei keksi mitään tilanteen pelastamiseksi?
Kerropa tarkemmin mitä tarkoittaa perustusten kosteustekninen toteutus?
Seuraavaksi kerro mitä helvetin järkeä on hukata lämpöenergiaa rossipohjan kuivattamiseen jos perustusten kosteustekninen toteutus ei ole ihan viimeisen päälle?
Kerropa tarkemmin mitä yleensä tarkoitetaan rossipohjaisella perustustavalla ja mitä se/ne pitää sisällään ja mikä on sen yleisin ongelma ja mikä ne epämiellyttävät yllätykset aiheuttaa? Rakenne, rakenteen käyttö vai puuttelliset lämpövuodot rossipohjassa?
Kerropa tarkemmin miten rossipohjan lämpävuodot säädetään tasolle missä epämiellyttäviltä yllätyksiltä vältyttäisiin?
ongelma on vuotavan lämmön määrä on liian vähäinen rossipohjan pitämiseksi kuivana. Sekin kyllä melko helposti ratkaistavissa ainakin, jos uutta rakentaa.
Kerropa tarkemmin rakenteesta (jos uutta rakentaa) jossa vuotavan lämmön määrä ei ole liian vähäinen rossipohjan pitämiseksi kuivana.
(No nyt minä ymmärrän miksi alan eri ammattilaiset lukee näitä palstoja jotta kahvitunneilla riittäisi puheen ja varsinkin naurun aiheita.)
Ikävää olla ilon pilaaja mutta farssin lopettamiseksi rossipohjan kuivattajalle (Varsinainen "ammattilainen" taas asialla...) faktaa sen verran ettei rossipohjaa kuivateta lämpövuodoilla.
Rossipohjan saa homeeseen jos sulkee kiinteiden perustuksien tuuletusreiät. Tyypillisin itse aiheutettu homeongelma on esim. rintsikoissa missä talvella suljetaan tuuletusreiät lämpöenergian säästämiseksi ja joita ei keväällä poisteta. Pilariperustuksessa mistä samainen rossipohja löytyy, ei kyseistä ongelmaa ole koska tuuletusta ei voi estää.
Joka tapauksessa lämpövuototeoria on lähinnä idioottimainen koska ongelma ei edelleenkään poistu jos tuuletus ei pelaa vaikka poistaisi eristeet alapohjasta rossipohjan kuivattamiseksi. Itseasiassa lämpövuodot aiheuttaa juurikin niitä kosteusongelmia muodossa jos toisessa.
Kyllä sai taas ammattilaiset kaipaamaansa naurun aiheet? Tyhmyys ei sinällään ole synti mutta miksi sitä pitää korostaa toistamalla samoja idioottimaisuuksia kerta toisensa perään?
Toivottavasti avaaja saa kaipaamansa vastaukset ja nuo typeryydet loppuu ainakin tästä viestiketjusta?
Rossipohja kyllä todellakin kuivatetaan lämmöllä. Ennen se on hoitunut ison leivinuunin perustusten hukkalämmöllä ja heikoilla lattiaeristeillä. Uusien määräysten eristeillä ryömintätila jäähtyy huomattavasti kylmemmäksi ja aiheuttaa kesäaikaan ongelman, jota ei voi välttää tuuletuksella, se itseasiassa vain pahentaa tilannetta kesäaikaa, koska kosteus tulee juurikin ulkoilmasta... Voi jeeveli mitä viisaita taas liikkeellä.
ei voi olla noin typerä?
________________________________________________________________
Lähinnä vanhoissa taloissa, joissa perustusten kosteustekninen toteutus ei ole ihan viimeisen päälle, ajautuu jatkuvasti syystä tai toisesta kosteutta rossipohjan alle.
Uusien määräysten eristeillä ryömintätila jäähtyy huomattavasti kylmemmäksi ja aiheuttaa kesäaikaan ongelman, jota ei voi välttää tuuletuksella, se itseasiassa vain pahentaa tilannetta kesäaikaa, koska kosteus tulee juurikin ulkoilmasta...
________________________________________________________________
Yritä nyt päättää mistä se kosteus rossipohjan alle tulee, kosteusteknisistä puutteista vai ulkoilmasta?
Voi jeeveli mitä viisaita taas liikkeellä (1).
(Uusien määräysten eristeillä ryömintätila jäähtyy huomattavasti kylmemmäksi ja aiheuttaa kesäaikaan ongelman, jota ei voi välttää tuuletuksella, se itseasiassa vain pahentaa tilannetta kesäaikaa, koska kosteus tulee juurikin ulkoilmasta...)
Miten kesäaikana
A) ryömintätila jäähtyy?
B) kuivatetaan koska eristevahvuudet ovat kasvaneet?
koska kesällä ei sattuneesta syystä asuntoja lämmitetä?
Miten
C) tuuletus ei auta kosteuden poistamiseksi?
D) mitä kylmyys vaikuttaa homeen kasvulle?
E) mitä lämpö vaikuttaa homeen kasvulle jos edellinen kylmä rakenne lämmitetään lämpövuodoilla?
Otetaan yksinkertaiselle ihmiselle yksinkertaisempi esimerkki jos meni liian vaikeaksi.
Esim. polttopuu. Miksi kaipaamasi hukkalämmön yksi perinteisimmistä muodostajista lämpöenergian muodossa sijoitetaan odottamaan käyttöönottoa suljetun tilan sijaan mieluummin vaikka vanhaan heinälatoon?
(ongelma, jota ei voi välttää tuuletuksella, se itseasiassa vain pahentaa tilannetta kesäaikaa, koska kosteus tulee juurikin ulkoilmasta...)
A) Ryömintätila jäähtyy talven aikana ja pysyy kylmänä kohtalaisen kauan väärillä rakenteilla. Tästä johtuen suhteellinen kosteus ryömintätilassa on kesäaikaan hyvin korkea --> homevaurion vaara.
B) En ymmärrä kysymystäsi, "artikuloi selvemmin pölkkypää".
C) Tuuletus ei kesäaikaan auta, koska kosteus on kesällä peräisin ulkoilmasta. Tähän auttaisi vain rossitilan lämmittäminen ulkoilman tasolle. Tuuletus auttaa vasta, kun ryömintätila on lämmennyt riittävästi, jolloin ollaan ulkoilman kastepistelämpötilan yläpuolella. Vrt. pyykki ei kuiva sateella.
D) Kylmyys hidastaa homeen kasvua. Kesäaikana ryömintätilan lämpötila kuitenkin tarjoaa homeille hyvät kasvuolosuhteet.
E) Lämpö tarjoaa hyvät olosuhteet homeille, mutta lämmittämällä suhteellinen kosteus laskee ja homeen kasvu vähenee.
Näitä asioita on mm. tutkinut Tampereen teknillinen yliopisto. Kannattanee perehtyä niihin. Nykyisin moniin ryömintatilaisiin alapohjiin asennetaan jo koneellinen kuivain em. syistä. Varminta on käyttää rakenteita, jotka eivät ole alttiita homeille mm. epäorgaaniset eristeet ja betoni.
No johan se koneellinen kuivaus tuli lopultakin TAAS esille.
A) Ryömintätila jäähtyy talven aikana ja pysyy kylmänä kohtalaisen kauan väärillä rakenteilla. Tästä johtuen suhteellinen kosteus ryömintätilassa on kesäaikaan hyvin korkea --> homevaurion vaara.
-Ja mikähän oli se perinteisin tapa poistaa ongelma eli kosteus alapohjarakenteista? Vihjeenä laskennallinen kaava tuuletusaukoille suhteessa pohja-alaan.
B) En ymmärrä kysymystäsi, "artikuloi selvemmin pölkkypää".
(Miten kesäaikana B) kuivatetaan koska eristevahvuudet ovat kasvaneet?)
-Miten kuivattaminen onnistuu lämpövuodoilla koska eristevahvuudet ovat kasvaneet?
C) Tuuletus ei kesäaikaan auta, koska kosteus on kesällä peräisin ulkoilmasta. Tähän auttaisi vain rossitilan lämmittäminen ulkoilman tasolle. Tuuletus auttaa vasta, kun ryömintätila on lämmennyt riittävästi, jolloin ollaan ulkoilman kastepistelämpötilan yläpuolella. Vrt. pyykki ei kuiva sateella.
-Miten rossitila lämpeää ulkoilman tasolle? Vihjeenä järjestämällä riittävä tuuletus.
D) Kylmyys hidastaa homeen kasvua. Kesäaikana ryömintätilan lämpötila kuitenkin tarjoaa homeille hyvät kasvuolosuhteet.
-Kylmyys estää homeen kasvun. Miten kesäaikana estetään homeen kasvu eli kosteuden poistaminen alapohjasta?
E) Lämpö tarjoaa hyvät olosuhteet homeille, mutta lämmittämällä suhteellinen kosteus laskee ja homeen kasvu vähenee.
-KUINKA LÄMPÖ TARJOAA HYVÄT OLOSUHTEET HOMEELLE KOSKA TEORIASI PERUSTUU ALAPOHJAN LÄMMITTÄMISELLE HUKKALÄMMÖLLÄ?
Varminta on käyttää rakenteita, jotka eivät ole alttiita homeille mm. epäorgaaniset eristeet ja betoni.
-Kuinka rossipohja tehdään betonista ja epäorgaanisista eristeistä ja mikä on betonin kosteudensitomiskyky verrattuna puuhun ja puupohjaisiin eristeisiin? Jos betoniin sitoutunut kosteus täytyisi saada pois, lämpöenergiaa tarvitaan huomattavan paljon enemmän kuin puupohjaisten materiaalien kuivattamiseen.
Ymmärrän toki pohjapinta-alan kasvaessa ajatusmallin koneellisesta kuivauksesta mutta onhan se naurettava jo ajatuksenakin koska kosteuden kerääntyminen alapohjaan estetään mm. pintavesien ohjaamisella perustuksista pois, humuspitoisen maa-aineksen korvaamalla esim. soralla ja järjestämällä riittävä tuuletus ettei kosteus pääse muhimaan alapohjarakenteissa.
Vrt. pyykki ei kuiva sateella.
En ymmärrä, "artikuloi selvemmin pölkkypää".
Tampereen teknillisen yliopiston "tutkimuksia" ja niiden tuloksia on virallisilla tiedotteilla kyseenalaistettu. Kannattanee perehtyä niihin.
_________________________________________________________________
"ammattilainen"
1.3.2012 19:54
(No nyt minä ymmärrän miksi alan eri ammattilaiset lukee näitä palstoja jotta kahvitunneilla riittäisi puheen ja varsinkin naurun aiheita.)
Ikävää olla ilon pilaaja mutta farssin lopettamiseksi rossipohjan kuivattajalle (Varsinainen "ammattilainen" taas asialla...) faktaa sen verran ettei rossipohjaa kuivateta lämpövuodoilla.
Rossipohjan saa homeeseen jos sulkee kiinteiden perustuksien tuuletusreiät. Tyypillisin itse aiheutettu homeongelma on esim. rintsikoissa missä talvella suljetaan tuuletusreiät lämpöenergian säästämiseksi ja joita ei keväällä poisteta. Pilariperustuksessa mistä samainen rossipohja löytyy, ei kyseistä ongelmaa ole koska tuuletusta ei voi estää.
Joka tapauksessa lämpövuototeoria on lähinnä idioottimainen koska ongelma ei edelleenkään poistu jos tuuletus ei pelaa vaikka poistaisi eristeet alapohjasta rossipohjan kuivattamiseksi. Itseasiassa lämpövuodot aiheuttaa juurikin niitä kosteusongelmia muodossa jos toisessa.
Kyllä sai taas ammattilaiset kaipaamaansa naurun aiheet? Tyhmyys ei sinällään ole synti mutta miksi sitä pitää korostaa toistamalla samoja idioottimaisuuksia kerta toisensa perään?
Toivottavasti avaaja saa kaipaamansa vastaukset ja nuo typeryydet loppuu ainakin tästä viestiketjusta?
Pilariperustainen rakennus toimii juuri sillä, että tuuletustilan lämpötila seuraa kuin tikka toukkaa. Ryömintätilassa ryömintätila varaa kylmää talvella. Sitten lämmin kesäilma virtaa sinne mukanaan valtava kosteus. Tulee homeolosuhteet, uskokaa pois.
No sitten taas lisäkysymyksiin..
A) Millä saat kosteuden kesähelteillä pois tuuletustilasta, kun ulkoilman lämpötila on korkeampi, kuin tuuletustilan ja ulkoilman suht kosteus lähes 90.? Vastaus. ei se kuivu. Kyllästyneeseen ilmaan ei voi enää mahtua enempää vettä. Näin se vaan on.
B) Ei se kuivatus onnistukaan, kun lämpövuotoja ei ole.
C) rossitila lämpiää ulkoilman tasolle tuuletuksella, mutta monesti liian hitaasti, kosteus ehtii tiivistyä.
D) Kosteuden poistaminen on vaikeaa kesäaikaan. Homeen kasvua on vaikea estää.
E) Home tarvitsee lämpöä ja KOSTEUTTA elääkseen. Lämpöä on aina kesällä riittävästi homeen kasvulle. Ja väärin tehdyssä ryömintätilaisessa alapohjassa on sitä kosteuttakin.
Betoni sitoo hygroskooppista kosteutta samanverran kuin puu. Ero on vain siinä, että betoni kestää kosteita olosuhteita, mutta puu ei.
Pidän itsestäänselvyytenä pintavesien pois johtamista, salaojitusta ja kapillaarisen vedennousun estämistä. Mainitsemani ongelmat johtuvat nimenomaan alapohjan muusta toiminnasta.
Merkittävä ratkaisu vähentää suhteellista kosteutta ryömintätilassa, on maapohjan ja sokkelin eristäminen. Näinollen ryömintätilan lämpötila pysyy kesäaikaan korkeampana, koska ei ole kylmiä pintoja, jotka pitäisivät lämpötilaa alhaisena. Ryömintätilan lämpötila seuraa näin paremmin ulkoilmaa.
Ainoa paikka jossa voi teoriassa tulla ongelmia on alapohja, koska sinne vuotavan lämmön määrä on liian vähäinen rossipohjan pitämiseksi kuivana.
Kerropa tarkemmin rakenteesta joka "ei luovuta lämpöä ulos, vaan kylmää sisälle". Lämpövirta kun on aina lämpöisestä kylmään päin,
Jos tällaisessa tilanteessa alapohjan puurakenteet ovat täsmälleen ympäristön lämpöisiä, ovat olosuhteen homekasvustoille ja muille epämiellyttäville yllätyksille otolliset.
Uusien määräysten eristeillä ryömintätila jäähtyy huomattavasti kylmemmäksi ja aiheuttaa kesäaikaan ongelman, jota ei voi välttää tuuletuksella, se itseasiassa vain pahentaa tilannetta kesäaikaa, koska kosteus tulee juurikin ulkoilmasta...
Tuuletus ei kesäaikaan auta, koska kosteus on kesällä peräisin ulkoilmasta. Tähän auttaisi vain rossitilan lämmittäminen ulkoilman tasolle.
Kesäaikana ryömintätilan lämpötila kuitenkin tarjoaa homeille hyvät kasvuolosuhteet.
Pilariperustainen rakennus toimii juuri sillä, että tuuletustilan lämpötila seuraa kuin tikka toukkaa. Ryömintätilassa ryömintätila varaa kylmää talvella. Sitten lämmin kesäilma virtaa sinne mukanaan valtava kosteus. Tulee homeolosuhteet, uskokaa pois.
rossitila lämpiää ulkoilman tasolle tuuletuksella, mutta monesti liian hitaasti, kosteus ehtii tiivistyä.
Kosteuden poistaminen on vaikeaa kesäaikaan. Homeen kasvua on vaikea estää.
Pidän itsestäänselvyytenä pintavesien pois johtamista, salaojitusta ja kapillaarisen vedennousun estämistä. Mainitsemani ongelmat johtuvat nimenomaan alapohjan muusta toiminnasta.
Merkittävä ratkaisu vähentää suhteellista kosteutta ryömintätilassa, on maapohjan ja sokkelin eristäminen.
(No nyt minä ymmärrän miksi alan eri ammattilaiset lukee näitä palstoja jotta kahvitunneilla riittäisi puheen ja varsinkin naurun aiheita.)
Jos tällaisessa tilanteessa alapohjan puurakenteet ovat täsmälleen ympäristön lämpöisiä, ovat olosuhteen homekasvustoille ja muille epämiellyttäville yllätyksille otolliset.
Tuuletus ei kesäaikaan auta, koska kosteus on kesällä peräisin ulkoilmasta. Tähän auttaisi vain rossitilan lämmittäminen ulkoilman tasolle.
Sitten lämmin kesäilma virtaa sinne mukanaan valtava kosteus. Tulee homeolosuhteet, uskokaa pois.
(No nyt minä ymmärrän miksi alan eri ammattilaiset lukee näitä palstoja jotta kahvitunneilla riittäisi puheen ja varsinkin naurun aiheita.)
1.3.2012 19:54
0
Sulje
Ikävää olla ilon pilaaja mutta farssin lopettamiseksi rossipohjan kuivattajalle (Varsinainen "ammattilainen" taas asialla...) faktaa sen verran ettei rossipohjaa kuivateta lämpövuodoilla.
Rossipohjan saa homeeseen jos sulkee kiinteiden perustuksien tuuletusreiät. Tyypillisin itse aiheutettu homeongelma on esim. rintsikoissa missä talvella suljetaan tuuletusreiät lämpöenergian säästämiseksi ja joita ei keväällä poisteta. Pilariperustuksessa mistä samainen rossipohja löytyy, ei kyseistä ongelmaa ole koska tuuletusta ei voi estää.
________________________________________________________________
(Merkittävä ratkaisu vähentää suhteellista kosteutta ryömintätilassa, on maapohjan ja sokkelin eristäminen. Näinollen ryömintätilan lämpötila pysyy kesäaikaan korkeampana, koska ei ole kylmiä pintoja, jotka pitäisivät lämpötilaa alhaisena. Ryömintätilan lämpötila seuraa näin paremmin ulkoilmaa.)
Rintsikat ovat poikkeuksetta kiinteällä perustuksella tuuletusreikineen (poissulkien kellarilliset versiot).
-Miten on mahdollista ettei kyseisen rakennustavan koko historian aikana eristeitä tarvita maapohjassa tai sokkelin sisäpinnoilla koska ko. rakenteen "saa" homeeseen vain tukkimalla tuuletusreiät? Edelleen ongelma poistuu jos tuuletusreiät avaa ennen vaurioiden kasvettua tasolle jossa sieni on jo esim. seinärakenteissa.
-Jos tuuletureikiä ei siis tuki, miksi vuosikymmenien jälkeen ongelmia ei ko. rakenteessa ole??
-Jos joka tapauksessa maapohjan ja sokkeleiden sisäpinnat jostain käsittämättömästä syystä eristäisi ilma tuuletusta, mitä tapahtuu seuraavaksi?
________________________________________________________________
Kyllä sai taas ammattilaiset kaipaamaansa naurun aiheet? Tyhmyys ei sinällään ole synti mutta miksi sitä pitää korostaa toistamalla samoja idioottimaisuuksia kerta toisensa perään?
Toivottavasti avaaja saa kaipaamansa vastaukset ja nuo typeryydet loppuu ainakin tästä viestiketjusta?
On hyvä muistaa, että nyt ollaan vuodessa 2012. 1950 luvulla rakenteet ja asuminen on olleet täysin erilaiset, niitä ei voi keskenään verrata mitenkään. Joten tulkaa tähän päivään. Jossain Peräseinäjoella on toki aina kello 50 vuotta perässä, mut sille ei voi mitään.
Joillain sentään kello käy kun joidenkin käkikellon ovi jumittaa. Sitten menee herne nenään kun kukaan ei ihastele kukuntaa vaikka miten meteliä pitäisi suljetulla..suljetun oven takana.
Totta sen verran että -50 luvun rakenteissa on huomattavasti enemmän homeelle kasvupohjaa kuin nykyisissä mutta kun se perkeleen oldschoolhouse ei homehdu muutoin kuin estämällä tuuletus tms. Täydellisen virheettömiä rakennuksia seassa tänäkin päivänä jos ei ole korjaamalla pilattu tms.
(Jos tällaisessa tilanteessa alapohjan puurakenteet ovat täsmälleen ympäristön lämpöisiä, ovat olosuhteen homekasvustoille ja muille epämiellyttäville yllätyksille otolliset.
Tuuletus ei kesäaikaan auta, koska kosteus on kesällä peräisin ulkoilmasta. Tähän auttaisi vain rossitilan lämmittäminen ulkoilman tasolle.)
Vaihda tiimalasiin hiekka, kissi on paskonu sinne.
Jos et huomannut, kerrot edellä kuinka ettei alapohja saa olla ulkoilman lämpötiloissa koska siitä seuraa homehtuminen joka on korjattavissa lämmittämällä alapohja ulkoilman tasolle?!?
paljon on fiksua porukkaa liikkeellä. osaisko joku vastata alkuperäiseen kysymykseen...?
Jos haet rakennusluvan kesäasunnolle, saat tehdä melko vapaasti mitä mielit. Voit siirtää vanhan talon ja entisöidä sen melko vapaasti. Jos rakennustarkastajasi ymmärtää vanhan talon sielunelämää, riittää ilmanvaihdoksi painovoimainen ilmanvaihto ja avattavat ikkunat. Et tarvitse muoveja, vaan tervapaperi riittää. Myös vanhat ovet ja ikkunat käyvät, vaikka ne eivät vastaisi standardeja. Kesäasuntona rakennustarkastaja on pääosin kiinnostunut vain turvallisuudesta.
Jos teet omakotitalon eli vakituisen asunnon, on määräykset sitten toista luokkaa. Mutta katso Ympäristökeskuksen sivulta KORVO-ohjeistus. Sieltä ilmenee, miten Ympäristökeskuskus ohjeistaa rakennustarkastajia lieventämään määräyksiä vanhojen talojen sekä siirrettävien rakennusten kohdalla. Apua saat myös Rakennusperintöyhdistyksen sivuilta ja Tuuma-lehdestä.
Erittäin hyvä ja mielenkiintoinen aihepiiri, pitääkö vanhakin rakennuskanta "pilata" energiamääräysten takia?
http://www.finlex.fi/data/normit/34163-C3-2010_suomi_221208.pdf
Tuossa yksi linkki vaikka en tiedä koskeeko vanhaa rakennuskantaa? Kesämökinkin täytyy läpäistä määräykset jos on tarkoitettu ympärivuotiseen asumiseen?
Kyllä tuossa taitaa olla tiedote jolla loputkin vanhat hirsitalot pilataan?
Siis peruspilataan kuten kaffetunnilla on tapana asia ilmaista raksaäijäin kans.
Peruskorjaus lienee se virallinen termi lakisääteisille homeenkasvualustoille?
http://www.talotori.net/okorjausenergia.php
Tuossa hyvä linkki aihepiiristä. Alapohjan lämmittäjäkin voi lukea?
mitä hyvää tai pahaa tossa oli? yleistä lätinää.
esim.
Viimeisimpien mittaustutkimustulosten mukaan massiivirakenteet ovat lämpöteknisesti parempia kuin niiden laskennallinen lämpöarvo.
_______________________________________________________________
Liitä tuo avaajan ongelmiin yhdistettynä kiristyneisiin energiamääräyksiin joiden toteutumista määritellään laskennallisilla lämpöarvoilla tavoitteiden saavuttamiseksi.
Hyvää se, että a) kertoo asioiden todellisen laidan ja huonoa se, että b) kertoo asioiden todellisen laidan.
"Hyvä ja paha" eroitetaan sillä, kumpaa koulukuntaa edustat?
Ensimmäisenä mainittuun ryhmään a) kuuluvana myhäilet tyytyväisenä ja puolustat kantaasi ja toisena mainittuun ryhmään b) kuuluessasi kiellät kaiken mikä edellä kerrottiin ja tuot sen esille ryhmän a) jäsenille ja toisinpäin.
Kaukana yleisestä lätinästä koska yleinen lätinä pohjautuu markkinavoimien ohjaukseen, ei vuosikymmenien ja -satojen rakennusperintöön materiaali- ja rakenneoppeineen.
Esim. jos ei ole markkinarakoa tuotteelle, se luodaan. Kun tarve on luotu, kauppa käy. Jos ei käy, tuotteen valmistaja teettää tuotemyyntiä edistäviä "tutkimuksia" yms. kaupan elvyttämiseksi jne.
Henk. koht. suosikki tällä hetkellä on mainos ympäristöystävällisestä uretaanieristeestä.
Lisätäkseni oman lusikkani soppaan. Ryömintätilojen toiminnasta ja toimimattomuudesta on erittäin paljon tutkittua tietoa sekä seurantatietoa. Nyt kun asiasta riitelette niin muistakaa myös eri aikakausien rakennustapojen erot, hengittävyydet, tuultukset, materiaalit ja kiinteistön sijainti sekä maaperän maa-aines. Muutamia faktoja joita ryömintätilojen ongelmien koulutuksissa käydään muun muassa läpi.
Modernissa perustamistavassa, joka yleistynyt talopakettien myötä, ryömintätilat rakennetaan enemmän tai vähemmän maan pinnan alapuolelle. Tämä aiheuttaa sen että ryömintätila on usein sitä viileämpi keskimäärin mitä syvemmälle maan alapuolinen osa menee. Kesäkuuma jolloin ilmankosteus on myös korkeampi, on ryömintätilojen lämpötekniselle kosteusongelmalle ongelmallisinta aikaa, siilä ulkoa lämmin kostea ilma kulkeutuu ryömintätilaan alkaen jäähtyä tilassa. Jäähtyvän ilman kosteusprosentti, tai paremminkin g/m3 kasvaa ja kosteus alkaa tiivistyä pinnoille aiheuttaen kosteus- ja mikrobivaurioriskin. Käytännön esimerkki, ulkoilma rh 70% lämpötila +22, ryömintätilan lämpö +14, tapahtuu jo kosteuden tiivistyminen eli kastepiste. Tuuletusluukkujen lisääminen, kuten myös koneellinen poisto saattavat pahentaa tilanetta merkittävästi, koska ulkoilmaa johtuu yhä enemmän tilaan. Jos taas luukkuja vähennetään, saatetaan lisätä maaperästä luopuvan vesihöyryn tuulettumista, joka itsessään voi taas nostaa tilan kosteuuta vaurioriskin yläpuolelle. Ulkopuolisen kosteudenhallinnan mahdolliset puutteet myös korostavat ongelmia. Ryömintätilojen tutkimuksissa muun muassa Malander on selvittänyt kosteusteknistä toimintaa osittain, joka sekin osi hieman suppea kokonaisuus eikä täysin aukoton. Ryömintätilan koneellinen kuivaus ei myöskään ole todellakaan huono asia, vaan todellisuudessa joissakin apauksissa ainoa vahtehto saada ryömintätila toimimaan. Mutta ei kuivainkaan yksin aiaita tee, vaan silti perusasiat tulee saattaa kuntoon. Monissa tapauksissa myös kapillaarikatkojen, eristeiden tuuletusten ym. Muutokset auttavat tianteen paantamiseen. Vaikka miten vänkäätte ei asiat muutu mihinkään, ja täällä väittelette hyvin kapea katseisesti tiettyjen rakennetyyppien tai rakennusaikojen kiinteistöjen asioista, joissa tianteet ovat hyvin erilaisia. Kaikki ovat osittain oikeassa ja osittain väärässä, mutta vertailette myös eri asioita. Yli tuhat ryömintätilaongelma tapausta seuanneena voin varmuudella kertoa että tilanne ei ole näin musta-valkoinen. Valitettavasti tänäkin vuonna rakennetaan arviolta muutaa tuhat selaista ryömintätilaa jota jo alkuvaiheesta asti eivät voi toimia. Myös rakentajat säästävät väärissä asioissa. Kukin ryömintätilakiinteistön omistaja odottakoon tuonne heinä-elokuun kosteile helejaksoille, ja käyköön omassa ryömintätiassaan, niin montaa testäkin odottaa yllätys. Valveutuneisuuden lisäminen asioista on tärkeämpää kuin riitely.
Ja pahoitteluni, viesti kirjoitettu padillä ja en ala korjaamaan lukuisia kirjoitusvirheitä.
Jos ollaan tilanteessa missä alapohja kuivatetaan koneellisesti esim. homeongelmien estämiseksi, kyseessä on kansankielellä asia ilmaistuna susi-rakennekokonaisuus.
On se ihmeellistä kuinka rakennustekniikan "kehittyessä" ongelmat vain lisääntyy ja lisääntyy? On totta että tuollekkin rakennevirheelle on tarjolla hyvin tyypillinen ratkaisu. Epäonnistunut (väärin tehty "oikea-oppinen" rakenne) korjataan siis tavalla joka ei poista itse ongelmaa vaan keskittyy ongelman tuloksiin poistamatta itse ongelmaa. Tällä viittaan alapohjan kuivaamiin yms.
Ei pitäisi olla mahdollista että ongelmatoteutustavoille, oli ne mikä tahansa, on muodostunut kaupallisia tuotteita sen sijaan että ko. ongelmalliset rak.tavat olisi poistettu rakennusmääräyksin tms?
Mitä rossipohjaan tulee, oikein tehtynä, oikein mitoitettuna (oikein käytettynä) ehkä se "tervein" ja toimivin perustustapa.
Heinä-, elokuussa ei ole mitään tarvetta ryömintätilaan esim. pilariperustuksella. Edellyttäen tietenkin että kaikki huomioitavissa oleviin asioihin on kiinnitetty huomiota tapauskohtaisesti.
Ennen isännät hiukan mietti minne talonsa pystyttivät ennen kuin menivät metsään kaatamaan runkoja. Nykyään talojen tonttien lohkomisessa ja valinnassa ei mietitä laisinkaan sen mahd. soveltuvuutta rakennuspaikaksi.
Vanhoista rakennustavoista hiukan laajemmassa mittakaavassa kannattaisi hakea paljon oppia sovellettavaksi tällekkin ajalle. Sitä kuvaa lienee parhaiten maalaisjärki?
Uskaltaisin väittää että yksi suurin ongelma rakennuksissa (homeet jne) yleisellä tasolla on erinäiset epäonnistuneet energiasäästötavoitteet eri rakennemuodoissaan.
Edellisen kirjoittajan syytös kapeakatseisuudesta kuvaa myös hänen tapaansa tulkita asioita.
Todennäköisesti itse syyllistyn samaan mutta jos tuulettuvan alapohjan ongelmien poistamiseksi lisätuuletuksen järjestäminen jopa lisää ongelmia, itselläni herää kysymys mihin tuulettuvan alapohjan rakenneperiaate pohjautuu jos ei tuuletukseen?
Suomalaisen rakennuskannan historia on hyvin synkkä vaiheessa missä vanhoja arvorakennuksia on pyritty "korjaamaan". Vuosikymmeniä, jopa -satojan toimivat rakenne- ja materiaalikokonaisuudet on "korjauksien" yhteydessä valitettavan usein pilattu korjauskelvottomiksi.
Olet oikeassa, ja ehkä ymmärsit asian hieman väärin osaltani. Tätä juuri tarkoitin että täällä toinen puhuu hevosesta, toinen kärpäsestä, ja siitä sitten vängätään. Eli niin kuin sanoin / ja sanoit, tuo mihin rakennetaan, miten rakennetaan yms. ovat erittäin ratkaisevia ryömintätilan toiminnalle. Eli asiaan vaikuttaa erittäin moni asia.
Tuosta tuuletuksesta, niin myös itse puhtaasti pilariperusteista varmimpana, mutta muista ero rakennustavoissa, ja niiden lämpöteknisessä toiminnassa. Niin kauan kuin olemme puolisuljetussa maan pinnan alle rakennetussa ryömintätilassa, olemme tilanteessa jossa maamassa ja perustukset tuottavat pitkään viileyttä tilaan, joka siis aiheuttaa lämpötilaeron ja kosteuden tiivistymisen. Pilariperusteisessa talon alus on auki, ja tasalämpöinen sekä kosteuksinen ulkoilman kanssa, joten asia on kunnossa. Nyt sitten energiamääräykset aiheuttavat ehkä hieman päänvaivaa lattiaeristämissä, mutta hyvällä rakennustavalla hoidettavissa. Siis pilariperustus ja pääosin suljettu ja osin maanpinnan alle rakennettu ryömintätila ovat eri perustamistapoja, ja fysikaaliselta toiminnaltaan myös hyvin erilaisia. Enkä millään tavoin kannata asiaa, että kuivain on ratkaisu joka paikkaan, mutta en ole myöskään sen tuomitsija, koska olen konreettisesti päässyt seuraamaan niiden toimintaa pitkällä aikavälillä. Silti olen sitä mieltä, että niin kauan kuin rakentamisessa mennään linjalle, että jokin esim. perustustapaan liittyvä rakennustekninen toiminta on koneellisen laitetoiminnan takana toimiakseen, olemme rakentamisessa hieman väärillä urilla. Ja alkakaapa mielenkiinnosta tutkimaan nyky ryömintätilojen perustamistapaa ja sen vastaavuutta rakennusmääräyksiin, eli koskien juurin ryömintätiloja jotka sijoitetaan osin ja jopa pääosin maanpinnan alapuolelle. Eipä taida tuo oikein mennä rakennusmääräyksistä ja ohjeista kovin hyvälläkään zoomilla läpi, mutta kun ei siitä myöskään kenenkään pää ole vadilla, ja markkinavoimat talopakettien toimesta ovat tuon "kustannustehokkaan" ja nopean perustamistavan markkinoille ajaneet. Ongelmakiinteistöjen vaurioita melko pitkään tutkineena, näkemykseni ei kuitenkaan perustu kovin kapeakatseisuuteen, ja on myös totta että määräystasolla asioiden pitäisi muuttua, mutta se onkin sitten taas jo täysin oma sotansa sodittavaksi. Eipä tuo muutama vuosi sitten aloitetun passiivitalojen toiminnallisen tutkimuksen ensimmäinen tutkimusosuuskaan tainnut olla järin hyvää tietoa kyseisen talotyypin omistajille tai pakettien myyjille. Taisi hiilidioksidi, yms. sekä kuitupitoisuudet olla mielenkiintoisella tasolla, tokikaan en pysty tuota varmuudella toteamaan, koska en ole toistaiseksi kyseistä asiakirjaa itse päässyt lukemaan.
vain yksi esimerkki monesta vastaavasta suoranaisesta rakennusvirheestä jolle varmaan löytyy oma RT-korttinsa? Tasakattorakentamiseen verrattavaa hölmöilyä eikä loppua näy viitaten avaajan kysymyksiin. Kylmät ullakkotilat lienee ainoa rakenneosa jotka Suomessa ei ole homeessa?
Itsellä n.25v. rakentamiseen liittyvää kokemusta ja ei hyvältä näytä. Palatakseni avaajan kysymyksiin, energiamääräykset menee jo rakenneopin edelle. Esim. hirsi yhdistettynä lisäeristämiseen, ongelmat kosteusteknisessä käyttäytymisessä on jo tiedostettu mutta....RT-kortit on varmaan jo painossa seuraava hometyyppitaloa varten?
kuinkas toimii vennaan maalla useasti olleet-ja suomessakin- navetta alakerrassa -ihmiset ylakerrassa juttu,kuinka eivat ihmiset hukkuneet p.... huuruihin ja varmasti oli kosteutta joka tuli ylospain luonnollisesti..
oliko tuon ajan insinyorit parempia suunnittelijoita kun taman paivan --vai kui?
Tuo nyt taisi mennä taas hieman yli. Itseasiassa viemärikaasut tänäkin päivänä ovat yksi yleisimpiä työsairastelujen aiheuttajia, ja yhtälailla siihebkin aikaan on varmasti epäpuhtauksilla ollut tekemistä ihmisten terveyteen. Se ettei siihen aikaan tällaisista asioista ole tiedetty, tai sairasteluja osattu edes tutkia suhteessa asumismuotoihin, ei pois sulje sitä etteikö ongelmaa olisi ollut. Kuitenkin ihmisten keski-ikä on keskimäärin kasvanut huomattavan paljon tuosta ajasta, joten tämäkään asia ei ole näin mustqvalkoinen. Ja puolustukseksi, että ihmisten immuniteetti tuntuu kyllä alati heikkenevän ehkä liiankin hygieeniseen maailmaan pyrkiessä, joten vastustuskyky tuon ajan asioille on ehkäpä ihmisillä ollut parempi.
On hyvä että otatte kantaa maailman mullistuksiin, mutta näsäviisastelu ei johda edes sinne minne ne ihmisetkään eivät hukkuneet.
Olipa niin pitkää paatosta ettei noita jaksa edes lukea. Varsinkin kun sisällön "aihe" tuli heti selväksi-->vitun idiootit, tässä teille hiukan faktaa että osaatte pitää turpanne kiinni.
Vitsihän oli siinä, että alapohjaa kuivatettiin lämpövuodoilla yms typeryyksillä.
Mainitsemasi rakennevirheet mainittiin useassa viestissä joten toistit vain aikaisemmin lukemaasi?
(No nyt minä ymmärrän miksi alan eri ammattilaiset lukee näitä palstoja jotta kahvitunneilla riittäisi puheen ja varsinkin naurun aiheita.)
Toivottavasti avaaja saa kaipaamansa vastaukset ja nuo typeryydet loppuu ainakin tästä viestiketjusta?
ps. Valitettavasti tänäkin vuonna rakennetaan arviolta muutaa tuhat selaista ryömintätilaa (hirsitaloa lisälämmöneristystavoilla) jota jo alkuvaiheesta asti eivät voi toimia.
Hirsitalojen lisäeristysmääräykset---> Avauksen aihe.
Pieni provo lopuksi vaikka sillä syyllistynkin aiheen sivuamiseen: Mikä on toinen termi ns. rossipohjaisen perustamistavan nimeämisessä (viittaa suoraan sen toimintaperiaatteeseen)?
Täällä on valtaosa porukasta semmosia reppanoita, etteivät he tiedä tuulettuvan alapohjan, eli rossipohjan toiminnasta ja riskirakenteista yhtään mitään. Luulotietämys on kyllä niin valtavaa, että kannattaisi hyödyntää jossain, jos voi. Esimerkiksi alkamalla poliitikoksi.
Osa tietää ja loput luulee tietävänsä. Tuo nyt oli vain yllätys että varmaan työkseen rossipohjia konttaileva totesi että lisätuuletuksen järjestäminen ongelmatapauksissa voi jopa aiheuttaa lisäongelmia, jos en tulkinnut väärin? Miten tuulettuvaan alapohjaan saa lisävaurioita lisäämällä tuuletusta joka on koko rakenteen toimintaperiaate??
Mistä tunnistaa ammatissaan epäpätevän ihmisen?
-Vastaus löytyy jokaiseen asiaan, oli tietoa tai ei. Lisäksi kaikkien muiden mielipiteillä ei paitsi ole painoarvoa, ne myös pyritään kieltämään oman erinomaisuuden korostamiseksi. Selityksen maailmanmestareita. Politiikkaviittaus siinä mielessä erittäin osuva. Vaatii tosin taipumuksia laumasieluisuuteen. Erikoinen yhtälö? Pätemisentarve yhdistettynä valtakokemukseen mutta hakeudutaan ryhmittymiin joissa omia mielipiteitä ei saa olla? Mutta se olennainen täyttyy. Selkääntaputtajia löytyy laumasieluista ja se tärkein, ne väärässä olijat eli toiset puolueet joita vastaan taistella pyhää sotaa, ne löytyy aina.
Mitähän ne poliitikot tekisivät jos puolueet kiellettäisiin tai lopetettaisiin? Töitäkö mitä heidän työnkuvaansa kuuluisi jos aikaa jäisi puolueiden välisten valtataisteluiden jälkeen? Politiikassa on kyse vain vallasta. Valtaa haetaan asioilla joilla pyritään nostamaan puoleen kannatusta ja sitä kautta valtaa. Asiat joilla kannatus on saavutettu, unohdetaan kun tavoitteisiin on päästy. Kuten nytkin, kaikki vaalilupaukset on vedetty jo viemäristä alas.
se nyt oli, tuulettuvasta alapohjasta on nyt saatu lausunto. Mutta miten on, onko kellään kokemusta / tietoa alkuperäiseen kysymykseen koskien...?
Alkuperäiseen kysymykseen on edellä jo ainakin yksi vastaus nimimerkillä "vanha talo" 4.3.12.
On tämä merkillinen foorumi, jonka taso on usein sellaista kuin pikkukakarat heittelisi hiekkaa toistensa silmille hiekkalaatikolla!
Tuuletuksen lisäämisen ongelma käy ilmi rakennusfysikaalisesta ilmiöstä, joka on jo moneen kertaan tässä ketjussa esitetty.
best of
2.3.2012 18:02
1
Sulje
Jos tällaisessa tilanteessa alapohjan puurakenteet ovat täsmälleen ympäristön lämpöisiä, ovat olosuhteen homekasvustoille ja muille epämiellyttäville yllätyksille otolliset.
Tuuletus ei kesäaikaan auta, koska kosteus on kesällä peräisin ulkoilmasta. Tähän auttaisi vain rossitilan lämmittäminen ulkoilman tasolle.
Sitten lämmin kesäilma virtaa sinne mukanaan valtava kosteus. Tulee homeolosuhteet, uskokaa pois.
(No nyt minä ymmärrän miksi alan eri ammattilaiset lukee näitä palstoja jotta kahvitunneilla riittäisi puheen ja varsinkin naurun aiheita.)
Et saa noista mitään järkevää selville, jos luet ja vertailet yksittäisiä lauseita, pohdi koko kerrottua ilmiötä, pitävät ihan paikkansa.
Parhaat tähän asti
2.3.2012 17:56
1
Sulje
Ainoa paikka jossa voi teoriassa tulla ongelmia on alapohja, koska sinne vuotavan lämmön määrä on liian vähäinen rossipohjan pitämiseksi kuivana.
Kerropa tarkemmin rakenteesta joka "ei luovuta lämpöä ulos, vaan kylmää sisälle". Lämpövirta kun on aina lämpöisestä kylmään päin,
Jos tällaisessa tilanteessa alapohjan puurakenteet ovat täsmälleen ympäristön lämpöisiä, ovat olosuhteen homekasvustoille ja muille epämiellyttäville yllätyksille otolliset.
Uusien määräysten eristeillä ryömintätila jäähtyy huomattavasti kylmemmäksi ja aiheuttaa kesäaikaan ongelman, jota ei voi välttää tuuletuksella, se itseasiassa vain pahentaa tilannetta kesäaikaa, koska kosteus tulee juurikin ulkoilmasta...
Tuuletus ei kesäaikaan auta, koska kosteus on kesällä peräisin ulkoilmasta. Tähän auttaisi vain rossitilan lämmittäminen ulkoilman tasolle.
Kesäaikana ryömintätilan lämpötila kuitenkin tarjoaa homeille hyvät kasvuolosuhteet.
Pilariperustainen rakennus toimii juuri sillä, että tuuletustilan lämpötila seuraa kuin tikka toukkaa. Ryömintätilassa ryömintätila varaa kylmää talvella. Sitten lämmin kesäilma virtaa sinne mukanaan valtava kosteus. Tulee homeolosuhteet, uskokaa pois.
rossitila lämpiää ulkoilman tasolle tuuletuksella, mutta monesti liian hitaasti, kosteus ehtii tiivistyä.
Kosteuden poistaminen on vaikeaa kesäaikaan. Homeen kasvua on vaikea estää.
Pidän itsestäänselvyytenä pintavesien pois johtamista, salaojitusta ja kapillaarisen vedennousun estämistä. Mainitsemani ongelmat johtuvat nimenomaan alapohjan muusta toiminnasta.
Merkittävä ratkaisu vähentää suhteellista kosteutta ryömintätilassa, on maapohjan ja sokkelin eristäminen.
(No nyt minä ymmärrän miksi alan eri ammattilaiset lukee näitä palstoja jotta kahvitunneilla riittäisi puheen ja varsinkin naurun aiheita.)
Onko tosta jotain hyötyä, ku kopioi vanhoja viestejä peräkkäin monet kerrat? Esittäisit jotain teoriaa miten se alapohja toimii rakennusfysikaalisesti, vai eikö ymmärrys riitä sille tasolle?
Asun talossa jossa on osittain alkuperäinen 30-luvulla rakennettu rossipohja. Varmasti alusta alkaen on talvella tuuletusaukot tukittu ja lumet lapioitu seinälle lisäeristeeksi. Minkäänlaisia homeongelmia ei ole.
Keväällä tuuletusaukot avataan kun lumet on sulaneet ja kuiva kevätilma kuivattaa rossipohjan mahdollisen kosteuden nopeasti.
Viimeisessä Tekniikka&Talouslehdessä oli homevaurioita tutkineen listaus kuudesta tyypillisimmästä homevaurioon johtaneesta rakenteesta. Yhtään rossipohjaan perustuvaa ei ollut listalla.
Juuri noin. Ei rossipohjat homehdu kun ilmanvaihto toimii, tuuli pääsee välillä puhaltamaan, eikä ole putkivuotoja.
Meillä on vielä vanhempi rossipohjainen talo, 1800-luvulla rakennettu, eikä se ole hometta nähnytkään.
Tässä taas sekoitetaan eri rakenteet. ÄLÄ VERTAA 1800-luvun taloa 2010 luvun taloon. On kuin yö ja päivä. Rakenteet täysin erilaiset ja 1800-luvun talossa viansieto on todella paljon parempi ja se toimii hyvin.
Ehdottomasti kannattaa ja PITÄÄ VERRATA! Ei silmiä kannata sulkea hyväksi todetulta. Ja vanhoista kannattaa ottaa oppia. Vanhat rakenteet todistavat pitkällä kestoiällään oikean tekotavan. Vanhan tyyppisiä rossilattioita saa edelleen rakentaa.
Tarkoitin sitä, että nykypäivänä tehty rossilattia on hyvin erityyppinen kuin 100v sitten tehty. Ja se vanha lattia toimii, mutta identtistä ei voi nykyään tehdä, koska sille ei saa lupaa. Eli se ei siten ole vertailukelpoinen. Ymmärsitkö jujun?
Eiköhän se juju ole siinä ettei kukaan voi estää tänä päivänäkään tekemästä rossia samalla peraatteella kuin ennen vanhaan. Rossin pääperiaate kun on yksi ja sama ajankohdasta riippumatta.
Mokat on nyt asia erikseen mutta tuo on täyttä tuubaa etteikö rossia saa tehdä kuten ennen muinoin.
Mikä on nykyään rossipohjan U-arvovaatimus ja mikä oli 100v sitten? Mitkä ovat materiaalimuutokset? Miten muutokset vaikuttavat rakennusfysikaaliseen toimintaan? Siinä on se juju. Rossin toiminta on muuttunut aika paljon vuosien saatossa, mutta kun sitä ei moni tunnu ymmärtävän.
Nimenomaan rossia ei saa tehdä kuten ennen, se on kielletty rakentamismääräyskokoelmassa. (U-ARVO). 300mm sammaletta ei täytä nykyvaatimuksia.
Rossi voi olla nykyäänkin samantyyppinen kuin sata vuotta sitten, muilta rakenteiltaan. Ennenkin siellä oli sammalta, sahanpurua, turvetta, multaa tai hiekkaa. Nyt niiden sijaan voi laittaa esim. ekovillaa.
Tietenkin kyse talon tyypistä, mutta rossilattian saa rakentaa. Vai olenko ainoa tässä maassa joka sain? Lopputarkastus oli viime vuonna ja läpi meni.
Rossin perusajatus ei setä hyvä muutu oli materiaalivalinnat tai energiavaatimukset mitkä tahansa.
"Rossilla" viitataan lähinnä perustamistapaan jota ei todellakaan ole kielletty eikä edes rajattu alapohjan energiamäärityksillä. Niille on vain asetettu normit.
Materiaalimuutoksia on paljonkin mutta itse alapohjan voi toteuttaa edelleen puupohjaisilla materiaaleilla kuten 100v sitten.
Mitä jos lukisit kerran avaajan esittämät kysymykset?
Sanoinko, että rossin tekeminen olisi kielletty? Rossin tekeminen ei ole kielletty, mutta yhtä huonoilla eristeillä yms. sitä ei voi enää tehdä, joko ymmärrät? Nykyaikaisen ja vanhanaikaisen rossipohjan toimintakin on muuttunut eristyksien myötä. Aivan kuin "totuuden siemen" asiaa selitti. Rakenne ei ole yhtä mustavalkoinen kuin ennen oli.
http://villaportalen.eu