Onko yhteishuoltajuudessa etällä mitään sananvaltaa lapsen asioihin? Lähi muuttaa eri paikkaan asumaan ja lapsen tarhapaikka luonnollisesti muuttuu. Minun kanssa ei keskusteltu missään vaiheessa mitään, ilmoitettiin vain, että me muutetaan...
Samoin jos lapsi on ollut lääkärissä ja saanut lääkekuurin, viimeisenä olen siitä kuullut, on ollut pakko kertoa kun lapsi on tullut luokseni. Myös allergiatestit, yleensäkkin kaikki asiat tehdään aina minun tietämättä ja kerrottaan jos muistetaan.
Jos Lähi voi ja saa tehdä ihan mitä haluaa, niin mikä helkkarin itu koko yhteishuoltajuudessa on?
Samoin jos lapsi on ollut lääkärissä ja saanut lääkekuurin, viimeisenä olen siitä kuullut, on ollut pakko kertoa kun lapsi on tullut luokseni. Myös allergiatestit, yleensäkkin kaikki asiat tehdään aina minun tietämättä ja kerrottaan jos muistetaan.
Jos Lähi voi ja saa tehdä ihan mitä haluaa, niin mikä helkkarin itu koko yhteishuoltajuudessa on?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kadun että ikinä tein sellaisen,vaikkakin elän ja asun lasteni isän kanssa.Se sopimus voi vaikeuttaa vaan jos niikseen.Suurta hyötyä siitä ei ole kuin sille, joka yrittää tehdä kiusaa.Vaan eipä tänäpäivänä enää tarvia välttämättä odotella sen toisen(etähuoltajan)allekirjoituksia tms.jos selkeesti huomaa et toinen jänkää vain kiusatakseen.Tuttava sai esim.lapselle passin,vaikka iskä vänkäs vastaan.Ei olisi sekään ukko lapselle suonut lomamatkaa.
Muuttaa voi ilman lupia kyselemättä.
Etävanhemmalla ei siis ole suomessa minkäänlaista sananvaltaa omien lapsiensa asioihin. Velvollisuuksista tärkeimpänä pidetään sitä, että elatusmaksut on tilillä ajoissa, siitä pidetään kynsin ja hampain kiinni ja vouti-setä myy vaikka etän talon jotta saadaan rahat pois, siitäkin huolimatta vaikka olisi tosiaan kykenemätön ollut maksamaan.
Sosiaalitoimiston tädeille myös elatusmaksut ovat tärkeämpiä kuin se, että pääseekö jälkikasvu näkemään toista vanhempaansa.
Perustelut:
-Elatusmaksut ovat vahvistettuna perimiskelpoisia ja kasvavat korkoa, siinä kuin muutkin laskut. Tarvittaessa kunta maksaa elatusmaksut ja perii ne sitten etältä.
-Mikäli etä ei halua nähdä jälkikasvuaan, ei kukaan voi asialle mitään vaikka olisi olemassa kirjallinen ja virallinen tapaamissopimus.
-Jos lähi haluaa muuttaa 700km:n päähän, ei etä voi asiaa edes kyseenalaistaa millään, yhteishuoltajuudessakin riittää, kunhan ilmoittaa vain uuden osoitteen ja koulun/tarhan. (ei pakollista, etä voi joutua kysymään senkin viranomaisilta) Kyseinen välimatka ei ole peruste lähihuoltajuuden muuttamiselle, vaikka kaikki sukulaiset, ystävät sekä toinen vanhempi jäisivät unholaan... (huom. huoltajuuteen, kuuluu myös lapsen henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen)
-Mikäli etän rahat eivät riitä ja tapaamiset vähintääkin harvenevat, avustuksia ei sosiaalitädeiltä heru. Nostetaan vain kädet pystyyn: Ei voi mitään...
Laissa sanotaan, että lapsella on oikeus molempiin vanhempiin. Käytännössä kuitenkin lähi pystyy, huoltajuusmuodosta riippumatta, tekemään ihan täysin mikä itsestä tuntuu itselle kivoimmalta.
Nykyään lapsen etät, varsinkin isät, ovat valitettavan usein lähille rahapusseja sekä lapsenhoitajia, käytetään rakkautta omaan lapseen häikälemättä hyväkseen.
Mutta nyt, ennen kuin tulee valtava haukkuryöppy, sanon, että toimii se homma toisinkinpäin. Valitettavasti on niitäkin etoajaisia jotka osallistuvat lapsen elatukseen vain pakollisella minimielarilla, jos silläkään. Ja lasta tavataan silloin kun se itselle tuntuu parhaimmalta.
Toivotaan kuitenkin, että me joilla edes hiukan löytyy joustoa puolin ja toisin, olemme suurin osa eronneista.
Se vanhempi,jonka luona lapsi asuu,voi olla miltei pakotettu muuttamaan.Jos ei työtä löydy omalta paikkakunnalta tai opiskelupaikka löytyy muualta, niin eipä siinä vaihtoehtoja jää.Eikös se ole lapsenkin etu, että vanhemmalla on töitä tai sitten mahdollisuus opiskella ammatti itselleen.
Yht.huolto sopimusta tyrkytetään automatic,silloin kun käydään esim.isyyden tunnustamisessa.Vaikka se toinen osapuoli ois vaikka mikä...ilkeääköhän moni sossutädin eessä sanoa ettei se käy. Ihmiset häpeilee joitakin asioita ja sit hätäpäissään suostuvat vaikka mihin.
Spoimus lienee "kivuton" silloinkun vanhemmat ovat myös sovussa,erostakin huolimatta.
Ensinnäkin tiedän tapauksen jossa asumistuki on maksettu vuokralaiselle (lähi) suoraan, vuokrat ovat kuitenkin jääneet maksamatta. Sosiaalitoimisto on kuitenkin maksanut nämä vuokrat jottei lapsilta menisi koti. Joten kukaan ei ole pakotettu muuttamaan.
Kuitenkin ketään ei voi kieltää parantamasta elintasoaan mikäli töitä on tarjolla. Mikäli se edellyttää toiselle paikkakunnalle muuttamista, on ainoa oikea ratkaisu mielestäni varata aika lastenvalvojalta, jossa vanhemmat sitten keskustelevat uudesta tilanteesta. Lastenvalvojalle siksi, että siellä myös tulee helpommin pysyttyä asialinjalla ja tulee kuultua puolueeton mielipide kolmannelta osapuolelta.
Pois ei tule sulkea myöskään sitä mahdollisuutta, että lapsi muuttaa toisen vanhemman luokse ja itse lähtee töiden perässä muualle. On hirveän itsekästä ajatella, että koska olen nyt lähi, olen sitä aina ja muutan lapsen kanssa jos niin haluan.
Jos voit kertoa yhtään millä lailla se sen passin sai niin helpottais...
Meillä isä vänkää vastaan niin pirusti, että... Samoin mihin tahansa muuhunkin asiaan mihin tarvitaan molempien vanhempien allekirjoitus tai suostumus kirjallisena.
Alkuperäiselle kirjoittajalle voin vain sanoa, että mä muutin kans toiselle paikkakunnalle. Ilmoitin kyllä isälle ajoissa, mutten mä lupia kysyny. Täältä sain töitä... sieltä en saanut missä asuttiin. Ja ihan hyvin on sujunut kun alusta selvittiin. Lapsi oli sitten aina kauemmin isänsä luona 4 viikon välein kävi viikon olemassa.
Jos etä todellakin on vähävarainen eikä pysty elatusta maksamaan on hänellä oikeus hakea vapautus maksuista sosiaalitoimistolta. Toinen vaihtoehto on jos saa soskusta toimeentulotukea, maksaa elatuksen, silloin se otetaan soskussa menona huomioon ja näin etä saa rahansa takaisin.
Saivat passin koskei ollut pätevää syytä miksei oisi saanut,vain isältä kiusaa joka ois estänyt lapsen lomailun.Äiti luotettava ja lapsensa hoitava.Netissä oli sama teksti,taisi olla hakusanalla yhteishuolto?...muistaakseni...
Me ei olla saatu kun isä kieltäytyi passia allekirjoittamasta. Poika olis halunnu eskari luokan mukana tallinnaan risteilylle (vanhemmat mukana kans) ikään kuin luokkaretki koulussa, mutta ei päässy ja allekirjoitus pitäisi nyt hakee oikeuden kautta. Ei jaksais oikeuteen lähtee kuitenkaa taistelee. Ihan kiusallaan isä tämän tekee...
Hei! www.poliisi.fi sieltä löytyy tieto alaikäisen passista.Voi myöntää passin ilman toisen suostumusta jos....käy lukemassa.Googleta vaikka "alaikäisen passi"
Eli ei tarvita edes oikeuden päätöstä.Toimi ajoissa jos matka tiedossa.
Lapsella oli suuri suru, mutta minkäs teit. Olen ajatellut miten nyt tulevaisuudessa, kun hän lähtee kouluun ja jos koulu/luokka suunnittelee luokkaretkeä ulkomaille jne. Mitä tapahtuu taas. Mut kiitos tuosta vinkistä. Käyn lukasemassa, toivottavasti säästyy pahemmilta pettymyksiltä...
Sitä itkua oli vaikea katsoa kun lapsi syyttää minua kun ei pääse, mutta kun ei halua isääkään lapselle haukkua niin... Siinä on avuton olo.
Minä olen lähihuoltajana 5v pojallemme. Enkä soittele lääkäkuureista, testeistä yms, mutta kerron aina kun olemme yhteydessä.
Poika sairastaa diabetesta, johon liittyvissä vakavemmissa asioissa joskus soittelen ja kysyn mielipidettä.
Kumma kyllä etä ei ole koskaan kiinnostunut siitä, mitä kaikki poliklinikkamaksut ja sairaalamaksut ovat ja mitä lääkekuurit maksavat. Varmasti olisin mielelläni kertomassa jokaisesta vaivasta ja reissusta, jos joku jakaisi myös ne.
Se on niin väärin, että elatusmaksut eivät kuukaudessa toisinaan riitä terveydenhuoltomenoihin. Mikä yhteishuoltajuus se on, jolloin toinen vapautuu niistä??
meillä yhteishuoltajuus pelaa, kun minä lähi vanhempi annan asioissa periksi, eli en ala etä vanhemman kanssa kinaamaan pikkuasioista. Lapset voivat käydä etävanhemman luona niin usein kuin haluavat, vaikka joskus tuntuu että ovat siellä liian usein, MUTTA lapset asuvat kuitenkin minun luona suurimman osa ajasta ja käyvät koulua minun luota. Siitä olen hyvin hyvin onnellinen että etä vanhempi on suostunut siihen siksi en riitele pikku asioista. Lisäksi haluan että lapsien ei tarvitse enää kuunnella vanhempiensa riitoja. Ne on nähneet ja kuulleet sitä ihan riittävästi. Haluan että lapseni ovat onnellisia vaikka vanhemmat eivät eläkään yhdessä!!!
voi asiat olla, eli mulla ja lasten isällä myöskin yhteishuoltajuus..Mutta meillä isä ei osallistu milläänlailla lastensa elämään,ei tapaa lapsiaan ei muista syntymäpäiviä ei mitään!!Mikä järki tässä yhteishuoltajuudessa on? Ajatus varmaan hyvä, mutta harvoillapa tuntuu toimivan.
hoito tarpeeksi rankaa yksin.
Toisen osapuolen on itse kyseltävä jos haluaa jotain tietää.
Kun vie sairaan lapsen lääkäriin ja hankii lääkkeet siinä tarpeeksi raskasta pitäisikö veilä alkaa aikuista hoitaa ettei polje "oikeuksia".
Eiköhän suurimaksi osaksi se ero ole tullut toisen osapuolen vastuutomuudesta.
EI ole eikä tule ilmoitus velvollisuuslakia.