osuvaa tekstiä: "Olen ihmetellyt, ja monet veljet ja sisaret ovat ihmetellen kysyneet, miksi ja minkä tähden Jumala minua näin raskaasti rankaisee? Apostoli kirjoittaa: Mutta jos te olette ilman kuritusta, olette äpärät ja ette lapset, ja jokaista poikaa, jota Hän rakastaa, Hän myös rankaisee. Jumalalla on siis tarkoitus minut niin kuin sinutkin viedä taivaaseen. Ja sen tähden hän koettelemusten ahjossa kuuraa kuonan pois, että jäisi vain uskon puhdas kulta jäljelle. Jumala on rakkauden Jumala, kun Hän ei heitä pois lastansa armohelmasta, vaan ojentaa kärsimysten ja koettelemusten kautta, että pysyisimme kaidalla tiellä. "
"Katsotaanpa kumman puolella oli Jumala, eikö Hän ollut Jaakobin puolella. Jaakob on paluumatkalla tuolta pakomatkalta, jossa Jumala siunasi hänelle perhettä, niin kuin myös ajallista hyvyyttä. Hänellä palaa rakkaus veljiä kohtaan, ja hän koettaa ajallisillakin lahjoilla lepyttää, vaan mikään ei näytä uuttavan. Vanhurskaalla on yksi turvapaikka, josta apu tulee. Hän huudahtaa Jumalan puoleen, ja niin Herra kuuli hätääntyneen huudon. Kun matkanteko korvessa näytti kokonaan taittuvan, oli vihollisella niin valtava ylivoima, että se tallaa vaikka jalkoihinsa. Näin toivon ja epätoivon vallassa painii Jaakob. Kun Jumalan mies saapuu ja käy painiin Jaakobin kanssa, hänen reitensä murtui ja Jaakob huomaa voimattomuutensa, ja alkaa anoa siunausta. Kun Jumalan mies siunasi Jaakobin, hän sanoi: ei pidä sinua enää kutsuttaman Jaakob vain Israel, sillä sinä olet sotinut Jumalan ja ihmisten kanssa ja olet voittanut.
OLEMME varmaan joutuneet korpimatkalla painimaan Jumalan kanssa, kun tie on näyttänyt läpipääsemättömältä, ja Herran on tarvinnut murtaa keltä reisi, keltä polvi, että emme unohtaisi voimanlähdettä, se on matkasauvaa, josta vuotaa voima voimattomalle. Näin on tehtävä tämänkin ajan Jumalan lasten matkaa ontuvana, kuten Jaakobkin, turvaten sauvaan. " Päivämies, 26.4. 1967
http://p3.foorumi.info/vlfoorumi/viewtopic.php?t=3768
"Katsotaanpa kumman puolella oli Jumala, eikö Hän ollut Jaakobin puolella. Jaakob on paluumatkalla tuolta pakomatkalta, jossa Jumala siunasi hänelle perhettä, niin kuin myös ajallista hyvyyttä. Hänellä palaa rakkaus veljiä kohtaan, ja hän koettaa ajallisillakin lahjoilla lepyttää, vaan mikään ei näytä uuttavan. Vanhurskaalla on yksi turvapaikka, josta apu tulee. Hän huudahtaa Jumalan puoleen, ja niin Herra kuuli hätääntyneen huudon. Kun matkanteko korvessa näytti kokonaan taittuvan, oli vihollisella niin valtava ylivoima, että se tallaa vaikka jalkoihinsa. Näin toivon ja epätoivon vallassa painii Jaakob. Kun Jumalan mies saapuu ja käy painiin Jaakobin kanssa, hänen reitensä murtui ja Jaakob huomaa voimattomuutensa, ja alkaa anoa siunausta. Kun Jumalan mies siunasi Jaakobin, hän sanoi: ei pidä sinua enää kutsuttaman Jaakob vain Israel, sillä sinä olet sotinut Jumalan ja ihmisten kanssa ja olet voittanut.
OLEMME varmaan joutuneet korpimatkalla painimaan Jumalan kanssa, kun tie on näyttänyt läpipääsemättömältä, ja Herran on tarvinnut murtaa keltä reisi, keltä polvi, että emme unohtaisi voimanlähdettä, se on matkasauvaa, josta vuotaa voima voimattomalle. Näin on tehtävä tämänkin ajan Jumalan lasten matkaa ontuvana, kuten Jaakobkin, turvaten sauvaan. " Päivämies, 26.4. 1967
http://p3.foorumi.info/vlfoorumi/viewtopic.php?t=3768
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.