Pieni ikäero lapsilla, miten teillä menee?

Kaksi poikaa, ikäeroa 1v3kk. Alku oli hankala, pakko myöntää. Mies teki töissä todella pitää päivää ja olin lasten kanssa kotona yksin suurimman osan ajasta. Kaikista hankalinta oli nukutus yksin illalla kun tuo esikoinen on kovin mammanpoika ja oli alkuun melko mustasukkainen vieläpä pikkuvelistä.. Halusi koko ajan olla lähellä, tuntui että mahdotonta saada näitä nukkumaan kertakaikkiaan. Välllä nukutin ulkona vaunuihin, ainoa paikka missä ei tarvinut pitää kolempia sylissä yhtä aikaa. Siitä sittem nopeasti sieälle ja kantelin sänkyyn toivoen että toinen ei sillä aikaa ehdi herätä kun toista kannan :D tuo aika tuntui ihan toivottomalta..mutta siitä selvittiin. Välillä harmitti kun esikoiselle ei ollut enää aikaa samalla tavalla kuin ennen vauvaa. Ruoanlaitto ja muut kotihommat jäivät melkolailla tauolle pariksi kuukaudeksi ja keskityin olennaiseen, lapsiin. Tai parhaani mukaan yritin. Ruokaa laitoin valmiiksi suurempia määriä pakastimeen niinä päivinä kun mies oli kotona auttamassa. Ja no, taidettiin syödä aika paljon pikaruokaa myös (itse, lapselle yleensä ruokaa valmiina pakasteessa). Ensimmäinen puoli vuotta oli todella kiireistä aikaa ja välillä tuntui että voimat loppuu. Mutta niin sitä vain selvittiin. Nyt nuorempi 1v1kk ja elämä helpottunut kummasti kun osaa käbellä ja pojat jo leikkivät paljon keskenään. En kadu pätkääkään että teimme lapset lähekkäin vaikka alku olikin yhtä sekamelskaa. Lapset nauttivat toisistaan myös ihan suunnattomasti!

mulla on 3 lasta 5v, 4v, ja 6kk. ensimmäinen oli helppo ja kun keskimmäinen syntyi oli esikko 1v4kk alkuun odotin koviakin mustasukkaisuuksia mut ei mitään vauva hoitui rutiinin omasesti ja molemmat olivat vähään tyytyväisiä. kun nuorin syntyi esikko oli 4v11kk ja kakkonen 3v7kk ja on mennyt vielä helpommin :) kaikki aika vauvan kanssa kun isot leikkii keskenään. itse olen ainut lapsi ja olen erittäin tyytyväinen kun noilla on siraruksia!

Meillä tää vasta tulossa eteen esikoinen 9kk ja toinen tulossa marraskuussa joten ikäeroksi tulis 1v 8kk

en suosittele! Meillä lapset 3v ja 1v5kk, ikäeroa 1v6kk. Esikoinen heräili öisin vielä monta kertaa kun kuopus syntyi. Takana 3 vuotta heräiltyjä öitä. Kuule se vauva on vielä helppo öitä lukuunottamatta, rankinta on olla 1- ja 2-vuotiattien täystuhojen kanssa päivisin kotona...opetella toista potalle uhmaiässä kun toinen konttailee pissoihin jne. Kotitöiden määrä nelinkertaistuu ja vaikka lapsista on seuraa toisilleen, niin kyllä ne tappelevat vähintään yhtä paljon. Tuntuu, ettei ruokia ja kotitöitä ehdi tekemää tai lapset aina huutavat kun teen niitä tai tekevät tuhojaan samalla. Parisuhde kärsi eniten ja kaipaan enemmän rauhallista aikaa tai yhteistä/omaa aikaa jota ei ole kun usein nukkuvat eri aikaan. Jatkuvaa "tsemppaamista" ja sinnittelyä. Jos helpon ikäeron haluat, niin odota kun esikoinen on 3-4v. Nyt kun esikoinen on vajaa 3v, niin hänen kanssaan on jo suht helppoa.

Itse muotoilin lasten rytmin niin että alusta asti ovat nukkuneet yhdet päiväunet yhtä aikaa, vauva tietenkin sitten vielä useammat. Näin sain(saan) itsekin numuttua päivisin. Edelleen nukkuvat 1-3h päiväunet yhtäaikaa ja äiti saa myös levätä tämän ajan, kotitöihin en sillä aikaa kajoa, tämä on mnun omaa aikaa jonka käytän lepäämiseen. Näin sitten jaksaa taas kun tosiaan, meilläkin molemmat vielä heräilee öisin, pienempi pahimmillaan 15 kertaa yössä. Kotihommat hoidetaan lastenhoidon ohessa, yhdessä, pojat "auttaa". Mikä usein kllä teettää taas itselle vain enemmän hommaa kun nämä auttajat levittää sitä mukaa kun itse saa siivottua, mutta saapahan jotain tehtyä ja kaikilla on hauskaa! Meillä menee isompi vessaan potalle, näin niissä sotkuissa ei kukaan pääse konttaamaan. Kämppä illalla kuin pommin äljiltä kun nuo täällä päivän touhottaa, muta sitten taas yhdessä kerätään tavarat paikalleen päivän päätteeksi.. Ihan vain jotta aamulla voidan taas levittäminen aloittaa alusta, näin saa päivänki hyvin kulumaan :) ruoanlaitto kaikista hankalinta, mutta sitä voi laittaa isompia eriä kerralla ja syöttää noille jääkaapista/pakastimesta. Itsehän tuota nyt ei juuri syömään kerkeä, jotain pientäpitkin päivää ja usein syön ruuan kun lapset jo nukkuvat, kaikessa rauhassa. Tuokin pitää paikkansa että miehen kanssa yhteistä aikaa ei juuri ole, iltaisin joskus, mutta sekin on sitä että ravaan lasten huoneessa jotakin silittelemässä vähän väliä. Tätä se nyt on tällä jetkellä, sitä omaa aikaa löytyy kllä sitten kun lapset kasvaa. Edelleenkään en kadu hetkeäkään!

Meillä lapsilla 1v3kk ikäeroa ja nuorempi nyt vajaa 7kk. Itse odotin paljon pahempaa, koska olin pienestä ikäerosta kuullut peloteltavan. Yllättävän hyvin on mennyt. Alussa tietysti oli suuri väsymys, lapsilla täysin eri rytmit esim. Mutta käänsimme esikoisen rytmin kuopuksen rytmiksi. Ensimmäiset kuukaudet elettiin siis samassa ajassa kuin toisella puolella maapalloa, mutta eipä se ketään haitannut (paitsi isää joka oli töissä päivisin) varsinkin kun oli talvi ja pimeää muutenkin. Mummi oli myös korvaamaton apu. Esikoinen oli alussa kerran viikossa yökylässä mummilla, meni mielellään ja vieläkin kinuaa ja haluaisi useammin:) Eli oma neuvo: KAIKKI mahdollinen apu vastaan äläkä tunne siitä huonoa omaatuntoa! Mummit kehiin jos mahd., siivooja kotiin jos varaa. Meillä mummi tekee myös sössöt pakkaseen pienemmälle:) Kun kuopus oli about 5kk helpotti, varmasti osaksi siksikin että samoihin aikoihin tule kevät ja ulosmeno helpotti huomattavasti. Väsynyt on toki usein eikä omaa aikaa juuri ole, mutta kyllä se aika vielä tulee. Toki odotan sitäkin aikaa kun lapset vähän vanhempia ja leikkivät keskenään ja elämä helpottaa. Nyt lähinnä huvittaa että mikä siinä muka oli niin rankkaa kun oli yksi vauva:D Eli omalla kohdalla mennyt hyvin.

Meilä on kahden nuorimmaisen välinen ikäero 11kk, eli ei paljon pienempi voisi olla. Täytyy myöntää että välillä on kyllä ollut rankkaakin, mutta pääsääntöisesti on mennyt ihan kivasti. Aika tosin menee todella vauhdilla, välillä tuntuu ettei muuta ehdi tekemäänkään kun hoitamaan pienokaisia... ja siihen minä tällä hetkellä keskitynkin. Muita hommia teen sitten jos ja kun välillä nukkuvat samaan aikaan tai toinen nukkuu ja toinen on muuten tyytyväinen. Meillä on onneksi hyvät unenlahjat kaikilla lapsilla ja ovat ruvenneet nukkumaan koko yöt noin 2kk ikäisinä... muussa tapauksessa saattais olla todella raskasta.

Meillä on tulossa lapsille ikäeroa vajaa vuosi. Vähän kyllä jännittää pärjääminen, mutta pakkohan siitä on selvitä. :)

Pitääkö ne haarat levittää uudestaan, kun edellinen lapsi vasta 2kk? Säälin todellakin näitä lapsia, jotka joutuvat isonsisaruksen rooliin alle vuoden ikäisinä. Rahako teidät ajaa tehtailemaan lapsia tuohon tahtiin?

Meillä esikon ja toisikon ikäeroksi tulee 10kk 2vko