Suomen suurimpien maataloustukien saajien listalla on viidentenä Viialankatu 25:ssä, Huittisissa majaileva Satafood r.y. , melkein miljoonalla eurolla (902000 e)
Aika hyvin yhdistykselle!?
Ymmärrän, että maataloustuet luotiin keinotekoiseksi instrumentiksi pitämään ruuanhinta kuluttajille alhaisena, kompensoimaan tuottajille, tuotteista saatavaa kattamatonta tuottajahintaa.
Olisi kiva, jos joku viisas kertoisi mihin tämä melkein miljoona euroa menee, kokouspalkkioihinko?
Ko. yhdistyksen kotisivuilta löytyvät asiantuntijatkin taitavat nostaa palkkansa muualta, r.y:n lisäksi.
Löytyykö viisasta kertomaan asiaa, eikä mitään liturgiaa, ko yhdistyksen tarpeellisuudesta muille, kuin kotisivuilta löytyville naamoille?
Aika hyvin yhdistykselle!?
Ymmärrän, että maataloustuet luotiin keinotekoiseksi instrumentiksi pitämään ruuanhinta kuluttajille alhaisena, kompensoimaan tuottajille, tuotteista saatavaa kattamatonta tuottajahintaa.
Olisi kiva, jos joku viisas kertoisi mihin tämä melkein miljoona euroa menee, kokouspalkkioihinko?
Ko. yhdistyksen kotisivuilta löytyvät asiantuntijatkin taitavat nostaa palkkansa muualta, r.y:n lisäksi.
Löytyykö viisasta kertomaan asiaa, eikä mitään liturgiaa, ko yhdistyksen tarpeellisuudesta muille, kuin kotisivuilta löytyville naamoille?
Vastaukset 5
Vanhimmat
taitaa Satafood:n toiminta-ajatuksena olla mm.kotimaisen elintarviketuotannon markkinointi ja kehittäminen. Kait nuot tuet ovat markkina ja kehittämistukia?
Ei ne kotisivut varmaankaan paljoa kerro ja tuosta tukisummastakin voi saada helposti negatiivisen käsityksen. Yhdistyksellä on tällä hetkellä 22 palkallista työntekijää, jotka tekevät työtään yhdistyksen yritysasiakkaille. Niitä ovat pääsääntöisesti Pirkammaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa olevat yritykset. Pääasiassa ne ovat elintarvikealan yrityksiä.
Yhdistyksen jäseninä on mm. Saarioinen, HK, Sata-Maito, Korpela, Kivikylä ja lukuisat kunnat, kuten Huittinen, Vammala, Pori.
Liikevaihto yhdistyksellä oli viimevuonna n. 1,8 milj. euroa, josta yritykset maksoivat 33 %, kunnat 10 % ja loput oli sitten tätä nimimerkin mainitsemaa eu-rahaa. Yhdistys käytti suurimman osan rahasta yritysten tuotekehittelyyn ja laatujärjestelmien kehittämiseen, jotta ne pärjäisivät kovenevassa elintarvituotekilpailussa.
Satakunnassa toimii toinenkin vastaavanlainen toimija. Pyhäjärvi-Instituutti Eurassa.
Toimin 16-vuotta Satakuntaliiton tarkastuslautakunnan jäsenenä ja tarkastimme mm. näitä eu-projekteja. Kerran tarkastimme myös Satafoodin saaman projektin rahoitusta. Ainakin minulle jäi positiivinen kuva yhdistyksen toiminnasta ja siitä, että se toimii Huittisissa.
Minä en ainakaan karehdi johtokunnan jäseniä ja heidän saamiaan vaatimattomia kokouspalkkioita.
Hyvä että on saanut "haalittua" alueellemme näinkin paljon eu-rahaa. Siitä hyötyvät mm. sadat elintarvikealalla paikkakunnalla olevat työntekijät.
Hallituksen puheenjohtajana toimii Jukka Tuori, jolta varmaan heltiää tarkempaa inffoa yhdistyksestä.
Olisi hyvä, jos alkutuottajat, eli Suomalaiset maanviljelijät saisivat tukensa, että he pärjäisivät tässä kovenevassa kilpailussa, ulkomaista elintarviketuontia vastaan, kuten esim Korpela ym tuovat ulkoa minkä kerkeävät.
Maataloustuki kuuluu alkutuottajalle, ei bisneksen tekijöille, eikä yhdistyksille.
Yrityksille on omat tukensa.
Maataloustuottajille on jo olemassa neuvontajärjestöjä, kuten Pro Agria ym. joten tuntuu olevan Satafood aivan väärällä listalla kärkipäässä Suomessa.
Kiitos Jukka informaatiosta. En ollut tuo kyselijä, mutta asia kiinnosti.
Alunperin ajatus lähti varmaan, jonkun bussineshenkisen päässä siitä, miten tehdä systeemillä rahaa, eli päästä käsiksi Eu-tukiin.
Suomalaisen maajussin pelastaminen tuontipeikolta ei varmaan ollut kuningasajatus.
Hieno idea onnistui, eikä pidä "karehtia" kuten Jukka Kivimäki vastineessaan aloittajalle toteaa.