Lestadiolaisuus ja luterilaisuus

"Lestadiolaisuudessa minua vaivaa ehkä eniten se, että ihminen asettuu ja alistuu siinä auktoritatiisen totalitarismin saappaan alle. Tässä suhteessa se ei eroa muista fundamentalis-fasistisista aatteista kuten ääri-islamismista, kommunismista, natsismista jne. Luterilaisuuden perusajatus tuntuu minusta aivan toiselta..."

Tästä syystä olen itse alkanut käydä tavallisessa jumalanpaveluksessa kirkossa, vaikka olenkin vl. En pysty pitämään nykylinjaa rehellisenaä eikä se ole Raamatun mukainenkaan. Siitä tosin harva mitään välittää...

Tässä kirjoituksessa oleellinen on ymmärretty väärin. Jokainen vastaa itsestään. Lestadiolaisuuteen kuuluminen ei sinänsä pelasta vaan henkilökohtainen usko.

Martti Luther, uskontunnustus vuodelta 1529:
Sitälähin uskon, että on maan päällä olemassa yksi pyhä kristillinen seurakunta, se on kaikkein kristittyin yhteys ja luku eli seurakunta kaikessa maailmassa, joka ainoa on Kristuksen morsian ja hänen hengellinen ruumiinsa, jonka ainoa pääkin hän on: ja piispat ja kirkkoherrat eivät ole pää, eikä herroja, eikä ylkä, vaan palvelijoita, ystäviä ja (niinkuin sana piispa merkitsee) kaitsijoita, hoitajia eli esimiehiä. Ja sellainen kristikunta ei ole yksin haettava roomin eli paavin kirkkokunnassa, vaan on kaikessa mailmassa, niinkuin profeetat ovat ennalta ilmoittaneet, että nimittäin Kristuksen evankeliumi on tuleva saarnattavaksi kaikessa mailmassa, Ps. 2 ja Ps. 19, niin että kristikunta siin ulkonaisesti on jaoitettu kaikkialla paavin, turkin, tatarein ja persialaisten kesken, mutta on hengellisesti koossa yhdessä ja samassa evankeliumissa ja uskossa, päänsä Jesuksen Kristuksen vallassa. Sillä paavikunta on varmaan oikia, antikristillinen hallitus tahi oikia Kristusta vastustava hirmuvalta, joka istuu Jumalan temppelissä ja hallitsee ihmissäännöillä, niinkuin Kristus, Matt. 24. ja Paavali 2. Tess. 2. ilmoittavat. Vaikka samallaiseen kauhistukseen kuuluvat myöskin turkki ja kaikki vääräoppiset, kussa ikänä he ovat, josta kauhistuksesta on ennustettu että se seisää pyhässä sijassa, ei kuitenkaan paavikunnan vertaisena.

Tässä kristikunnassa, kussa ikänä se on, on syntein anteeksi saaminen, se on armon ja totisen synnin päästön kuningaskunta. Sillä siinä on evankeliumi, kaste, alttarin sakramentti, jossa synnin päästö tarjotaan, noudetaan ja saadaan, ja siinä on Kristuskin ja hänen Henkensä ja Jumalakin on siinä. Ja ulkopuolella tätä seurakuntaa ei ole autuutta, ei synnistä päästöä, vaan ijankaikkinen kadotus ja kuolema; vaikka siellä olisikin suuri pyhyyden varjo ja paljo hyviä töitä, niin on kuitenkin kaikki hukassa. Ja sellainen päästö on odotettavissa ei yksi kerta, esimerkiksi kasteessa (kuten novatianit opettivat), vaan niin usein ja monesti kuin sitä tarvitaan, kuolemaan saakka
... Sitte minä hylkään ja kiroon myös paljaana perkeleen lahkona ja erehdyksenä kaikki munkkikunnat, ohjeet, luostarit ja säädöt ja kaikki mitä ikänä ihmiset ovat keksineet ja säätäneet ilman raamattua ja raamatun yli, lupauksiin ja velvoituksiin käsittäneet, vaikka niissä on elänyt monta suurta pyhää, ja ovat Jumalan valittuina tähän aikaan asti tulleet vietellyiksi, mutta ovat kuitenkin vihdoin uskon kautta Jesukseen Kristukseen vapahdetut ja pelastuneet. Sillä kun sellaisia säädöksiä ja eriseuroja siinä mielessä ylistetään ja voimassa pidetään, että sellaisten menojen ja töitten avulla mielitään ja arvataan autuaaksi tultavan, syntiä ja kuolemaa vältettävän, on se ainoan vapahtajamme ja välimiehemme Jesuksen Kristuksen ainoan avun ja armon julkinen ja kauhea kieltäminen ja pilkkaaminen; sillä ei ole meille yhtään muuta nimeä annettu, jonka kautta me saatamme autuaaksi tulla, paitsi häntä, jota kutsutaan Jesus Kristus, ja on mahdotonta, että olisi olemassa useampia vapahtajia, teitä ja menoja saada autuutta, kun ainoastaan sen ainoan vanhurskauden kautta, joka on vapahtajamme, Jesuksen Kristuksen ja jonka hän on meille lahjoittanut ja asettanut meidän hyväksemme armon istuimeksi Jumalan edessä,-- tämän perusteella elämäntapanormit ovat ilmiselvästi väärin, samoin esklusiivinen seurakuntaoppi, joite en allekirjoita

Miten olet siihen käsitykseen tullut, että syntien sovituksessa päätösvalta on Jumalalla? Antoiko Jumala Ristin ryövärille syntien sovituksen? Jumala on antanut kaiken vallan Pojalleen, joten miten Jumala sitten käy syntejä väliltä lupailemassa anteeksi. Kerrotko Raamatun kohdan siitä?
Kristityt tietävät, että Jeesus on maksanut meidän lunnaat, SRK ei sitä tiedä, heillä sovitettu on vain lahkonsa, joka jakelee anteeksi kenelle jakelee, loput pidättää?

On totta, että heidän eksklusiivisuus harppaa yli Kristuksen. Se on vain sanoissa veri tai nimeen. Jeesukselle riittää seuraava. ( Matt 10;32,33) "Joka tunnustautuu minun omakseni ihmisten edessä, sen minäkin tunnustan omakseni Isäni edessä taivaissa
Mutta joka ihmisten edessä kieltää minut, sen minäkin kiellän Isäni edessä taivaissa.
Hän on se joka päästää ihmisen Isän luo ja et ole koskaan nähnyt VL;ää, joka tunnustaa että Jeesus on HERRA. Heille SRK on herra.

Jeesus on myös vapaus. Se uupuu Heiltä, se on vain uudestisyntyneillä Kristityillä.

Inkivisiittio toimi vielä heidän osaltaan 30 vuotta sitten, hoitokotuksissa. Siellä sidottiin ihmisiä saatn.. naan. Sitojina SRK.

Juuri tuo mistä kirjoitit, tekee kieroutuneisuutta, naidaan omat tytöt ja samalla pojatkin, katsotaan TV netistä, eli ollaan rikollisia. Kaikki vapaus muuttuu epäterveeksi, koska täytyy kiertää säästäjä, joita Raamattu ei tunne.

Ei heillä ole mitään opillisia näkemyksiä, toteamus vain, että vain ME PELASTUMME.

Nyt lahko on räjähtämisen partaalla.

Kes.