pitkän opiskelu- ja sen jälkeen opettajaurani aikana eri oppilaitoksissa olen huomannut, että SDP:läinen koulutuspolitiikan tavoite, jääräpäinen tasa-arvoisuuden tavoittelu, toteutuu nykyjärjestelmässä varsin huonosti. AMK kehitettiin entisen opistotasoisen koulutuksen tilalle, kuten kaikki tiedämme, siksi, että käytännössä koko ikäluokalle voitaiisin tarjota korkeakoulututkinto luokkaerojen vähentämiseksi. Väitän, että kehitys on menossa täysin päinvastaiseen suuntaan.
Perustelut:
- varovaisesti arvoiden 3/4 tapaamistani ammattikorkeakouluopiskelijoista a) suunnittelee yliopistoon siirtymistä b) päätyy ammattikorkeakouluun siksi, että ei päässyt yliopistoon. Käytännössä tämä näkyy huolestuttavina motivaatio-ongelmina ja/tai epärealistisina odotuksina AMK-tutkinnon tasosta. Kehitystä ruokkii/ ruokitaan tarkoituksellisesti AMK-hallinnon toimesta jopa valheellisilla väitteillä ja myyntipuheilla
- yliopistomaailmassa edellä mainittu kehitys on havaittu. Opiskelijat havaitsevat työelämään siirtyessään kilpailun kiristymistä työpaikoista tehtävissä, joihin on mahdollista hakeutua myös esim. AMK- tutkinnolla. Tämän seurauksena useat opiskelijat suorastaan ylimitoittavat koulutuksensa ko. tehtävien vaatimuksia ajatellen varmistaakseen paikkansa työmarkkinoilla. Asia ilmenee myös tiettynä ylimielisyytenä ja väheksymisenä muiden koulutussektorin opiskelijoita kohtaan. Toisaalta useimmilla aloilla tällaista kilpailua ei pätevyysvaatimuksista johtuen ole. AMK-sektorilta valmistuvilla opiskelijoilla ei kuitenkaan vaikuta olevan selkeää käsitystä siitä, millaisia vaatimuksia näihin tehtäviin sisältyy, ja se aiheuttaa suuria pettymyksiä työnhakuprosessissa.
- Koulutuksen merkitys työllistymisen kannalta on kärsinyt todella vakavan inflaation, jota yleisesti huono työllisyystilanne viime vuosina on entisestään kärjistänyt. Työnantajat ovat selkeästi epävarmoja eri koulutusohjelmien laadusta, ja rekrytoivat siksi mieluiten yliopistoista valmistuvia myös suorittavan tason tehtäviin, johtuen akateemisen koulutuksen yleisestä arvostuksesta ja paremmasta tunnettuudesta.
Johtopäätös:
- Eliittikoulut eivät ole Suomessa tulevaisuudennäkymä, vaan nykytodellisuutta
- Laatu- ja imagoerot eri korkeakoulutussektorilla lisäävät yhteiskuntaluokkien välistä epätasa-arvoa
- Epärealistiset odotukset työpaikasta ja huono työllisyystilanne vastavalmistuvilla aiheuttaa turhautumista, itsetunto-ongelmia ja syrjäytymistä
Aihetta laajasti käsittelevä tutkimusraportti on valmisteilla työministeriön ja Turun yliopiston yhteishankkeena, ja valmistuessaan vahvistanee tässä osittain 'mutu-tuntumana' esittämäni havainnot.
Perustelut:
- varovaisesti arvoiden 3/4 tapaamistani ammattikorkeakouluopiskelijoista a) suunnittelee yliopistoon siirtymistä b) päätyy ammattikorkeakouluun siksi, että ei päässyt yliopistoon. Käytännössä tämä näkyy huolestuttavina motivaatio-ongelmina ja/tai epärealistisina odotuksina AMK-tutkinnon tasosta. Kehitystä ruokkii/ ruokitaan tarkoituksellisesti AMK-hallinnon toimesta jopa valheellisilla väitteillä ja myyntipuheilla
- yliopistomaailmassa edellä mainittu kehitys on havaittu. Opiskelijat havaitsevat työelämään siirtyessään kilpailun kiristymistä työpaikoista tehtävissä, joihin on mahdollista hakeutua myös esim. AMK- tutkinnolla. Tämän seurauksena useat opiskelijat suorastaan ylimitoittavat koulutuksensa ko. tehtävien vaatimuksia ajatellen varmistaakseen paikkansa työmarkkinoilla. Asia ilmenee myös tiettynä ylimielisyytenä ja väheksymisenä muiden koulutussektorin opiskelijoita kohtaan. Toisaalta useimmilla aloilla tällaista kilpailua ei pätevyysvaatimuksista johtuen ole. AMK-sektorilta valmistuvilla opiskelijoilla ei kuitenkaan vaikuta olevan selkeää käsitystä siitä, millaisia vaatimuksia näihin tehtäviin sisältyy, ja se aiheuttaa suuria pettymyksiä työnhakuprosessissa.
- Koulutuksen merkitys työllistymisen kannalta on kärsinyt todella vakavan inflaation, jota yleisesti huono työllisyystilanne viime vuosina on entisestään kärjistänyt. Työnantajat ovat selkeästi epävarmoja eri koulutusohjelmien laadusta, ja rekrytoivat siksi mieluiten yliopistoista valmistuvia myös suorittavan tason tehtäviin, johtuen akateemisen koulutuksen yleisestä arvostuksesta ja paremmasta tunnettuudesta.
Johtopäätös:
- Eliittikoulut eivät ole Suomessa tulevaisuudennäkymä, vaan nykytodellisuutta
- Laatu- ja imagoerot eri korkeakoulutussektorilla lisäävät yhteiskuntaluokkien välistä epätasa-arvoa
- Epärealistiset odotukset työpaikasta ja huono työllisyystilanne vastavalmistuvilla aiheuttaa turhautumista, itsetunto-ongelmia ja syrjäytymistä
Aihetta laajasti käsittelevä tutkimusraportti on valmisteilla työministeriön ja Turun yliopiston yhteishankkeena, ja valmistuessaan vahvistanee tässä osittain 'mutu-tuntumana' esittämäni havainnot.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Terveiset vaan Maija Raskille!
Sairaanhoitajat hoitakoot sairaita eikä koulutuspolitiikkaa!
Ja kun kerran vauhtiin päästiin niin lisättäköön Vanhaselle terveisinä, että absolutistit pitäkööt näppinsä erossa alkoholipolitiikasta! Perkele!
Kyllähän tilanteen tajuaa kuka tahansa terveellä järjellä varustettu ihminen, joka ei ole tradenomi. Tämäkin on taas niitä ketjuja, joihin mielelläni totean vain, että "Mitäs minä sanoin". Demareiden ideologiavetoinen tasapäistämisvimma on nyt sitten tuottanut ammatti'korkea'koulujen kaltaisen epäsikiön, jolle pitäisi tehdä jotakin järjellistä, kuten esimerkiksi ensimmäisenä poistaa maininta "korkeakoulu" ja "korkeakoulututkinto". Kun koulutustarjonta suunnataan vastaamaan rehellisesti kysyntää, eikä kikkailla ja markkinoida tietoja vääristelemällä, saataisiin koulutuspolitiikkaankin järkeä - tämä tosin edellyttää menettelyä, jota demarihoitsut eivät ideologisista syistä voi hyväksyä.
"Kyllähän tilanteen tajuaa kuka tahansa terveellä järjellä varustettu ihminen, joka ei ole tradenomi."
Entäs merkonomi, tajuaako merkonomi tilanteen? Mistähän tuo tradenomi-inho johtuu? Kyllä sinne tradenomin koulutuksen käyneisiinkin mahtuu monenlaista, niitäkin joilla on realistiset käsitykset...
Lähinnä nämä tradenomiheitot johtuvat siitä, että kyseinen AMK-ryhmä tuntuu olevan kaikkein itsepetollisin ja kiivain tutkintonsa vääristelijä. Jokainen insinööri ja sairaanhoitaja tajuaa AMK- ja korkeakoulututkinnon eron, mutta tradenomit eivät millään tunnu ymmärtävän tradenomin ja KTM:n eroa, vaan jauhavat samaa paskaa kuin AMK:jen viestintäyksikötkin, ja tuntuvat itse uskovan kaiken. Tästä johtuu tradenomien halveksunta ja heille vittuilu korkeakouluopiskelijoiden taholla.
Pakko myöntää (omasta kokemuksesta), että koulun propaganda ja opettajien käsitykset tutkinnon tasosta eivät ole ihan kohdallaan. Ja jos opiskelija uskoo kaiken mitä kuulee (varsinkin jos ei ole omakohtaista kokemusta työmarkkinoilta), varmaankin syntyy näitä harhakäsityksiä oman tutkinnon tasosta. Opiskelijoiden ei pitäisi ottaa kaikkea kuulemaansa jumalan sanana, mutta ei koulujenkaan pitäisi valheellisia käsityksiä ruokkia! Minusta olisi paljon parempi, jos tulevasta työelämään sijoittumisesta kerrottaisiin opiskelijoille rehellisesti, eikä vain niitä valittuja menestystarinoita (tradenomi johtajana tms. jutut). Siinä sitten nousee kusi päähän ja itseä korotetaan samaan sarjaan maisterien kanssa.
Mutta on meitä muunlaisiakin! Itse olen opiskellut tradenomiksi, mutta en yo- vaan merkonomipohjalta. Luulen, että minulla osittain siksi on jalat maassa ja realistisempi käsitys tutkinnon tasosta - tiedän paljonko se eroaa merkonomista, eikä se eroa kovinkaan paljon!! Tästä jos joku loukkaantuu, ei voi mitään, mutta molemmat tutkinnot olen käynyt eli aika hyvin tiedän mistä puhun. Onhan tradenomin tutkinnossa enemmän kursseja ja osa niistä on tarkoituksellisesti valittu tekemään siitä sen korkeakoulututkinnon (esim. tutkimusmetodiikka), mutta tiedot ja ammatillinen osaaminen eivät minulla paljoa kasvaneet amk:n aikana. Suoraan sanoen odotin paljon enemmän ja petyin aika raskaasti, mutta kävin silti loppuun koulun, jonka olin aloittanut. Nyt olen joka tapauksessa töissä haluamallani alalla, eli loppu hyvin kaikki hyvin. :)
Pätee edes osittain tietenkin vain niihin aloihin joihin on suunnilleen vastaava koulutus sekä amk:ssa, että yliopistossa.
Sen sijaan nuo motivaatio-ongelmat eivät mielestäni ole kovin huolestuttavat kummassakaan (a/b) kohdassa. Miksi opiskelumotivaatio edes olisi huono jos suunnittelee amk-tutkinnon jälkeen jatkoa yliopistossa (minulla ainakin vain parempi)? Miksi motivaatio olisi huono jos ei ole päässyt yliopistoon, mutta on päässyt amk:uun? Käsittääkseni suurin osa amk:ssa tekniikan puolella opiskelevista ei ole edes hakenut yliopistoon opiskelemaan. B-kohta siis mieluummin: "ei pääsisi yliopistoon". Tämäkin "tieto" vain oman vaatimattoman amk-kokemukseni perusteella.
Oman kokemukseni mukaan motivaatio-ongelmista ei kärsitä amk:ssa enempää kuin yliopistossa (kokemukseni vain tekniikan alalta).
Sinänsä olen kyllä samaa mieltä tuosta "jääräpäisestä tasa-arvoisuuden tavoittelusta", joka mielestäni voi toteutua vain jos Suomen ylin koululaitos on peruskoulun yläaste..
Jotenkin epäilyttää sinun sosiologiutesi, mutta älä anna sen häiritä ;)
Olen aika paljon lueskellut näitä palstoja ja "lievää" amk:n mollaamista on ollut havaittavista. Ihmettelen vain, että kenen taholta? Yliopistossa sellaista en kyllä ole omassa porukassani havainnut. Projekteja rakennellessa oli pikemminkin päinvastoin: "Sähän oot insinööri! V**un hyvä, tiät varmaan miten ton sais toimiin..".
"varovaisesti arvoiden 3/4 tapaamistani ammattikorkeakouluopiskelijoista a) suunnittelee yliopistoon siirtymistä b) päätyy ammattikorkeakouluun siksi, että ei päässyt yliopistoon."
Kuinkahan suuri on otos ollut? Voitko muka puhua jokaisen ammattikorkeakoulun kaikkien alojen opiskelijoista vai sittenkin vain joistain tietyistä aloista/tietystä alueesta? Nimittäin itse opiskelen amk:ssa ja vuosikurssini opiskelijoista vain pieni osa on yliopistoon hakenutkaan tai edes siitä haaveillut. Enkä myöskään tunne ketään, joka koulutuksestaan olisi kehitellyt itsetunto-ongelmia! Melko heikkoo on jos itsetunto perustuu vain suoritetulle tutkinnolle...
Itse en ole ainakaan kokenut, että amk:laiset olisivat jotenkin huonolla itsetunnolla varustettuja. Minulla on jopa sellaisia kokemuksia, että osa amk:laisista jopa pitää omaa tutkintoaan parempana kuin minun maisterin tutkintoa. En siis tarkoita, että olisin kokenut mitään halveksuntaa tms...Mutta jostain kumman syystä minulla on olo, että en haluaisi suuremmin mainostaa aloittelemiani jatko-opintoja. Sosiologihan voi nyt sitten tehdä analyysiä siitä, että olenko se minä joka koen huonoa itsetuntoa vertaillessani itseäni hyvin palkattuihin amk:sta valmistuneisiin kavereihini!;)
"...vertaillessani itseäni hyvin palkattuihin amk:sta valmistuneisiin kavereihini!;) "
Harvemmin ne kovin hyvin palkattuja on.
"varovaisesti arvoiden 3/4 tapaamistani ammattikorkeakouluopiskelijoista a) suunnittelee yliopistoon siirtymistä b) päätyy ammattikorkeakouluun siksi, että ei päässyt yliopistoon."
Tunnen ihmisiä, jotka eivät ole päässeet edes amk:n pääsykokeisiin, mutta ovat päässeet yliopistoon. OULUN yliopistoon.
Eiköhän ammattikorkeakouluinstituution perustamisen syyt löydy pikemminkin kepulaisesta aluepolitiikasta kuin demareiden ”tasapäistävästä” koulutuspolitiikasta. Suurin osa kunnanisistä lienee huomannut sen, että osaava nuoriso ja työpaikat valuvat kaupunkeihin, joissa on yliopistoja, joten ammattikorkeakoulut ovat epätoivoinen tapa saada kummatkin pysymään pienemmillä paikkakunnilla... Toinen syy ammattikorkeakoulujen perustamiselle ja nostamiselle samalle jalustalle yliopistojen kanssa johtunee siitä, että Suomessa on huomattavasti vähemmän korkeastikoulutettuja kuin monessa muussa Länsi-Euroopan maassa – varsinkin kun on kyse vanhemmista sukupolvista. Suomi oli vielä muutama vuosikymmen sitten Länsi-Euroopan takapajuisinta ja köyhintä aluetta.
Todella ärsyttävä piirre ammattikorkeakouluissa on se, että rahat niiden kehittämiseen on saatu niistämällä loputkin yliopistojen niukasta rahoituksesta. Esim. yliopistossa, jossa opiskelen, on tasan yksi kurssikirja varattu peruskurssille, jossa on yli 300 osanottajaa vuosittain. Tietokannan mukaan samaa kirjaa ja uusinta painosta oli tarjolla peräti 10 kappaletta ammattikorkeakoulun kirjastossa! Ja tämä ei ollut edes ensimmäinen kurssi, jossa on sama tilanne. Kun tiedustelin syytä tähän, vastasi kirjastonhoitaja, että ammattikorkeakoulujen kehittämiseen varatut rahat ovat suoraan pois yliopistojen rahoituksesta...