Posti toi kirjeet valintakokeista ja nyt täytyy ensivuodeksi alkaa miettiä vaihtoehtoista tekemistä. Olo on kieltämättä masentunut. Nyt tuntuu siltä, että enkö minä ole tarpeeksi hyvä yliopisto-opiskelijaksi. Miksi en pääse lukemaan ammattia, joka kiinnostaa? Yritin psykologiaan. Tuntui, että valintakoe meni hyvin, mutta se menikin todella huonosti.
Yritän ajatella, että pää pystyyn ja ensivuonna uudestaan, mutta ei tuokaan tunnu auttavan.
Raakaa peliä tämä opiskelijavalinta. Kertokaapa tuntemuksistanne, jotka saitte samanlaisen kirjeen.
Yritän ajatella, että pää pystyyn ja ensivuonna uudestaan, mutta ei tuokaan tunnu auttavan.
Raakaa peliä tämä opiskelijavalinta. Kertokaapa tuntemuksistanne, jotka saitte samanlaisen kirjeen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Mistäs kaikista paikoista tuli tänään tieto hyväksymisestä?
Itse sain teknisestä yhteisvalinnasta tiedon että minut hyväksyttiin viimeiseen hakuvaihtoehtooni.
Minä pääsin toiseksi viimeiseen vaihtoehtoon. Nooooh... Ei se kato maailmaa kaada jos et tänä vuonna päässyt. Ensi vuonna uudestaan!
joistain kauppatieteitä opettavista yliopistoista tuli tänään. LTY:lle pääsin:)
helsingin yliopistolta tuli ainakin tänään kemian tulokset. pääsin, mutta en tiiä vielä meenkö, pitää odotella viel ykkösvaihtoehdon tuloista..
maailmaa kaada,tiedä vaikka ens vuonna tapahtuisi jotain super kivaa,jota ei olisi kouluun pääsyn kanssa tapahtunutkaan ;) joten hymyä huuleen,ja kohti uusia tuulia. Mä vielä jänskään omia tuloksiani :/
Koko elämä edessä, joten ei kannata stressata turhia vaikkei pääsekkään. Itse opiskelen mutta maailmassa on niin paljon kaikkea muuta kuin koulunkäyntiä, siksipä hymyä huuleen ja ensi vuonna uudelleen :)
Joo, tiedän tuon tunteen, masentaa ja kiukuttaa. Se on todella kamala tunne! Itse pääsin opiskelemaan vasta toisella yrittämällä, mutta kyllä se ketutti kun ei päässyt. Nyt opiskelen ja elämä hymyilee!
Mutta kun en silloin aikanani päässyt opiskelemaan, meninkin kansanopistoon ja tuo talvi oli yksi elämäni parhaista. Sain tutustua uusiin paikkoihin ja tyyppeihin, ja sieltä löysin yhden tosi hyvän ystävän! Näitä juttujahan ei siis olisi tapahtunut, jos olisin heti ensimmäisellä yrittämällä päässyt.
Silti tiedän tuon kamalan tunteen kun ei pääse kouluun, huh! Jaksamista sinulle, kyllä se vielä iloksi muuttuu, kunhan jaksat odottaa!
Psykologiaa on todella hankalaa päästä lukemaan. Töitä saa tehdä pääsemisen eteen ties kuinka paljon, eikä sisäänpääsystä ole siltikään takeita. Mä pääsin nyt vasta neljännellä hakukerralla opiskelemaan ja olen välivuodet käyttänyt avoimen yliopiston opintoihin.
Se, että ei pääse sisään ei tarkoita sitä, että olisi soveltumaton yliopisto-opintoihin. Monille aloille on helpompi päästä sisään kuin psykologiaa lukemaan. Joillekin, kuten minulle, kuitenkin saattaa olla suuria vaikeuksia valita toista kiinnostavaa koulutusta, kun on psykologiaan niin kiintynyt. Kuitenkin ottamalla selvää erilaisista koulutusvaihtoehdoista löytää varmasti jotain muutakin itseään kiinnostavaa.
Toisaalta myös oma sitkeys usein palkitaan, kuten minun kohdallani kävi tänä vuonna. Kannattaa ottaa selvää myös muiden yliopistojen psykologian valintakriteereistä. Minulle esimerkiksi tuottivat Tampereen tilastomatematiikan osuudet ylenmääräistä vaivaa ja tilastomatematiikkaan pääsemiseni kariutuikin kahtena vuotena. Havaitsin, että Turkuun tilaston osuudet olivat helpompia ja päätin pyrkiä sitten sinne. Tänä vuonna pääsin sisälle ja vielä hyvillä pisteillä. Ei kannata lannistua yhden yliopiston päätöksestä vaan kolkutella myös muille oville.
Lukemista tosin yliopistoon pääsyyn aina vaaditaan runsaasti. Välivuodet kannattaakin käyttää hyödyksi, esimerkiksi avoimessa opiskellen. Ja vaikka myöhemmin ei juuri sinne psykologiaan enää tähtäisikään, ei suoritetuista avoimen yliopiston psykologian opinnoista ole koskaan haittaa. Opinnot katsotaan varmasti soveltuvuustesteissä isoksi plussaksi.
Kuivaahan kyyneleesi! Pääset vielä pitkälle, kunhan jaksat yrittää!
Aurinkoisia kesäpäiviä
Vielä ei ole tullut mitään postia, mutta jos tulee EI, niin sitten vain ensin vuonn uudestaan. Yrittäminen kannattaa - ainakin lopulta.
Mä sain viime torstaina tietää, etten pääse OKL:ään, jonne hain jo toista kertaa. Nyt odottelen sitä ei-kirjettä, jotta saisin tietää ees saamani pisteet! Yliopiston kanslia oli torstaina kiinni, joten sieltä en pisteitäni saanu. :/ Ketuttaa ja raskaasti. Jos opettaminen ei olis se unelma-ammatti niin en edes vaivautuis kolmatta kertaa, mutta minkäs teet ku muut ammatit ei kiinnosta...
Pää pystyyn vaan! Itse olin vuosi sitten samassa tilanteessa, hain OKL:n jo toista kertaa ja posti toi EI-kirjeen, silloin todellakin itketti, mutta parin päivän itsesyytösten ja harmittelujen jälkeen päätin lähteä ulkomaille: Vietin ihanan vuoden Isossa-Britanniassa, ja nyt viikko sitten sain OKL:stä KYLLÄ-kirjeen! Sitkeys ja yrittäminen palkitaan ja mullakin vasta kolmas kerta antoi opiskelupaikan! Nykyään monille aloille on TODELLA vaikea päästä, sitä ei kannata unohtaa!
Tsemppiä kaikille 'uudelleen yrittäjille' älkää lannistuko :)
Tänään tuli ei-kirjeet, mutta niihin ei oltu vaivauduttu laittamaan edes saamiani pisteitä. Soitin kansliaan ja sieltä sanottiin, että ei-kirjeet ovat liukuhihnakamaa, joihin ei lisätä mitään vaan kaikille tulee samat. Mun mielestä tosi huono systeemi! Hyvää tässä jutussa oli kuitenki se, että sain pisteet selville ja nyt tiedän, että mulla on todella mahkuja tuonne sillä nyt pääsy oli vain yhden pisteen päässä! Tää kyllä lisää motivaatiota ens vuoden pääsykokeisiin, jos mikä.
Kannattaa tehdä oikaisupyyntö jos haluaa tarkemman tiedon missä meni vikaan. Harvoinhan valituksista opiskelupaikkaa saa, enkä saanut itsekään kun sen lähetin vuosi sitten jolloin OKL ei vielä tärpännyt, mutta sieltä tuli pitkät selvitykset, mitä puuttui ryhmätilanteessa, kirjatentistä mallivastaukset yms. ja nyt tänä vuonna osasin valmistautua kokeeseen toisin, enkä tehnyt samoja virheitä! Ei ole kuitenkaan iso vaiva lähettää papereita yliopistolle!!!
Oiskohan muuta vaihtoehtoa saada noita tarkkoja tietoja omasta pääsykokeesta? En haluais valittaa, koska oli ihan selvää, miksi en sisään päässyt, mutta ens kertaa ajatellen ois kyllä kiva tietää, mikä tiputti pisteitä. Kirjallisten vastauksen näin heti haastattelujen jälkeen. Oliko noissa tarkoissa tiedoissa siitä kommentteja?
En tiedä, sen päättää yliopisto itse, mutta uskoisin, että eivät anna! Ei heillä ole aikaa selvitellä jokaisen pääsykoetuloksia.
Mulle tuli kirjeessä selvitys mm, mitä he vaativat ryhmätilanteessa: maksimi pisteet oli 5 ja siinä luki periaatteessa millainen pitää olla että saa täydet pisteet, millaisena saa 4p jne... Mallivastaus kirjatentistä oli myös liitteenä. Lisäksi siinä oli pitkät selvitykset olenko soveltuva alalle yms. Kyseessä oli siis Joensuun OKL.
Mutta kiva kuulla, että ajattelet positiivisesti ja yrität uudelleen. Senkin olen rivien välistä kuullut, että varsinkin OKL testaa onko pyrkijät todella halukkaita opettajankoulutukseen! Tsemppiä uusiin haasteisiin ja kyllä se vielä tärppää :-)
nim. kokemusta on
Selaa avoimen yliopiston opetusohjelmia, josko sieltä löytyisi psykologian approbatur -opintokokonaisuus. Psykologian opintojen lisäksi opit vastaustekniikkaa, josta on varmasti hyötyä ensi vuoden pääsykokeissa. Itselleni valintakokeet olivat todella helpot avoimen opintojen jälkeen. Tsemppiä!
jep, avoimeen vaan. jos ei löydy sykolokiaa
niin sitten esim markkinointia, ei mene hukkaan
teetpä mitä hyvänsä töiksesi...
Tiedän tunteen, itse pääsin vasta neljännellä yrittämällä yliopistoon... Mut sinnikkäästi kun jatkat niin kyllä sä sinne pääset!
Kieltämättä jokakeväiset ei-kirjeet laskee itseluottamusta vuosi vuodelta, mutta yritä tsempata vaan! Paistaa se aurinko joskus risukasaankin
Tämä yliopistoon pyrkiminen näyttää olevan vähän kuin pelaisi rulettia - koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu.
Minulle posti toi todellisen Yllätyspommin; pääsin sisään ensiyrittämällä, vaikka pääsykokeiden jälkeen olin valmis vetämään pään täyteen ja hukuttamaan murheet noin kolmen kuukauden ajaksi :). Olin aivan varma, että kirjallinen osuus meni päin seiniä...sitten yllätyin, kun pääsinkin jatkoon ja tässä sitä ollaan. Tulipahan siis todistettua, että ahkeralla lukemisella pääsee sisään - jos ei ensimmäisellä, niin toisella kerralla.
Tsemppiä sinulle kovasti! Avoimeen Yliopistoon kannattaa mennä lukemaan psykaa, se ei mene koskaan hukkaan.
Aurinkoa kesääsi!
Yritin kaksi vuotta sitten päästäs sisälle yliopistoon lukemaan historiaa. Enkä päässyt. Nyt olin sitten ihan eri alaa lukemassa nämä kaksi vuotta. Tarkoitus oli kyllä hakea uudelleen sinne historian laitokselle vuoden päästä mutta kiinnostuin niin paljon siitä toisesta alasta, että historia sai jäädä. Nyt jatkan tätä alaa ja koen tämän todella omakseni. Eli aina se ei-kirje ei olekaan huono juttu. Mutta jos kuitenkin haluat todella lukemaan juuri sitä alaa niin ensi vuonna uudelleen. Joko keräät nyt vuoden pisteitä ja kokemusta tai kokeilet sitten jotain ihan muuta alaa. Kunhan et luovuta niin se ei ei olekaan maailman loppu vaan ehkä vain uusi alku.
Kato tee hanttihommia lopun ikääsi. Ite raksalla enkä muuta haluisikaan tehdä.
Odottelen itse vielä omia tuloksiani jännityksestä kankeana, tulokset tulevat 15.7. Pyrin Helsingin käyttäytymistieteelliseen, logopedian koulutukseen. Pääsin 1. vaiheen jälkeen jatkoon ja 2.vaihe oli 30.6. Tässä ei voi mitenkään edes ennustaa mahdollisuuksiani, yhtä epävarmuutta ja jännittämistä vain. Itse vietin viime vuonna välivuoden kirjoitusten jälkeen ja suoritin avoimessa yliopistossa erityispedagogiikan apron:) Omasta mielestäni on tärkeää pitää jatkuvaa opiskelua yllä. Minulle siitä on ainakin ollut suurta hyötyä ja iloa.
Mutta sen tiedän, että erittäin pettynyt olen, jos ei- kirje kolahtaa postilaatikkoon, kyyneleitä on vaikea pidätellä:(
Mutta sit vain pitää yrittää uudestaan samanlaisella kovalla työllä kuin tänä vuonnakin.
Tää elämä on yhtä yrittämistä.
Psykologia on älyttömän suosittu. Voitko ajatella jotain muuta vaihtoehtoa? Tai hakisit esim ainakin kahteen paikkaan ensi vuonna. Tuleva lukukausi kannattaa käyttää hyödyksi. Opiskele joku appro. Esim. juuri psykologiasta. Ja yliopistoon voi hakea muihinkin paikkoihin ja silti opiskella perusopintoja mistä vain.
Te oletten sentään saaneet ei kirjeet ja olette päässeet osallistumaan pääsykokeisiin. Itse en edes päässyt pääsykokeisiin saakka. Unohdin nimittäin ilmottautua pääsykokeisiin. Tosin en kyllä lukenutkaan tippaakaan. No, sellasta se elämä on...
halojaa, minä olen ensinnäkin kaksitoista vuotias ja tässä unelmat psykologian lukemisesta tuhoutuu ku katteleen ihmisten ei kirjeitten määrää :) mut kattoo sitte ku tullaa sinne
Yritä löytää joku kansantaloudellisesti tuottavampi ammatti kuin psykologi! Ja sitäpaitsi psykologit itse kärsivät eniten mielenterveysongelmista!
Sinne on todella vaikea päästä, tyttökaverini on yrittämyt jo monta vuotta.
Tämä solidaarisuus ja myötäeläminen on toki liikuttavaa, mutta viimeistään nyt on aika provosoida keskustelua myös muunlaisilla kommenteilla:
Hyvänen aika! Ihmiset kertovat hakeneensa kolme-neljä kertaa! Tiedän erään, joka haki oikikseen kuusi (6) kertaa!!! Sanotaanko kaksi kertaa vielä ymmärrän, eihän aina voi onnistua, mutta eikö sen jälkeen jo oma järki sano, että ehkä omat resurssit eivät ole ko. alalle riittävät? Eihän ne pääsykokeetkaan mitkään arpajaiset kai ole, että josko nyt tämä arpa voittaisi.
Nykymaailma on kuin yhtä suurta Idols- esikarsintaa, ihmiset eivät enää tunnista omia kykyjään. Pojilla sentään vielä on armeija, jossa ikäluokka laitetaan riviin ja punnitaan jyvät akanoista, tosin kehnoon suuntaan on silläkin puolella menty.
Kannatan siirtymistä järjestelmään, jossa nykymuotoinen pääsykoe korvataan lukiomenestyksen, GMAT- tyyppisen sekä psykologisen testin yhdistelmällä. Testeissä kaksi yritysta, joista uusintakerta maksullinen.
Testitulosten perusteella yliopistot kutsuisivat soveltuvat hakijakandidaatit vielä aineistokokeeseen, jonka perusteella valinta tehdään.
Tällainen järjestelmä olisi tietysti erittäin raskas, mutta niin on nykyinenkin. Aikaa myöten hakijoiden "kerrannaiset" eivät ainakaan enää kuormittaisi varsinaisia pääsykokeita.
Toinen mielestäni hyvä systeemi, joskaan ei luultavasti suomeen soveltuva, olisi se että kaikki halukkaat pääsisivät sisään, mutta jatkopaikoista taisteltaisiin ensimmäisen vuoden opintomenestyksen perusteella. Se karsisi lahjattomat tehokkaasti hakeutumaan muualle.
Odotan jännistyksellä tästä viestistä poikivaa nyyhkytystä.
Olen realistin kanssa samoilla linjoilla siitä, että jos ei kolmen tai neljän hakukerran jälkeen tärppää olisi jo syytä ymmärtää, että ei sovellu alalle.
Kadehdin esim.Saksassa ja Belgiassa käytettyä systeemiä, jossa kaikki pääsevät sisään ja vasta myöhemmin aletaan karsia opiskelijoita pois. Ainakin kaikilla on mahdollisuus yrittää haluamaansa alaa.
vaan olen aika lailla samoilla linjoilla. Ja tuosta avauksesta sen verran, että jos pääsykoe meni todella huonosti niin voisiko siitä päätellä että ala ei ehkä kuitenkaan ole se oikea? Yksi yrityskerta lisää sallittakoon, mutta sitten pitäisi jo mennä itseensä, jos ei onnistu.
Kirjoituksesi viimeinen vaihtoehto on muuten todella hyvä. Valitettavasti se ei kyllä Suomeen taida soveltua.
Sinne haetaan, koska ala kiinnostaa. Aivan turhaa opiskella joksikin mikä ei kiinnosta. Kiva valmistua ammattiin niiden papereiden vuoksi ja nousta joka aamu vihaisena ja masentuneena töihin. Motivaation merkitys on kyllä hemmetin suuri.
Saksan ja Belgian systeemi on järkivapaa. Täyteen ahdetut lukusalit ja yli puolella porukasta vuosi elämästä tavallaan hukkaan, eikun uudelleen yrittämään toisaalle. Täällä mennään töihin ja tehdään approja. Usein siitä syntyy ihan samanlainen kierre kuin meillä täällä. Sitäpaitsi ne rajat, jotka määräävät kuka soveltuu minnekin eivät ole kiveen lyödyt, vaan vaihtelevat maittain ja kouluittain.
Armeijan tarkoitus ei ole jakaa kansaa jyviin ja akanoihin. Arvomerkeillä ei ole oikeasti merkitystä. Sinne menee jokainen oppimaan tietyn tehtävän ja siinä se. Lahjakkaimpia ei välttämättä kiinnosta natsat.
Mee töihin!