Tälläkin foorumilla on tullut esille Citizens Comission of Human Rights.
Kyseiseltä organisaatiolta löytyy Suomesta scientologien ylläpitämä organisaatio, joka lähinnä keskityy ruoskimaan psykiatreja sekä psykologeja.
kyseessä on yksi Scientologiakirkon ala-organisaatioista.
Tavaramerkin omistaa Scientologiakirkko Yhdysvalloissa.
muut tunnetut ala-organisaatiot ovat Criminon sekä Narconon.
Lisää tietoa Suomi24/keskustelu/uskonto/scientologia/Lisää tietoa
Dekkari
Kyseiseltä organisaatiolta löytyy Suomesta scientologien ylläpitämä organisaatio, joka lähinnä keskityy ruoskimaan psykiatreja sekä psykologeja.
kyseessä on yksi Scientologiakirkon ala-organisaatioista.
Tavaramerkin omistaa Scientologiakirkko Yhdysvalloissa.
muut tunnetut ala-organisaatiot ovat Criminon sekä Narconon.
Lisää tietoa Suomi24/keskustelu/uskonto/scientologia/Lisää tietoa
Dekkari
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kyllähän tämä nyt on meille psykologeille ja psykiatreille jo tiedossa oleva asia. Tiedämme kyllä mitkä tahot tukevat toimintaamme ja mitkä kyseenalaistavat.
kiitos viestistäsi,
lienee kuitenkin syytä paukuttaa rumpua, jotta nekin,jotka eivät ole potilaitenne,tietäisivät mistä on kysymys.
Hyvää jatkoa.
... scientologien touhuja. Ne eivät pohjaudu terveelle ajattelutavalle vaan on jotain amerikkalaista business-uskontoa.
EI TAIDA OLLA PUHTAITA JAUHOJA PUSSISSA,
ALKAA PALJASTUA DEKKARINKIN YHTEYDET KUN PUOLUSTELEE PSYKIATRIAN TOUHUJA.
JOKAINEN VOI ITSE KATSOA ONKO POTILAAT KUNNOSSA PSYKIATRIAN HOITOJEN LOPUTTUA.
AIKA HEIKKOVOIMAISILTA VAIKUTTAVAT,ITSEMURHISTA PUHUVAT JA OVAT RIIPPUVAISIA KALLIISTA PSYKOFARMAKOISTA,JOITA POPSIVAT JOSKUS KUPILLISIA VUOROKAUSITTAIN.YKSI TILASTOITU TULOS HOIDOISTANNE ON RIKOLLISUUDEN KASVU,ELI MELKEIN JOKA SUURRIKOLLINEN,MIHAILOVICSISTA ALKAEN ON OLLUT PSYKIATRIEN HOIDOISSA ENNEN RIKOSTAAN.
KALLISTA ON YHTEISKUNNALLE,TULOSTA EI OLE,JOTEN ON SYY KUMOTA ARVOSTELIJAT JA PANNA ESILLE NS. DISINFORMATIOTA ELI HUHU-KAMPANJAA ARVOSTELIJOITA KOHTAAN.
TAITAA OLLA KANSSA PELKO TUON TOUHUN PALJASTUMISESTA- JOS TOTUUS PSYKIATRIAN TEHOTTTOMUUDESTA TULEE ILMI,NIIN EI KAI VALTIOT PIAN RAHOITTAISIKAAN TOIMINTAANNE MILJARDEILLA JA TAAS MILJARDEILLA.
Ei muuta kun vilkaise seuraava linkki,ja huomaa joka tiedon olevan todistettu.(Monesti entisen psykiatrin toimesta...)
http://www.cchr.org/
Tulin alunperin tänne foorumille mielenterveysongelmista kärsivän lähiomaisena (EN siis ole minkäänlainen terveydenhuollon ammattihenkilö), mutta nykyään tunnun jotenkin ajautuneen tähän tieteellisyyden äänitorven rooliin... Jotkun kun kertovat ahkeraan tutkimuksista, vaikka eivät ilmeisesti ymmärrä hölkäsen pöläystä tieteestä ja mistä siinä on kyse.
> YKSI TILASTOITU TULOS HOIDOISTANNE ON
> RIKOLLISUUDEN KASVU,ELI MELKEIN JOKA
> SUURRIKOLLINEN,MIHAILOVICSISTA ALKAEN ON OLLUT
> PSYKIATRIEN HOIDOISSA ENNEN RIKOSTAAN.
Lainaanpa (vähän mukaillen) edellistä tänne kirjoittamaani viestiä:
Niinä kesinä, joina myydään paljon jäätelöä, tapahtuu selvästi eniten hukkumiskuolemia. Eli aiheuttaako jäätelönsyönti hukkumisia? Tuskinpa vain...
Pelkän korrelaatiokertoimen (tilastollisen yhteyden) perusteella ei voida päätellä mitään syy-seuraus -suhteista. Tämän tietää jokainen vähääkään tilastotiedettä lukenut. Ihan yhtä hyvin vaikutus voikin mennä niin, että kyseiset henkilöt ovat häiriintyneitä ja siksi ovat psykiatrisessa hoidossa ja syyllistyvät rikokseen. Eli mielenterveydenhäiriö selittää sekä rikollisuuden että psykiatrisen hoidon - eikä niin, että psykiatrinen hoito selittäisi rikollisuuden.
En osaa sanoa... Ja pelkän korrelaatiokertoimen perusteella ei voi sanoa kukaan muukaan.
Lisäksi tutkimus, joka kartoittaisi rikollisuuden kasvun yhteyttä psykiatrisen hoidon kasvuun olisi luultavasti harhaanjohtava myös kahdesta muusta syystä:
-Esim. rikollisuuden määrittelyn muutokset (lainsäädännön tiukentuminen yms.) ja poliisien määrän tai poliisin määrärahojen lisääntymisen saattavat aiheuttaa muutoksia rikollisuustilastoissa ilman, että rikollisuudessa tapahtuu todellisia muutoksia. Tällöin saattaa rikollisuustilastoissa näkyä nousua, vaikka todellisuudessa rikollisten määrä ei muuttuisikaan. Samoin rikollisuuteen vaikuttavat yhteiskunnalliset muutokset. Esim. huumausaineet ja tietokoneet ovat tuoneet yleistyessään ihan uutta rikollisuutta, jota ei ennen esiintynyt. Lisäksi autojen yleistyessä myös autovarkaudet ja -murrot ovat lisääntyneet. Näin rikollisuuden määrä saattaa lisääntyä, mutta ei tarvitse olla kovin fiksu tajutakseen, ettei tällaisella kasvulla ole mitään tekemistä psykiatrisen hoidon kanssa - taustalla ovat yhteiskunnalliset muutokset.
-En tiedä, onko rikollisuuden määrä Suomessa kasvanut viime aikoina. Tietääkseni se on pysynyt aika samana jo pidemmän aikaa. Suomalaisten tekemien ulkomaanmatkojen määrä nyt ainakin on noussut viime vuosikymmeninä. Samoin pölynimureiden määrä kotitalouksissa. Joten jos rikostilastoissa olisi tapahtunut nousua, voitaisiinko sen päätellä johtuvan ulkomaanmatkailusta tai pölynimureista? Vaikka kaksi asiaa (rikollisuus ja psykiatria) kasvaisivat yhdessä, se ei merkitse, että toinen aiheuttaa toisen.
Itse asiassa jos väkisin halutaan lähteä etsimään jotain syy-seuraus -yhteyttä psykiatrian ja rikollisuuden välille (melko varmasti tällaista yhteyttä ei ole), olisi melkein luultavampaa ajatella, että lisääntyvän rikollisuuden myötä tarvitaan enemmän psykiatreja auttamaan uhreja, tekemään mielentilatutkimuksia jne.
Tutkimukseen perehdyttäessä pitäisi tietää vielä taho, joka on tehnyt tutkimuksen ja tutkimuksessa saatuja tunnuslukuja muutenkin... Ja lisäksi vielä se, onko samaa asiaa tutkittu aiemminkin muiden tutkijoiden toimesta ja millaisia tuloksia he ovat saaneet. Yksittäinen tutkimus kun ei välttämättä merkitse paljoakaan syistä, joita olen käsitellyt mm. tämän viestin alussa:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conf erence=599&posting=22000000003642034
En kiistä kyseisen tutkimuksen tuloksia, koska en sitä tarkemmin tunne... Pyrinpä vain hieman kertomaan siitä, kuinka tieteellisiä tutkimuksia tulee tarkastella...
Olisipa muuten kiva tietää, mistä voisin löytää kyseisen tutkimusraportin. Jos kysymyksessä on ihan oikea tutkimus, siitä on olemassa jossain julkaistu raportti ja mielelläni haluaisinkin kuulla lähteesi. Mistähän sen voisi löytää?
Ja muuten... Psykiatrisella hoidolla saavutetaan tuloksia. Kaikkia ei voida auttaa, mutta huomattavaa osaa kylläkin. Tästä on olemassa lukuisia ja taas lukuisia tutkimuksia, joista voin kyllä toimittaa lähdeviitteitä kyllästymiseen asti, mikäli asia jotakin kiinnostaa.
Ei muuten pidä paikkaansa, että psykologian ja psykiatrian piirissä vaiettaisiin kuoliaaksi soraääniä - sellainen olisi jo ihan tieteen määritelmän vastaistakin! Esimerkiksi juuri edellä mainitun CCHR:n perustajajäsenen Thomas Szaszin mielenterveystyötä kritisoivia artikkeleita on julkaistu lähinnä American Psychologistissa ja muissa alan lehdissä. Sen sijaan CCHR:n sivuilla ei viitata puolella sanallakaan niihin satoihin tutkimuksiin, jotka kertovat psykiatrisen hoidon tuloksellisuudesta.
Herää kysymys, kumpi tahoista onkaan puolueettomampi ja tieteellisempi...
Ymmärrän, että on hyvä joskus perustella väitteensä tutkimustuloksilla tms., MUTTA en ymmärä miksi niin pitäisi aina tehdä.
Nimittäin, jos ihminen haluaa antaa palautetta kertomalla tunteistaan ja kokemuksistaan, niin eikö sen pitäisi riittää? Tarkoitan, että eivätkö ne ole riittäviä perusteluja kun puhutaan MIELENTERVEYDESTÄ. Minulle mielestä ja mielenterveydestä tulee ensimmäisinä mieleen ajatukset, tunteet ja kokemukset, jotka ovat mielestäni kaikkein tärkeimpiä asioita.
Minua myös ihmetyttää, että miksi yksittäiset huonot tapaukset eivät ole riittäviä, vaan pitäisi olla 100 000:n ihmisen huonoja kokemuksia, ennen kuin asiat otetaan tarpeeksi vakavasti?
Ja, vaikka minulla ei ole joka kerta tarjottavana lähdeaineistoa perustelujeni tueksi, SE EI TARKOITA ETTEIVÄTKÖ ASIAT OLISI NIIN! Sitä paitsi, eihän minun kokemukseni ja tunteeni voi löytyä mistään kirjoista, vaan minusta! Eli, miksi tunteille ja kokemuksille ei anneta arvoa puhuttaessa mielenterveydestä? Asiassa, jossa tunteiden ja kokemusten pitäisi painaa ENEMMÄN kuin missään muussa asiassa.
Jos menen esimerkiksi ravintolaan syömään, niin eikö sielläkin tunteilla ja kokemuksella pitäisi olla merkitystä todellisuuden/totuuden/faktan lisäksi? Eli, esim, viihdyinkö ravintolassa vai en ja pidinkö ruuasta vai en, oliko kallista vai edullista? Tällaisista asioista voidaan olla montaa eri mieltä, missä mikään fakta ei paljoakaan paina.
Mielestäni mielenterveysasioissa pitäisi antaa arvoa enemmän ajatuksille ja tunteille, eikä aina olla vaatimassa jotain todistusaineistoa! (Kun niistä ei edes ole mitään aineistoa, eikä pidäkään olla!) Ja, pitäisi myös muistaa ihmisten yksilölllisyys! Jos sinun ystäviesi ja tuttaviesi elämä ei ole mennyt pilalle psyykenlääkkeiden takia, se ei tarkoita, etteikö muille olisi niin käynyt. Sanoisin vielä sen, että monet saattavat puolustella psyykenlääkkeitä jotteivat kokisi liian suurta ristiriitaa.
Jos mielenterveysongelmista kärsivä maksaa kuukaudessa suuren summan lääkkeisiin pienestä kuntoutustuestaan, niin ei hän halua ajatella, että joo, maksan hirveästi lääkkeistä, jotka eivät välttämättä tehoa tai joista voi tulla (ja yleensä tuleekin) paljon hirveitä sivuvaikutuksia ja joihin voin jäädä koukkuun. Lisäksi, niitä syödään todella monta vuotta, ellei jopa koko loppuelämä.
Minä en ainakaan tiedä yhtäkään tapausta, jossa lääkäri olisi vieroittanut potilaan psyykenlääkkeistä. Minäkin vieroitin itse itseni, koska lääkäri ei suostunut tämän vuoden alussa tai lähitulevaisuudessa edes pienentämään lääkeannostani. Mielestäni se on ihmeellistä, koska kyllähän pitäisi edes kokeilla annoksen pienentämistä, jos asiakkaasta tuntuu huomattavasti paremmalta kuin koskaan. Hänkin vain puhui jostain stressialttiista tilanteista, jolloin lääkkeitä ei pitäisi edes vähentää. (Tarkoitus oli siirtyä vähitellen työelämän pariin.)
Jos mielenterveysongelmista kärsivä ihminen on siirtymässä työelämään, hän on kyllä paremmassa kunnossa ja suhteellisen pian jättämässä muutenkin mt-ongelmien hoitoon liittyvät asiat. Miksi ei siis lääkitystä? Ja, totta kai esim. työkokeiluun meno saattaa olla (ja onkin!) stressialtista, MUTTA sellaisiahan tilanteita tulee olemaan pitkin elämää!!!!!!! Jos siis aletaan selittelemään sairauden pahenemisella yms. niin huh huh! Miksi ei saisi olla joskus masentunut tai ahdistunutkin, jos se ei ole aivan sietämätöntä?
Lääkkeiden avulla ainakin omalla kohdallani pidettiin tunteet loitolla, joita sanotaan oireiksi. Miksi? Ihmisen pitää purkaa tunteensa, eikä tukahduttaa ne joillakin pillereillä! Eli, lääkkeitä voi joutua syömään lopun ikäänsä, jos ei ole tarpeeksi viisasta lääkäriä, joka tajuaisi auttaa niiden lopettamisessa. Koska, kuten sanoin, riskialttiita tilanteita tulee olemaan pitkin elämää. Jos ne stressialttiit tilanteet - joissa voi todellakin olla riski sairauden pahenemisesta - on perustelu lääkkeiden käytölle, silloin niitä syödään loppuelämä. Ja, vaikka lääkäri tietää joistakin asioista enemmän kuin asiakas, se ei kuitenkaan oikeuta häntä määräilemään asiakastaan ja sanelemaan hänen HENKILÖKOHTAISEEN ELÄMÄÄNSÄ KUULUVIA ASIOITA! Hoidon nimissä saatetaan syyllistyä(ja syyllistytäänkin) asiakkaan elämään puuttumiseen, eli asioihin, jotka eivät kuulu hoitotahoille.
Lisäisin vielä sen, että minua ihmetyttää mt-työtä tekevien näkemykset ja käsitykset mt-ongelmaisista ja hoitometodeista. Esim. miten työn teko voi hoitaa, kun se juuri voi aiheuttaa mielenterveysongelmia (stressiä, masennusta, uupumista)? Eikö ensin pitäisi hoitaa ihmistä kaikilla TERAPEUTTISILLA JA HOIDOLLISILLA asioilla, eikä millään rankalla työllä? Työn teossa ei ole mielestäni juurikaan hoidollista vaikutsta. Terapeuttisina vaikuttimina voisi olla esim. taideterapia, ryhmäterapia, yksilöterapia ja kaikenlainen tekeminen päivätoimintakeskuksissa. Nimittäin, päivätoimintakeskuksen toiminta on eri asia kuin esim. työharjoittelu. Mielestäni työharjoitteluun menevät vain kuntoutuneet ihmiset, eivät siis juuri sairaalasta kotiutuneet ihmiset, mitä olen valitettavasti joutunut todistamaan.
Miksi mtt on alkanut muistuttamaan enemmän työvoimatoimistoa? Jos ihminen haluaa/kykenee työkokeiluun, hänen kuuluu mennä työkkäriin, eikä mtt:ssä jauhaa töihin liittyvista asioista. Ei mtt ole sitä varten. Jos mtt:ssä ei ole muita menetelmiä, niin sitten ei ole. Mutta, pointti on se, että mtt:ssä ei pitäisi koskaan puuttua liikaa asiakkaan työelämään tai opiskeluun liittyviin valintoihin. Ne ovat jokaisen henkilökohtaisia asioita, joista voi toki puhua, mutta ,jotka eivät saisi alkaa hallitsemaan mielenterveysongelmien hoitoa, vai kuinka?
... heräsin ja päästin kissan ulos
Lisää tietoa aiheesta (ei kissasta) Suomi 24/keskustelu/Uskonto/scientologia/lisää tietoa
Erittäin hyvä viesti, rakas "pohdiskelija" - harmi, että huomasin sen vasta nyt. Olet todellakin erittäin oikeassa ja pahoittelen mahdollista tutkimuskeskeisyyttäni. Useimmiten teen sen kuitenkin vain, koska huomaan tutkimustuloksia käytettävän väärin - kuten esim. nimimerkin "ja tuloksianne!!" tapauksessa. Ymmärrät varmaan itsekin haluni korjata tutkimustietojen virheellistä käyttöä. En kuitenkaan missään tapauksessa halua vähätellä yksittäisen ihmisen kokemuksen merkitystä, en toki.
Kiitos Bogey! Tuntui hyvältä saada positiivista palautetta! Ja, tottakai ymmärrän, että virheellisiä väitteitä tutkimuksista täytyy korjata, olen täysin samaa mieltä. Minä henk.kohtaisesti en välitä niin paljon tieteellisistä tutkimuksista yms. kun kyseessä on mielenterveys. Kuten viestissäni kirjoitin, paljon tärkeämmältä tuntuvat tunteet ja kokemukset, joihin mielestäni mielenterveys pitkälle perustuu!
Oikein hyvää kesää kaikille! T.pohdiskelija
Kato sinä mulkvisti oöet jo täälläkin!
Korjaan virkaveljeni kirjoitus virheen eli ei oöet vaan olet.