isä vain paperilla

Kerran viikossa? On isiä jotka tapaavat kerran vuodessa, jos sitäkään. Kerran vijkossa on aika usein!

Kerran viikossa on hienosti tapaamisia, kyllä heille suhde muodostuu jo sen perusteella.

Mä vertaankin siihen että toisilla on isä päivittäin. Meidän lapsi oli vahinko ja minä jäin yksin. Siitä pidin kiinni että isä allekirjoitti haluamani paperit ja antoi nimensä. Mitä väliä sillä on jos lapsi käytännössä elää ilman isää? En voi vaatia isää elämään kanssamme,yritin,muttei halunnut.

Kyllä lapsi oppii isänsä tuntemaan (kun kasvaa/alkaa ymmärtämään) jos tästä vaan aina puhutaan isänä ja isäänsä saa tavata, tapasivatpa he kerran viikossa tai kerran kahdessa kuukaudessa!!

Tsiisus, et voi arvatakkaan kuinka huonosti asiat vois vielä olla.. Lapsipuolieni isä näkee kouluikäisiä lapsiaan ehkä kerran kuussa ja joskus harvemmin. Ja me asutaan jumankekka samassa kaupungissa, ja lapsilla on jo omat puhelimet jne eikä isä ikinä edes soita ja kysy kuulumisia???? Että kerran viikossa kuulostaa kyllä tosi makeelta..

joo se on kyl ihan tarpeeksi. mulla sama lähtötilanne kun sulla mutta isä kävi ristiäisis ja sen jälkeen pari kertaa. nyt jouluna kävi tiputtamassa äitinsä puolesta yhden lahjan, lapsi itki ja pelkäs eikä suostunut meneen syliin joten hän lähti samantien. en tiedä koska seuraavaksi haluaa nähdä, mutta toivon ettei pitkään aikaan kun lapsi pelkää häntä.

Mies on puolinainen ilman perhettä, perheessä isän on osallistuttava elatukseen ja taloudenhoitoon. Lapset kasvavat niin että kohina kuuluu eikä se lupaa kysy.

Mies on puolinainen.

Voitte itse päätellä miten siinä käy, kun lapsi näkee isäänsä vain kerran viikossa useimmiten lienee, joka toinen viikonloppu.

Isä vanhenee ja tavat muuttuvat, kun kahteen viikkoon voi tehdä mitä vain ilman vastuuta lapsista, muuttuu isä ja kun lapsi kasvaa ja kaverit käy tärkeämmiksi, pakostakin tulee välimatkaa lisää ajatuksiin ja isän kaipuaus lakkaa, tosin silloin äoidin osuus koko ajan muuttuu entistä tärkeämmäksi.
Lapsi tarvitsee sen vanhemman aina lähelleen, sen joka on aina tarvittaessa lähellä ja kuuntelee.
Jos isä ei silloinkaan saanut aikaa riittäämään lapselle, kun oli perheessä, kuinka hän nyt joka toinen viikonloppu pystyisi tuota aikaa ottamaan takaisin.

Ja miksim nämä häntäheikit edes yrittävät saada lapsiaan, kun eivät heistä välittäneet aikaisemminkaan.

Ei ole sama asia jos isä asuu lapsen kanssa ja touhuilee arkiaskareita ym lapsen kanssa. Miten voitte väittää että pieni vauva joka näkee ehkä viikossa yhden tunnin isäänsä on täysin sama asia kuin joka päivä saa isänrakkautta ja huomiota. Ei tasan ole sama asia!