Mun on

reilu ja rehti niin sitä ollaan sinnekin päin. Ole suora niin sinullekin ollaan.
Kirjoita nimettömiä viestejä niin hullusti käy.
Tee se sama mitä pyydät itsellesi ja äläkä pyydä toiselta sitä mitä et tee itsekään.
Kaikki lähtee aina itsestä. Kaikki.

estäisi ettet voi kertoa ? Eihän toinen sitä muuten tiedä !

Kai se salaperäisyys ja abstraktius tulee siitä, että kaikki suhun liittyvät tilanteet ovat aina tuntuneet siltä, että ne voi milloin vaan pyörähtää täysin ympäri. Jotkut asiat silti pysyy. Mutta kai sitä häviää vähän asioiden taakse jo valmiiksi eikä välttämättä osaa sanoa ja tehdä kaikkea tarpeeksi yksiselitteisesti ja selvästi kuin pitäisi, koska valmistautuu muuttuviin tilanteisiin sopeutumiseen koko ajan. Jää se itse asia huonosti ilmaistuksi. Suomeksi sanottuna siis viestin kohde tekee olemassaolollaan tilanteen sanojalle tukalaksi, oli asia mikä tahansa :) Ei pahalla.

Toisaalta se epämääräinen tapa ilmaista asioita voi johtua siitä, että ei vaan viitsi panostaa asiaan enempää, jos etukäteen ajattelee, että ei sua kiinnosta kuulla. Sitähän usein ajattelee, koska se on niin inhoittavan tuntuinen ajatus.
Sitten vaan päästää itsensä helpolla ja sanoo epämärääisesti eikä todellakaan suoraan.

Asian tarkasti sanominen herättäisi vaan enemmän kysymyksiä, jotka vaativat sen, että vastaan niihin. Huonojen viestintäkeinojen vallitessa päädyin siihen ratkaisuun, että liiallinen selittäminen väärässä paikassa ei aina myöskään ole paras vaihtoehto.

On helppo ajatella, että asioiden pitäisi olla toiselle jotenkin helpompia. Mutta ei ne ole. Ei tunne oikeutta sanoa enää mitään suoraan. Vaikka olisikin joku keino, niin ehkä ei vaan tunnu enää siltä, että voisi sen tehdä. Vaikeata ja mahdotonta itsekullekin.

Ei kostoa, ei kai mitään vanhojen kaiveluakaan. Ei liity niihin yksiin toisiin huolestuttaviin asioihin kai, niiden pitäisi olla ok.

Tunsin huolta jossain vaiheessa tämän ko. asian henkilön motiiveista enkä ole varma vieläkään että syystäkö. Mutta enemmän se vaan on riski liiallisesta yhdistelystä. Eli joku joka tuntee sut, tuntee mut ja voi päätellä että jollain tasolla tiedän sut, vaikka ei mistään konkreettisesta. Ja se tietää jollain tasolla kai minkälaisia tuntemuksia ja ajatuksia olen pyöritellyt päässäni, niin tuskin haluat että se osaa yhdistää sua niihin.

Se, jonka nimi ei oo sen nimi.

Jos on edelleen epäselvää, niin en tiedä miten pitäisi sanoa, anteeksi... Voin yrittää, mutta luultavasti yhtä huonolla menestyksellä. Toivottavasti sen edes pystyy jotenkin ymmärtämään ketä tarkoitan..?

mutta ei siinä mitään uutta. Ja todellakin, eikö todellakaan sillä toisella ja hänen tunteillaan ole sen enempää merkitystä, ettei voisi yksinkertasisesti ja suoraan sanoa. Ei vaan ymmärrä näitä juttuja, anteeksi vaan minunkin tyhmyyteni. Uskomatonta vääntämistä ja kääntämistä. Mitä oikein haluat/te?