Olisi käynyt:
Olisimme alussa olleet hyvin rakastuneita, mutta sitten olisit ehkä huomannut, että voin olla aika vaikea ihminen... (vaikka sen taisit jo huomatakin)
Olisit kyllästynyt boheemisuuteeni, sotkuisuuteeni, vastauksiini joista ei saa selkoa, ironisuuteeni, liialliseen älyllisyyteeni...
Minä olisin kyllästynyt nipottamiseesi, perfektionismiisi, materialismiisi, siihen että otat aina kaiken niin vakasti etkä ymmärrä ironista läppääni...
Olisit vähän ajan päästä myös huomannut, että maailmankatsomuksemme - "arvomme", jos tuota kammottavaa on pakko käyttää - ovat aika erilaiset...
Olisimme alussa olleet hyvin rakastuneita, mutta sitten olisit ehkä huomannut, että voin olla aika vaikea ihminen... (vaikka sen taisit jo huomatakin)
Olisit kyllästynyt boheemisuuteeni, sotkuisuuteeni, vastauksiini joista ei saa selkoa, ironisuuteeni, liialliseen älyllisyyteeni...
Minä olisin kyllästynyt nipottamiseesi, perfektionismiisi, materialismiisi, siihen että otat aina kaiken niin vakasti etkä ymmärrä ironista läppääni...
Olisit vähän ajan päästä myös huomannut, että maailmankatsomuksemme - "arvomme", jos tuota kammottavaa on pakko käyttää - ovat aika erilaiset...
Vastaukset 48
Vanhimmat
Mitäpä siihen lisäämään. Jos näkee toisen noin kamalassa valossa ei varmaan
kannata ajatella enempää.
Mutta hyvä että kerrtoit rehellisesti miten hirveänä mua pidät.
Siitä kiitos.
Kuka lienetkin aloittaja, mutta miten osasitkin puhua, kuin mitä itse olen ajatellut.
Paitsi tuon, että en ole vaikea ihminen mutta omapersoonani kyllä.
Oletko M vai N ?
Eikö tuo nyt ole paremminkin realismia ?
koskaan voinu rakastuu tommoseen kamaluuteen naiseen jonka kuvailit ?
karmee viesti, ihan hirvee.
taisit haluta repiä jonkun pieniks kappaleiks ?
Itsesi ylensit toisen alensit. Ei se kerro oikeasta älystä. Häpeän kirjoittajan puolesta.
Ei se mitään toisen alentamista ole, vaan kertoo vain erilaisista ihmisistä. Jotkut ihmiset ovat älykkäitä jotkut loistavat muilla lahjoilla.
Minusta tuo oli äärimmäisen rehellinen toteamus.
" Häpeän kirjoittajan puolesta. " häpeä vain omasta puolestasi. On niin suomalaista, enhän minä mitään ole.. ! Mut pois se minusta ja ap:stä.
paha.
Miksi kukaan haluaa kirjoittaa noin kamalaa tekstiä ,, haukkua ketään noin julmasti
Aina voi valita miten asiat esittää.
Vähän hävettää myöntää mutta kaksoisolentoni taisi kirjoittaa viestin.
Jep. Tätä minä epäilin, mutta nyt se sitten selvisi. Parempi kylmä karu totuus kuin epätietoisuus. Uskon kyllä.
onhan se selvää ettet viitsinyt tätäkään minulle henkilökohtaisesti kertoa, en ole sen arvoinen.
Mitenkäs vieras kirjoittaja sinulle mitään voisi henk.koht. kertoa ? :)) Taisi se tyhmyys sieltä kuitenkin pilkahtaa :))
Et niin , täys luuseri olet. Ryve nyt oikein kunnolla siinä itsesäälissä. Mutta jos olet mies, niin lakaa säälimästä itseäsi ja tee jotain sellasta, että sinua voi muutkin arvostaa. Ja arvosta nyt ensin edes itse itseäsi.
Vaan niin että hän on juuri niin kamala kuin sinä olet tai hän on juuri niin ihana kuin mitä sinä olet.
Mutta hirveän tekstin kehtasit laittaa.
että olet vaikea ja kamala ihminen, kai nyt jotakin rajaa pitäisi sentään olla siinäkin mitä ja miten toiselle kertoo mitäkin.
Mä olen kyllä aika kärsivällinen ja sopeutuvainen... mutta jos olet valmiikisi jo tuota mieltä niin eihän sitä kannata sit mitään edes yrittää
karmee otus kun oiken pahaks heittäytyy.
että hänkin jolle kirjoitit on tunteva olento ja häneenkin varmaan sattuu. Vaikka kaiken perusteella häneen on sattunut jo paljon mutta taidat olla sitä mieltä ettei lisä pahaa tee.
Voi ihmiset.
Minä en taas ymmärrä yhtään tuollaisesta jauhannasta, että toiseen sattuu. Voi jumal***a, entä sitten, eikö sitäkään enää saa ääneen sanoa, ettei toisella ole huumorintajua ? Tai, että joku on kontroillifriikki ? Jos se satuttaa jotakuta, niin tämän jotakuta pitäisi katsoa peiliin. Kyllä sekin tuntuu joskus oudolta, että huumorintajuisen ja joo boheemin pitäisi muuttua jonkun kontrollifriikin mielen mukaiseksi. Muistakaa ettei boheemi ole aina juoppo. Itse olen älykäs, minulla on ns. piikikäs huumorintaju, olen myös boheemi, niin kuin isänikin oli, mutta en ole renttunainen, enkä käytä alkoholia eikä muita tajuntaa laajentavia aineita, joten minullekko saa joku huumorintajuton sanoa ? Mutta minä en saa ettei toinen loukkaannu ?
Nyt loppu tälläset viestit! Jasassiin. Näitä ei halua kukaan kuulla.
Rakkaat löytää kaipuu pupu on ihan hirveä ikä-vä mufmuf.
Ei rakkaus kuole noin vain, huuma voi laskea mutta sitä voi aina piristää ja toisilla se vain lisääntyy.
en tosin tiedä kuka olet. Mutta voisi osua. Tosin se on vaan yksi mahdollinen ajatus, ja mulla on aina monia erilaisia. Enkä sitäpaitsi varmaankaan ole hän, kenelle kirjoitat, mutta voisin olla. Niin, hän on ihan yhtä raivostuttava kuin sun kirjoitus, älyllisyydessään. Enkä niitä tunteita ei ole... hänellä.
Mä voisin tälleen kaikenlaisia "Mitä olisi tapahtunut ja miten asiat olisi menneet" -ajatuksia pyöritelleenä sanoa sen, että jos esimerkiksi molemmat ihmiset on omalla tavallaan vähän vaikeita, niin se voikin olla tosi hyväksi. Eikä noita asioita voi etukäteen tietää eikä ominaisuuksia voi siksi leimata huonoiksi, kun ei tiedä miten ne oikeasti asettuu suhteessa siihen toiseen.
Jollekin omalla tavallaan vaikealle ihmiselle toinen vaikea ihminen voi tuntua onnenpotkulta, koska oma identiteetti saa paremmat kehykset ja rauhoittuu, koska vaikuttaa tilanteeseen nähden normaalimmalta kuin muiden ihmisten kanssa. Saattaa jopa olla mahdollista, että saa ottaa "helpomman" ihmisen roolin ja olla tosi iloinen siitä, että voi niin kuin huolehtia toisesta. Ja toista sitten saattaa rauhoittaa kovastikin se, että hänen vaikeuteensa ei suhtauduta negatiivisena ja vaikeana piirteenä, vaan toinen ottaa sen vastaan iloisesti ja huolenpidolla eikä siitä tehdä mitään suurta negatiivista juttua, vaan on yksi piirre muiden joukossa, joka oikeasti tasapainottaakin menoa, kun se pitää sen toisen ihmisen rauhallisempana ja tuo siitä hyvät puolet esiin tosi läheisessä suhteessa.
Samalla tavalla ihan mitkä tahansa muut ominaisuudet voivat lomittua toisiinsa tosi yllättävillä tavoilla, joten ehkä vähän turhaa ajatella niitä asioita liikaa.
Upea kirjoitus.
joo ,ei hyvä
Niin ehkä noin olisi voinut käydä, mutta olisi voinut käydä toisinkin. Kannattaisiko kuitenkin ottaa selvää, kokeilla :) Ehkei se noin suoraviivaisesti kuitenkaan menis tai olis...toisaalta pieni erilaisuus voi olla jopa rikkaus. Joskus liian samanlaiset ihmiset voivat jopa kyllästyä toisiinsa, kun ei ole mitään ns "kipinöintiä" ...:) Ei se liika tasaisuuskaan ole onnen tae :)
Ensin rakastetaan niin valtavasti ja ikävöidään ja sitten vedetään matto alta.. Sekö on sitä sun kokemaa "rakkautta"? Ei silti etten olisi huomannut asioita joista kerroit. Mutta ethän edes tunne minua, olet vaan omassa päässäsi "tutustunut" minuun. En ole ihan noin hirviö kuin kuvailit. Itsepäinen voin olla enkä tykkää että joku koko ajan puhaltaa niskaan ja "pompottaa" mielensä mukaan.
Tässäkö se nyt sitten oli?
Hmm, tunnustan että itsekin pelkään, että toinen huomasi etten olekaan mitenkään kiehtovaa seuraa ja kyllästyisi minuun nopeasti... Mutta se erilaisuus - juuri se minua kiehtoo, mitä ihmettä minä peilikuvallani tekisin..?
Juuri tuossa on se pointti, eli tuo pieni ero :) kyllä se on se erilaisuus, joka toisessa kiehtoo ehkä joskus jossain vaiheessa ärsyttääkin, mutta tuo sitä tarvittavaa kipinää...:)
Se ironia on vähän vaikea juttu jos ei tunne toista juuri lainkaan ja täällä kirjainten valtakunnassa se vaatii kyllä vähän kirjoittajaltakin, että tulee esiin oikeassa valossa. Oletkohan osannut sitä silleen kirjoittaa, tuli vaan mieleen. Mun huumorintajussa ei anakaan ole isompaa vikaa paitsi silloin kun olen kiukkuinen... ja tällaiset kirjoitukset tekee mut kiukkuiseksi. Jos se sitte on sitä sun ironiaa, niin se on sit just se, mikä saa mun ärsytyshermon aktivoitumaan. :p
... mut enpä usko, et olisit kuitenkaan...
miten aloittaja tässä ylentää itseään, ja alentaa toista?
Kertoo vain, kuinka erilaisia ovat, ja ettei usko, että toinen "tarkempi käytännön ihminen" jaksaisi katsella "boheemia taivaanrannanmaalaria", vaan toinen kyllästyisi ja lähtisi?
Jos toinen on vihertävä vasemmistolainen, ja toinen kokoomuslainen? Kyllä siinä maailmankatsomus aika pahasti yhteen törmää. Vaikka kuinka tykkäisi.
Miten minä niin kovin usein luen ja ymmärrän nämä tarinat ihan toisin.. =I
Laiskuuden naamioiminen boheemiudeksi ei onnistu mun näkövinkkelistä. Sotkuisuus on iljettävää. Härskit vitsit ja jutut eivät ole älyllistä ironiaa vaan typerää toista huomioonottamatonta käytöstä. Siitä on älykkyys kaukana. Eipä ihme jos vastapuoli noista jutuista "nipottaa".
Tulkinta eroja...
En ole laiska, en epäsiisti, sotkuinen tai likainen.
En halua ikinä loukata ketään.
Enkä varmasti kerro härskejä vitsejä.
Vaikka taivaanrannan maalari olenkin.
Ehkä se toinen ei koe olevansa sotkuinen - vain se siivooja puuttuu :)
Vakavasti ottaen, jos tänne feikkisoppaan nyt koskaan mitään kannattaa kirjoittaa:
Moniko juttu tyssää siihen että niitä kompromisseja ei ole PAKKO tehdä?
Pienempienkin eroavaisuuksien kohdalla vain ajatellaan että tuollaista menoa ei kyllä tarvi katella. Jos olisi olemassa joku syy miksi toista vaan ei pysty välttämään, lopputuloksena voisi olla joko melkoinen rähinä tai sitten jotain päinvastaista. Melkein rupesi jo kiinnostamaan...
Kuule 007_22! Kukahan nykynainen haluais kenenkään siivooja olla? Etkö itse osaa siivota???. Sotkuisuus ON laiskuutta, ei siitä mihinkään pääse. Siisti nainen haluaa siistin miehen jonka jälkiä ei tarvitse korjailla. Sydämen äly ja käytöstavat siistillä miehellä tekee aina vaikutuksen naiseen. Kyllä näin on tosi.
Niin kuin varmaan huomaat, siellä 1. rivin perässä on hymiö. Eli se ensimmäinen rivi oli vitsi.
Ja heti sen jälkeen luki "vakavasti ottaen", merkkinä että sen jälkeinen osa ei enää ollut huumoria.
Eikös siinä rakkauden tilassa näekin oman vajaavaisuutensa läpi, jolloin tietää heikkoutensa ja puutteensa ja kehitettävät osa-alueensa, jotka rakkauden voimalla pystyy hyväksymään itselleen ja näin ollen elämään niiden kanssa sopusoinnussa ja mahdollisesti työstämään niitä rakkauden motivaation avulla. Muutenhan ego ei itsekkyydessään siihen pysty.
Näin ollen, olet vain ihastunut. Et lainkaan rakastunut.
Vaikka kuinka koittaa ajatella positiivisesti, aina ympärillä on ollut liikaa negatiivisuutta. Nykyään vähemmän onneksi.
No aikamoista puppuu! Toi on niin sitä kun ei uskalleta elää ja sillon ei saakkaa mitään jos ei antaudu elämälle! Mitä niin pahaa sulle joku on joskus tehnyt ja saanut sinut katsomaan elää tuollaisella sulkeutuneella tavalla?
saa ja pitää olla mutta aina voi miettiä sitä miten ne esittää ja tuo julki.
Ei kai niillä kuitenkan ole tarkoitus ketään sivaltaa ja aloitus ei mielestäni ollut siitä kaukana.
Mutta entäpä jos rakastuminen olisi vähän hionut kummankin särmiä. Ja kummaltakin olisi löytynyt huumoria ja itseironiaa kohdata vaikeuksia. Siitähän elämän jännyys tuleekin ettei kaikki ole helppoa. Elämästä ei opi mitään jos aina menee siitä missä aita on matalin. Ehkä molemmilta olisi löytynyt tahtoa puhaltaa eriäväisyyksistä huolimatta yhteen hiileen. Ja rakkautta hyväksyä toinen sellaisena kun hän on, vaikkei toista oppisi täysin ymmärtämään. Yleensä se ihminen jota kaikista eniten pitää ymmärtää on oma itse.
kirjotettu kiukkupäissä vai tarkotuksella niin että toiseen koskee ?
että aloittaja pelkää toisen häneen kyllästyvän.
tai selittää itselleen jotain mitä ei tiedä itsekkään
Olisit kyllästynyt nipottamiseen, perfektionismiin, materialismiin, kaiken vakavasti
ottamiseen, ironisen läpän ymmärtämättömyyteen ... oliko hänessä mitään hyvää ?
Onkohan AP kirjoittanut tähän muuta kuin ensimmäisen viestin? Sen jälkeen N kpl neuvonantajia
Ei mitään hyvää.
Mitä mä luen rivien välistä on pahoittelevan mutta ei-rakastuneen ylevät hyvästit tänne nettiviidakkoon.En usko että aloittajalla on ollut romanttisia rakkauden tunteita tuota toista henkilöä kohtaan vaikka noinhan se voi oikeastikin olla.
Olisin voinut kirjoittaa eräälle (m) nimittäin aivan samat sanat
minä boheemi, sinä nipo, pedantti
minä lukenut, sinä näsäviisas mutta huomattavasti yksinkertaisempi
minä pohdiskelija, mielipiteiden ilmaisija, sinä tasaisuuteen ja suoranaiseen tunnereaktioiden välttelyyn taipuvainen vastakommentoija
minä vapaa ja avoin, sinä tarkka ja erittäin harkitseva
mutta niin...asteikkojahan tänne ei voi laittaa joten jonkun muun silmissä homma voisi mennä toisinkin päin...
Sit yhdelle toiselle kans tässä:
minä boheemi, sinä täysin rajaton
minä lukenut, sinä yksinkertainen (& silti kuvittelet että juttusi ovat nerokkaita :-)
minä syvällinen, sinä erittäin pinnallinen
minä & elämän pienet ilot, sinä ja haaveesi kasinotalouden nousukkuudesta
minä luova, sinä juntti
yhteistä: itsenäisyys,levottomuus ja mielipiteiden ilmaisuhalukkuus, eipä muuta.