Koiramme syksyllä 4 vuotta täyttävä dogo argentino- rotuinen on alkanut murisemaan kohta vuoden täyttävälle tytöllemme. Aikaisemmin vauva on saanut mennä koiran lähelle ja koskea ja koira ei ole tehnyt mitään. Nuollut ehkä naamasta. Nyt koira alkoi ensin murisemaan kun vauva meni koiran paikalle. Mutta nyt taas silloin kun vauva liikkui lattialla koiraa kohti. Olemme huolissamme miten tämä jatkuu. jos käytös koiralla jatkuu niin ei taida olla paljon vaihtoehtoja kuin koirasta luopuminen...
Koira murisee vauvalle
Huolestunut
323047
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Kuule, sano sille vauvalle että murisee takas. Eli sun koiran kasvatus on mennyt ihan persiilleen.
Mut mun dogo söi kerran rihvelin ja se sano että olipa vähän safkaa...annoin sille toisen.
rihvelin omistajatar sekoilee millottis dogo millottis kultsu millottis dallu millottis sääferi
Hanki dogolle toinn dogo seuraksi ni jättää vauvan rauhaan.
PS. eiks tullu koskaan mieleen että kuis se koira pitää vauvoist, siis sillon ku mietitte rotua, jos siis mietitte ees ?
Suosittelen etsimään koiralle uuden kodin ja ihan oikeesti !
Se on aina ennen pitänyt lapsista ja vauvoista. mietin, että onko se niin mustasukkainen että näin käyttäytyy? Ja jos tämä jatkuu niin ilman muuta koirasta luovutaan mutta haluttas kyllä pitää koira jos mahdollista. Neuvoja täällä kyselen, eli järkeviä vastauksia kiitos =)
äläkä ainakaan kiertoon laita. Nuo otukset on senverran matalalla ärsytyskynnyksellä varustettuja että vahinko on ajan kysymys. Todennäköisesti seuraava omistaja joutuisi kuitenkin sen lopettamaan. Olisi ehkä parempi tehdä se itse ja ajoissa kuin miettiä jälkeenpäin lehdestä luettua juttua Dogo tappoi lapsen tai raateli ohikulkijan.
Oma järkevä neuvoni on: Älä ota riskiä oman lapsesi kanssa, ja vielä vähemmän siirrä sitä riskiä toisten kannettavaksi. Olet vastuullisena koirasi valinnut ja vastuuntuntoa osoitat tekemällä viisaan päätöksen lopetuksesta.
Olisit taas katsonut, kuinka cesar hoiti asian.
Näytettiin koiralle, että minä määrään ja joka paikkaan menee sekä vauva, että omistaja............
Koira lopetti murinat.
Tosin sitä lenkitettiinkin kunnolla.
Kuinka on omasi lenkittämisen laita?????
"2 X kuselle päivässä ja vartin verran ???
itselläni oli aikuisena otettu dogo. minun ei pitänyt lapsia saada,ja aika ylläri,sellainen kuitenkin meille tuli. dogo jähmettyi paikoilleen katsomaan lasta justa sen näkösenä,että liikekin vielä,niin olet dead. koira lähti samalla viikolla. kaikki alkoi viattomasta murinasta. oletko valmis koittamaan miten käy? älä leiki ihmishengellä.äläkä lue tän palstan idiootteja jotka sanoo ei koiraaa kiertoon. on olemassa perheitä missä ei ole pieniä lapsia. anna sellaiseen.terve nuori koira. mutta pommi se on lapsen kanssa. sulla on koulutus jotenkin mennyt pilalle niinkun tollasten rotujen kans useesti käypi.. nyt ei kannata alkaa koittelee enää rajoja,se tietää olevansa ylempänä kuin sinä.
että tuollainen koira kun kerran on päässyt siihen ylemmyyden makuun, enää alentuu uuden omistajan kanssa mihinkään? Turha toivo, se koira on nyt aikapommi joka vaan odottaa oikeaa aikaa lauetakseen. Kukaan ei tiedä mihin hetkeen se on asetettu. Ainoastaan eläinlääkäri voi sen purkaa. Lopullisella ratkaisulla. Valitettavasti.
Älä höpötä! On se niin kumma kun aina se koira on syyllinen, omistaja ei koskaan vaikka pääasiassa juuri sen narun toisessa päässä maleksiva ihminen kaiken pahan tekee, ei koira!
Ihminen piikille, koira toiseen perheeseen.
provo koko kirjotus hohoijaa
Sen luokan juttu yleensäkin,ettei ihan nettineuvoilla mennä...
Eli onko kasvattajaan oltu yhteydessä?Tämän tyyppisten rotujen kasvattajienkin pitäisi osata neuvoa ja arvioida.
Jos ei pätevää sellaista ole,niin oitis yhteydenotto johonkin pätevään rodun ihmiseen,pätevään koiraihmiseen yleensä tai ongelmakoirakouluttajaan.
Eli pitäisi arvioida mistä johtuu,onko korjattavissa ja onko nimenomaan korjattavissa paikassa jossa on.Eli riittääkö rahkeet.Vai olisiko paras luopua.
Kannattaa olla tosi varovainen ja välttää mitään riskipaikkoja ja riskitekijöitä.
Veisin koiran lopetettavaksi. Minulla ollut koiria ja tiedän mistä puhun.
Aika heppoisasti sä jakelet kuolemantuomioita ;P Koirahan kertoo murinalla, että haluaa olla rauhassa. Eikös se ole hyvä juttu?
Yksi, minkä koiranomistajaäidit ehkä saattavat ajattelemattomuuttaan tehdä, on siirtää jatkuvasti vauvaa ja lasta pois koiran luota. Koiran pitäisi ensikädessä olla se joka väistää. Tottakai pitää muksua kasvattaa käyttäytymään koirien kanssa ja jättämään ne rauhaan, mutta miettikääpä miltä se näyttää koiran mielestä, jos lasta siirretään aina pois ja herra Mahtava saa loikoilla miten tykkää? Tähän ajatukseen heräsin ihan hiljattain!
Älä ikinä, koskaan, milloinkaan jätä pientä lastasi kahden koirasi kanssa. Koiran murina lapselle ei tiedä mitään hyvää. Voi tapahtua ikäviä asioita, vaikka koira ei lapselle murisekaan. Voi käydä kiinni, etkä ehdi asiaa estämään, jos et osaa "lukea" koiraasi. Koirat eivät koskaan katso olevansa lapsien alapuolella, vaan yläpuolella. Tästä syystä vahdi tilannetta ja ole tarkkana!!!
Minä luovuin koirastani kun vauva syntyi, oli pakko koira ei voinut sietää vauvaa..se lapinporokoira irvisteli ja murisi.
Oli kerran näykkäissyt myös veljeni lasta, ei sentään pahasti mutta kuitenkin puri, silloin itselläni ei ollut vielä lapsia.
Kun tulin laitokselta oli iloinen, mutta kun kävelin myöhemmin kotona vauva sylissä se alkoi murisee sille.
Minulla ei olisi ollut yhtään hengähdystaukoa, kun piti silmä kovana olla koko ajan. Se oli pari päivää aika raskasta siis todella.
Oli niin mustasukkainen, ei tajunnut ihmisen lasta se koira.
Koira oli minulle erittäin rakas, mutta lähti aika pian nopeiden järjstelyjen jälkeen erääseen nimeltä mainitsemattomaan paikkaan, mutta paikka oli hyvä.
Koira oli muuten hyvä, joten tappotuomiota ei tullut.
Itkin kun sen sinne jätin, kyllä sydäntä kouraisi ja tunsin jopa syyllisyyttä.
Koira löysi uuden kodin, pääsi viettämään sinne maalaiselämää, missä ei ollut lapsia.
Minä en uskaltanut ottaa minkäänlaista riskiä oman lapseni kohdalla.
Tuon sakemannin kanssa, on ollut taas toistepäin se rakastaaa vauvoja ja pieniä lapsia, uskallan kääntää selän sentään vaikka yksin en jättäisi sitäkään pienen kanssa valvomatta, se voi vahingossa kaataa tai muuta.
Kun olin suihkussa siten, että vauva nukkui siinä turvakaukalossa ( kylpyhuoneessa ) ja kun menin makuuhuoneeseen, kaikki esillä olevat vauvan vaatteet oli revitty, kuten myös vauvan puhtaat vaipat.
Tuo ei kerro sitä, että koira haluaisi repiä vauvan :D On vain innostunut maiskuttelemaan hajuja. En viitsi edes mainitä kuinka monet alusvaatteet mun turjake on tuhonnut...kun ne haisuu niin vahvasti emännältä ;)
Niimpä niin, mutta mä tein päätöksen koska sen käytös oli uhkaava vauvaa kohtaan ja en uskaltanut ottaa mitään riskiä kun kyse on sentään omasta lapsesta. Mulle tuli eteen ne revityt vaatteet, kun se oli murissut jo pari päivää ja olin päätökseni tehnyt.
En vaan enään kestänyt tilannetta, tuli niin suuri suojeluvietti minulle lapseni takia.
Minun koira ei ole koskaan edes koskenut vaatteisiini, laitan ne pyykkikoriin siis alusvaatteet mitä en käytä ja loput on kaapissa tai ylläni.
Luitko tuon edellisen kommenttini?
Tottakai. Päätöksesi oli ihan oikea :)
ongelmakoirakouluttajat auttavat.
apua saa koiran agressiiviseen käytökseen omistajaa tai vieraita ihmisiä kohtaan
riskaa touhuu.. saksanpaimenkoira ottaa...jos ees lapinporokoiraa osaa kouluttaa..kohta otsakeissa saksanpaimekoira puri ihmistä....
joudun usein sanomaan koiranomistajalle,et koira on pidettävä kiinni ja aina tulee vastaus. Koira ei tee mitään se on kiltti koira,ei se ole koskaan käyttäytynyt huonosti.
Kerta se on ensimmäinenkin.
Minun päälle on hyppinyt moni koira ja valkoiset juuri pestyt vaatteet kesällä on mennyt aivan pilalle mutaisista koiran tassuista ja repeytyneet.
Lapseni pieninä pelkäsivät kun ne hyppivät päälle.
Äitiäni on purrut saksanpaimenkoira koira joka oli siskonsa koira ja odotetusti lastenkin leikkikaveri.
Koskaan ei tiedetä mitä koiran päässä liikkuu ja miten se käyttäytyy, koska koira on vain koira ei osaa ajatella niinkuin ihminen,
Koiralla on koiran eleet ja kujeet ja menee halujensa mukaan.Ei sitä silloin edes ihminen pysty hallitsemaan.
Ei meistä kukaan tiedä mitä koira ajattelee ja emme näin pysty hallitsemaan, edes isäntä koiraansa.
Ei kukaan voi varmasti sanoa,ei se mitään tee,koska kiltti,lapsirakas koirakin voi olla oikukas ja omapäinen ,niinkuin ihmisen lapsi.
Toiset lapset ja aikuiset todella pelkäävät koiria ja koira vaistoo ihmisen pelon ja saattaa siinäkin tapauksessa käyttäytyä hyökkäävästi.
Ei siinä enää sitten selitykset auta,kun sattuu ikävästi.
Meil ei uskalleta pitää vauvaa vaunuis parvekkeel nukkumas ekas kerrokses ku susia voi hypätä partsille.
Siis en missään nimessä usko sun juttujas vaan oon itsekkin kokenut, että nuorikin koira, varsinkin palvelusellaiset päivastoin suojelee sitä lasta ja niinkuin meillä, vahti sitä mukulaa niin että jupa murisi muille ihmisille jotka lasta halusivat mennä petistään ylös nostamaan.
Tämä on poitti sille, että jos koira murisee lapsen sängyn vieressä, silloin täytyy vain unohtaa sen nostaminen syliin päiväuniltaan.
Harva tietenkään sellaista ymmärtää, eikä varsinkaan ne jotka jo muutenkin näkee päänvaivaa lapsen ja koiran yhteishengestä ja kuten me kaikki tiedetään, anoppi on yksi niistä jota koira vihaa ja lasta puolustaa samoin kuin lapsen isä vaikka ei sitä uskalla sanookkaan.
No voi VITALIS teitä nuoria ihmisiä.
Teille on syntynyt vauva, uusi tulokas perheeseenne ja nyt jo on hakusessa koiranne kohtalo, se kun on käynyt nuuhkimassa pienokaistanne ja jopa vaarallisen agressiivisesti käyttäytynyt juuri syntynyttä jokelteliaa kohtaan.
Heräkkää ny jo aikuiset ihmiset: Koira on teille ollut rakas ja sen lapsen korvike jo jonkun aikaa ja sitten tuotte sisään vastasyntyneen lapsen; kuinka monen koiran uskotte ottavan sen pienokaisen vastaan tyylillä hei kakara, tuu riehuun vaan meidän kanssa niin saat tuntee tutaa?
Mä en voi kun sääliä tollasia nuoria.
Mulla on kolme lasta, kaksi jo aikuista, olen kasvattanut koiria, palveluskoiria, eikä mulla pienessä mielessäkään käynny, etteikö meidän koirat tottuis lapsiin.Ei niistä tehty mitään numeroa KOSKAAN.Eikä koskaan mitään ongelmaa.Ehkä juuri siksi että koirat olivat tottuneet käsittelyyn, niillä oli normaalit käytöstavat, niitä koulutettiin, niiden kanssa liikuttiin ja ne olivat KOIRIA, ei mitään "lapsia".
huh huh.
toisessa ketjussa kerrot lapsesi oo ees syntynnyt
rotu vaihtuu typeryytesi jatkuu...
On ihan tapauskohtaista miten koira ottaa uuden tulokkaan vastaan,jos ongelmia ilmenee ei ole silloin järkevää välttämättä jäädä seuraamaan miten tilanne edisty.
Tiedän muutamia palveluskoiria joille lapsen perheeseen tulo oli ihan liikaa.Mutta tiedän myös sellaisia joiden kanssa kaikki on mennyt tosi hyvin.
Itselläni on ollut laumanvartijoita,ja ne ovat aina ottaneet uudet tulokkaat laumaan hyvin.Ei ole ollut väliä onko tulokas,vauva,lammas,koira vai kissa.
Jokaisen vanhemman on kuitenkin siinä kohtaa viimeistään ajateltava sen oman koiransa käytöstä,ja mietittävä onko se lapselle turvallinen.Tiedän tapauksen jossa koira oli vihainen vieraille lapsille,omistaja syytti usein lapsia liian äkkinäisistä liikkeistä.Kun heille itselleen syntyi vauva,koira sai väistyä,omistaja kertoi että olihan se helpotus,koira olikin sitten ollut kokoikänsä kovin arvaamaton,ja hankala tapaus...
Nuoret harvoin miettivät koiraa ottaessaan,että soveltuuko se lapsien kanssa asumaan.Huomaavat sen tärkeyden vasta sitten,kun lapsia aletaan hankkia.Lapsiperheisiin ei liian haastavia koiria kannata ottaa,jos itellä ei tuhottomasti ole aikaa ja voimia koiraan panostaa.
EKA HANKITAAN pikkukoira EKA ongelma koira kiertoo.seuraavaksi hankitaan JO vaativa kaukaasianpaimenkoira ne oh kivoja pörröisiä pentuna, eka ongelma koiran kaa,koira kiertoon.taas uutta koiraa.
hihnan toises pääs NE ongelmat ei koirissa!!!!!!
Aika hankala on vieraan arvioida paljonko ihmisillä on koiriensa kanssa ongelmia ollut ennen koirasta luopumista.Ei ihan hetkessä vieraalle aukene se arki koiran kanssa,vain muutaman kerran nähneenä.Toki näitäkin varmaan löytyy,mutta en yleistäisi.Tietysti jos sinulle on kertonut,että tuli EKA ongelma ja luovuttiin siksi koirasta...niin kaipa sitten niin on käynyt.
Monet omistajat kokeilevat useita koulutuksia,käyttävät lääkärissä tutkittavana yms.ja vasta sitten,kun mikään niistä ei ole auttanut,luopuvat koirasta.On koiria jotka ovat agressiivisista/sairaista yhdistelmistä,joten niiden kanssa elo on haastavaa.Tai joissakin tapauksissahan koirasta löytyy jokin vika tai sairaus josta ongelmat ovat johtuneet.
Hankala ja ärhäkkä koira voi olla myös kivuista johtuenkin.
Itse en ole omistanut niin hankalaa koiraa,ettenkö olisi sen kanssa pärjännyt.
Mutta näitä olen nähnyt koulutuksissa,ja suuri osa ihmisistä tekee kyllä paljon koiransa eteen,jotta sen kanssa se elo olisi helpompaa.
Tietysti vaikuttaa sekin onko koira arvokas rotukoira,vai pikkurahalla ostettu sekarotuinen.Kalliimman koiran omistajalla yleensä varaa panostaa myös tarvittaviin koulutuksiin,tai syiden etsimisiin lääkärin avulla.