Onko mielestänne Tony Sopranos hahmo sosiopaatti?
"tony sopranos sociopath" google haulla löytyy monta mielenkiintoista keskustelua aiheeseen:)
"tony sopranos sociopath" google haulla löytyy monta mielenkiintoista keskustelua aiheeseen:)
The Sopranos-sarjaa seuranneet?
asiasta toiseen
26786
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Mielestäni skitsofreenikko.
ei mitenkään voi olla skitsofreenikko, ensimmäisen kauden yhdessä jaksossa oli mahdollisesti psykoosissa. Selvästi persoonallisuushäiriöisiä piirteitä kuitenkin on, emotionaaliset kohtaukset tosin aiheuttaa ristiriidan siinä.
Enpä ole seurannut...
Yhden jakson kyllä muistaakseni katsoin, missä kyseinen tyyppi oli terapiassa(?) ja en muista mikä, mutta joku mitä se sanoi, viittasi siihen, että kyseinen hahmo olisi sosiopaatti...
Mutta kuten aina, tv-hahmot eivät ole koskaan realistisia, joten kaikkien piirteiden nyt ei voi olettaakaan täyttyvän.
Muita sosiopaatti hahmoja on mm. Sherlock Holmes ja Gregory House.
Mikä tekee sosiopaateista niin karismaattisia? Vai onko se vain pelkkä roolihahmo?
Noilla tv-hahmoillahan on yleensä se asema ainakin sellainen "ainutlaatuinen", mikä sitten oikeuttaa sen heidän erikoisen ja välinpitämättömän käytöksen, jolloin he vaikuttavat muiden silmissä ainoastaan "omalaatuisilta neroilta" huolimatta siitä, kuinka monen ihmisen hengen he siinä tutkimustensa ohessa riskeeraavat.
Mitättömämpi asema, niin he olisivat vain välinpitämättömiä ja ilkeitä m*lkkuja. :)
Tykkään noiden hahmojen särmikkyydestä; ja toisaalta sitten jotenkin psykosti olen huvittunut heidän tavastaan ottaa muilta liiat luulot pois. Minusta se tekee heidät jotenkin..inhimillisiksi. En oikein osaa ajatella edes sosiopaatteina. Omituista. Housea en niinkään tunne, olen nähnyt vain muutamia kertoja, ei juuri enempää Holmestakaan, mutta jokin vetovoima heissä kiehtoo. Tohtori Lecterissä oli myös tyyliä.
Asema? jos olisivat sivuroolissa, huomaisiko heitä sitten? Ajattelin Kalkarosta: lyömätön aksentillaan ja musertavalla tyylillään.
Kalkaros ei ollut mielestäni sosiopaatti, vaikka sellaiselta ehkä joissain kohdin vaikuttaa...
Ei ollutkaan, tuli vaan siitä m*lkusta mieleen. Muita hauskoja hemmoja?
Ehkä noissa ihmisiä kiehtoo myös se tapa, jolla he ovat muita aina askelen, jos toisenkin edellä. Päättelevät muiden puheet, ajatukset ja liikkeetkin etukäteen.
( Se miksi nuo kaksi sitten muistuttavat toisiaan johtuu siitä, että Houseen on alunperin otettu vaikutteita Holmesista. )
Muita hahmoja? Jokeri nyt ainakin. :D
Diesel ;)
http://i.somethingawful.com/u/elpintogrande/october07/riddick1.jpg
Yh...Jos tuolla tyypillä karismaa onkin, se piiloutuu aika tehokkaasti noiden muskeleiden alle. ;P
Tuo elokuva on muuten siitä kummallinen, että katsoin sen kuinka monta kertaa hyvänsä, en koskaan muista mitä siinä tapahtui, joten en kyllä nyt yhtään muista millainen hahmo oli kyseessä...
Vin Diesel sosiopaatti Richard B. Riddickkinä, niitä oli kaksi leffaa, muistaakseni jälkimmäisessä R.n jengi juoksi pakoon nousevan auringon lähestyvää kajoa jossain vidun Crematorion-planeetalla, teilasi porukkaa siellä sun täällä, ja päätyi lopulta Necromongerien pomoksi :)
No, oli miten oli mutta Riddickin ja Hannibal Lecterin touhuille riittää katsojia - sen sijaan kiltin koti-isän olemattomille seikkailuille ei ole kysyntää. Herättääkö tämä kenessäkään kummastusta? Miksi puhumme hyvyydestä, ja katselemme raakuuksia? Miksi p i m e ä puoli kiehtoo meitä? ;)
(senkin kaksinaismoralistit)
(:
Itte oot kuiteski :)
Hyvä pointti; miksi pimeä puoli kiehtoo? Niin, miksi?
En mä tiä.
*Kysyy viattomasti; niin millaisia seikkailuja sulla olisi paljastaa?* ;-D
Jokeri ei oikein purru minuun, jostain syystä. Oli jotensakin liian.. puiseva. En ainakaan muista että olisi ollut sitä karismaa, tai särmikkyyttä.
Minun mielestä Heath Ledgerin Jokeri oli loistava, vaikka ennakkoluulot olikin kovat, ennenkuin kyseisen elokuvan näin.
Jokainen kerta kun istumme pyhäkoulun tuoliin enkelinä, istumme myös demonina. 'Opettajalle'
luonnollisesti kiellämme kaiken, ja myönnämme myönteiset asiat.
*tai jotain sinne päin.. :D*
Selviää kun katsoo koko sarjan. Sarja sopisi hyvin psykoterapiakoulutukseen
En oo sarjaa katsonut, enkä tiedä mitä sanan 'sosiopaatti' monista merkityksistä haet, mutta muistaakseni luin että se hahmo on kirjoitettu ns. sekundaariseksi psykopaatiksi ja sitä myös näköjään netissä käytetään monesti malliesimerkkinä semmoisesta.
Lempparisarjoja =)
Näinhän Tony on siinä kuvattu mutta petomainen kuva rikkoontuu kyllä siinä että kykenee iän myötä "kasvamaan" ja hänen inhimillisempikin puolensa kyllä esitetellään.
Tietyillä kriteereillä katsoen voisi ajatella että melkein kaikki sarjan näyttelijät esittäisivät jonkun sortin paattia mutta ehkei nyt ihan niinkään.
Samanlaisia hahmojahan on mafiajutut aina täynnä.
Ehdoton lempihahmoni "niistä" on Tonynkin edellä Kummisedän Michael =)
Joe Pescin esittämät hahmot elokuvissa; Goodfellas, Casino olivat oikeassa elämässä psykopaatteja. Itse Don Corleone oli minun mielestä liiankin etäinen, lähes robottimainen, ei näyttänyt kuin kerran tunteitaan silloinkin kun kuuli vaimonsa tehneen abortin.
Oli muuten hyviä lehvoja molemmat.
Totta, että Michael oli aika kylmä mutta on se pornokin =)
Joopa joo...Nuori Pacino....oh....=)
Mutta jos menis takas asiaan. Sen vaimoa olisi voinut ajatella "uhriksi" mutta sama ei päde mm Sopranokseen.
Itse "the one" Corleonen (Marlonin rooli) kohdalla hyvä juttu oli se "kehityshistoria" (jossa Robert De Niro roolissa) joka kuvaa varmaan oikeastikin monen tuollaisen ihmisen kehitystarinaa ulkopuolisten silmissä "paatiksi".
Sopranoksesta vielä... ensinnäkin mun mielestä Tonyn äiti oli paljon häiriintyneempi kuin poika ja se "ottopoika" (hitto kun en nyt muista nimeä) jonka vaimo myöhemmin lahdataan on epävakaa ja arvaamaton kavereineen. Tonylla nyt sentään jotenkin pysyi askel vakaana. Ilmiselvää on tietenkin se, että "pomon" pitääkin olla sellainen eikä Christopherin (muistinpas!) kaltainen kävelevä pommi.
Sanotaan, että psykoanalyysi tai muukaan terapia ei tepsi jos asiakkaalla ei eväitä tajuta...Näinhän se Tonyn kohdalla oli. Mitään muutosta ei tapahtunut moraalissa muistaakseni sarjan aikana. Ei nyt toki eikä tietenkään mikään skitsofreenikko, sosiopaatti kyllä varmaan. Paras sarja jonka itse olen nähnyt ikinä.
Monia pahuus ja pahat pojat kiehtoo. Tarpeeksi iholle kun tulee tollanen sosiopaatti, narsisti tms., sitä on mieluummin loppuikänsä vaikka yksin autiolla saarella kuin altistaa itsensä moiselle
"Sanotaan, että psykoanalyysi tai muukaan terapia ei tepsi jos asiakkaalla ei eväitä tajuta...Näinhän se Tonyn kohdalla oli. Mitään muutosta ei tapahtunut moraalissa muistaakseni sarjan aikana."
En kyllä itsekään oikein tajua tuon viimeisen lauseen logiikkaa...
Onko tuollainen edes ylipäänsä mahdollista?
Mielestäni ei...
Sopranos-sarja kuvasi Mafian maailmaa joka on sairas ja sysipimeä. Tony Soprano oli häikäilemätön rikollispomo. Sellaiset eivät ole yleensä mitään kilttejä tyyppejä. He toimivat kuten julmat diktaattorit, jos joku käy vähänkin hankalaksi, niin henki pois.
En jaksanut koko ketjua lukea, mutta mielestäni fiktiivisestä hahmosta on mahdoton sanoa onko hän sosiopaatti, tai yleinsäkkään mitään onko hän mitään.
Mutta kyllä näin koko sarjan katsoneena hänellä ainakin sosiopaatin piirteitä on, mutta toisaalta myöskin näyttää tunteitakin. Ja persoonallisuushäiriöt luokitellaan eri tavoin eri kulttuureissa, eli jos miettii koko tuota mafian kulttuuria ja sitä maailmaa missä Tony on kasvanut ja elänyt, niin ihan "odotuksien" mukaan hän käyttäytyy...
Ompa vanha keskustelu, mutta joo. Hänellähän oli sarjassa vaimon lisäksi ainakin yksi rakastajatar jonka hän pahoinpiteli kun tämä lopulta tuli hulluksi. Eli varmaan aika klassinen narsisti. Kiltti vaimo kotona ja kodin ulkopuolella nainen myös. Ei tarvinnut montaakaan jaksoa katsoa, alkoi niin oksettaa.